Mitenkähän paljon euroja on vuosikymmenten varrella uponnut konserttisalin suunnittelukilpailuihin ja selvitysprosesseihin? Sillä hintaa olisi aikanaan jo ainakin osan konserttitalosta rahoittanut.
Kuntatalous on nyt erityisen tiukoilla ja uusille mittaville hankkeille on vaikea järjestää rahoitusta.
Samaan aikaan kun vireillä on laaja suunnitelmaluonnos liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi, kulttuuri soittelee kakkosviulua.
Kyllä, kannatan elinvoimaisuutta lisääviä investointeja, kuten Hippos-hanketta, mutta joku tasapuolisuus suunnittelussa tulisi olla toimialoittain ja alueellisesti.
Toivoa sopii, että investoinneissa tehdään myös huolellisia laskelmia, mihin satsaaminen maksaa nopeimmin itsensä takaisin suoraan ja/tai välillisesti.
Kuinka isoa joukkoa ympärivuotinen hiihtoreitti palvelee versus TAITO-liikuntapuistot ympäri kuntaa?
Selvää säästöä sosiaali- ja terveysmenoissa on, jos iso joukko huono- tai peruskuntoisia ihmisiä innostuu enemmän liikkumaan kotinsa lähettyvillä kuin jo ennestään runsaasti liikkuvat sivakoivat keinotekoisella ladulla vuoden ympäri.
Olen itsekin aktiivihiihtäjä, mutta kaikkea ei voi kuntatalouden karkkikaupassa saada.
Päätöksenteossa näyttää välillä unohtuvan, että Jyväskylä on muutakin kuin kantakaupunki.
Alueellista tasapuolisuutta kaivataan palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa esimerkiksi sosiaali- ja terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimialoilla sekä matkailupalveluiden tuotteistuksessa ja myynnissä.
Työllisyyspalveluissa alueellista tasapuolisuutta saavutetaan helposti kesätyöseteleillä.
Nuorten työllistämiseen satsaaminen on nopeaa matematiikkaa: mitä varhemmin nuori saa palkitsevan kokemuksen omalla työllä tienaamisesta ja onnistumisesta, sitä todennäköisemmin hän on myös aikuisiällä joustava työn suhteen ja yrittäjäksi ryhtyminenkin koetaan normaaliksi tavaksi tienata elantonsa.
Hienoa, että Jyväskylän kaupunki tarjoaa kesätyöseteleitä tänäkin vuonna. (Ksml 18.4.) Seteli on erinomainen keino mahdollistaa kesätyöpaikka myös Jyväskylän keskusta-alueen ulkopuolella asuville nuorille.
Seteli on samalla rohkaisu ja pieni kädenojennus yrityksille nuorten palkkaamiseksi. Tämä on sitä oikeaa alueellista tasapuolisuutta päätöksenteossa.
Tänä vuonna noin 100 nuorta jää ilman kesätyöseteliä. Toivon kaupungin nostavan kesätyöllistämisen budjettia sekä kaupungin töihin että kesätyösetelien muodossa jo ensi vuonna.
Työssäni näen työkokemusta hankkineiden ja työelämän pelisääntöihin harjaantuneiden nuorten työllistyvän aikuisiän kynnyksellä paremmin kuin nuoret, joilla ei ole työelämätuntumaa.
Tämä pieni satsaus kaupungin muutoin mittavassa budjettitarpeessa maksaa jokaisen euron takaisin.
Mervi Turunen
Koulutuspäällikkö ja kuntavaaliehdokas (kd.)
Jyväskylä
kirjoitus julkaistu aiemmin
1.5.2021 Keskisuomalaisessa