Kuulumisia vuosikokouksesta

Jyväskylän Kristillisdemokraattien vuosikokous järjestettiin keskiviikkona 26.10.2022 Mustankorkean jätekeskuksella. Ennen kokousta toimitusjohtaja Esko Martikainen esitteli kattavasti keskuksen toimintaa ja kokousväki esitti runsaasti kysymyksiä.

Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvio, toimintasuunnitelma ja valittiin edustus piirin ja puolueen kokouksiin.

Paikallisosaston johtokuntaan valittiin: Mervi Turunen (pj), Pekka Tuominen (vpj), Marko Luomala, Silja Alankola, Roosa Paakkunainen, Kauno Riihonen, Minna Mustonen ja Vesa Lehtelä (uusi).

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Rami Sipilä ja varapuheenjohtajana Kari Lahti.

Vaajakosken Kohinatorilla oli vilkas kuhina koko päivän.

Vaajakosken Kohinatorilla oli vilkas kuhina koko päivän.

Tapasimme KD:n teltalla paljon ihmisiä, kävimme hyviä keskusteluja politiikasta ja sen vierestä, tarkkuusheittoon osallistui sekä lapsia että aikuisia ja kojullamme sai myös suuta makeaksi.

Muistathan myös meneillään olevan jäsenkampanjamme, joka on 30.9.2022 saakka.

Hyvää elokuun jatkoa!

Liity Nyt!

Liity Nyt!

Kukin uusi 12.8.-30.9.2022 välillä KDn ja samalla Jyväskylän Kristillisdemokraattien jäseneksi liittynyt saa KD:n keittiöliinan sekä arvomme uusien jäsenten kesken kaksi kappaletta Miriams’in Herkkuhetki kahdelle -lahjakortteja. Lisäksi loppuvuodelta 2022 ei peritä jäsenmaksua.

Arvonta suoritetaan 11.10.2022 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Jäseneksi pääset liittymään www.kdjyvaskyla.fi sivuston kautta => Valikko => Liity jäseneksi.

Teemme arvoistasi politiikkaa Jyväskylässä ja valtakunnallisesti!

Lahjakortin kuvaus: Herkkuhetki kahdelle -lahjakortti pitää sisällään kaksi vapaavalintaista makeaa tai suolaista herkkua ja kaksi vapaavalintaista juomaa – valikoimassa muun muassa ihania erikoiskahveja. Lahjakortti on voimassa 6 kk.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Tapio Puolimatkan puhe valtuustossa 30.5. liittyen pride-liputukseen.

”Kaupungin vastauksessa todetaan, että liputuksen kohteena olevan toimijan arvot tai perustoiminta eivät saa olla ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. Kaupungin keskeisiin arvoihin kuuluu se, että kaikki kaupungin toiminnat on arvioitava lapsivaikutusten näkökulmasta siten, että lapset oikeudet ja hyvinvointi asetetaan etusijalle.
Pride-liputus on kuitenkin ongelmallinen sikäli, että korostaessaan sukupuolineutraalisuutta pride-ideologia vähintäänkin epäsuorasti kyseenalaistaa kolme lapsen ihmisoikeutta, jotka koskevat lapsen suhdetta alkuperäänsä eli siihen, miten lapsi on saanut olemassaolonsa.
Nämä kolme lapsen perustavaa ihmisoikeutta ovat
1) lapsen oikeus tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä
2) lapsen oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä, ja
3) lapsen oikeus omata vanhempi molemmista sukupuolista.
Alkuperäoikeuksien loukkaaminen tuottaa vakavia identiteettiongelmia.
On selvää, että erilaisista olosuhdetekijöistä johtuen nämä lapsen oikeudet eivät aina toteudu, mutta kaupunkina meidän eettinen velvollisuutemme on edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Yksi perustavista eettisistä periaatteista on, että kaikkein haavoittuvimpien ihmisten oikeuksien turvaaminen tulisi asettaa ensisijaiseksi.
Lapset epäilemättä kuuluvat kaikkein haavoittuvimpien ihmisten joukkoon. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistötkin ovat haavoittuva ryhmä, mutta aikuisina heidän oikeusvaateensa jäävät toiseksi suhteessa lasten tarpeisiin ja oikeuksiin. Sitä paitsi, puolustaessamme lasten oikeuksia puolustamme kaikkien kansalaisten oikeuksia, koska yhdessä vaiheessa me kaikki olemme lapsia.
Ei ole perusteltua kyseenalaistaa yhteiskuntamme kaikkein hauraimpien ja haavoittuvimpien jäsenten hyvinvointia erityisesti liputtamalla sellaista aatetta, jonka sukupuolineutraaliuden korostus samalla epäsuorasti kyseenalaistaa lapsen perustavan identiteetti- ja suhdeoikeuden, oikeuden tuntea biologinen alkuperänsä ja kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa.”

Kaupunginvaltuutettu Tapio Puolimatka

KD:n puoluevaltuusto: Missä viipyvät hallituksen toimet suomalaisten ostovoiman tukemiseksi?

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto on huolissaan nousevista elinkustannuksista. Suomalaisten arjen menot ovat kallistuneet tuntuvasti. Myös korkojen nousu uhkaa kaventaa kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa.

KD:n puoluevaltuusto peräänkuuluttaa kannanotossaan hallitukselta toimia kotitalouksien ostovoiman turvaamiseksi. Jokaisella pitää olla varaa ostaa ruokaa, liikkua ja asua. Hallituksen on ensitöikseen peruttava hallituskauden alussa tekemänsä korotukset polttoaineveroon. Puoluevaltuusto muistuttaa, että hallitus pystyisi halutessaan vaikuttamaan verollisesti myös ruokakassin hintaan ruoan arvolisäveroa alentamalla.

Puoluevaltuusto muistuttaa omavaraisuuden merkityksestä ja tarpeesta tukea kannattavuuskriisin keskellä eläviä viljelijöitä. Globaalin ruokakriisin edessä ei kotimaista tuotantoa pidä jättää oman onnensa nojaan. On absurdia, että ruuan hinta nousee samalla kun tuottajilla eivät riitä rahat sen tuottamiseen.

Kristillisdemokraatit on esittänyt viime vuoden vaihtoehtobudjetissaan ja maaliskuussa julkaistussa maatalouden kriisipaketissa kymmeniä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

Avustajan löytäminen on suuri ongelma

Jyväskylä sai kyseenalaista mainetta 18.4. Ylen esittämässä MOT-ohjelmassa. Aiheena oli vammaisten avustajapalveluiden saanti ja työnantajana toimiminen. Ohjelmassa oli moniakin asioita, mistä heräsi ajatuksia, mutta tässä kirjoituksessani nostan esiin vain joitain.

Avustajan löytäminen Jyväskylässäkin on suuri ongelma, olipa työnantajana kuka hyvänsä.

Jos työhön ei liity lääkkeiden annostelua, vaan perheen arjessa auttamista, olisi lähihoitajuuden kriteeri purettava vähintääntapauskohtaisesti.

Jyväskylässä on oppilaitoksia, joiden kanssa uskoisin voitavankehittää lyhyempää avustajakoulutusta, jolla avustajan työn laatua voitaisiin varmistaa ja saada lisää avustajia työmarkkinoille.

Ohjelmassa tuotiin esiin myös palkkaus, se on tärkeä tekijäammatin vetovoimassa. Jos ongelman ratkaisuun on tahtoa, löytyy varmasti myös keinoja.

Jos johonkin palveluun on oikeus, ja se on myönnetty aivan kuten pitääkin, on palvelumuotoilu mennyt pieleen, jos sen saaminen edellyttää voimavaroja, joita ei ole.

Jos älyllisesti kehitysvammainen pystyy toimimaan itse työnantajana, on hän yllättävän kykenevä. Voisiko samalla logiikalla vaikkapa näkövammaiselta edellyttää näkemistä palvelun saamiseksi?

Ohjelmassa esiintynyt perhe, jossa oli kaksi autistista kehitysvammaista tytärtä, oli jaksamisen äärirajoilla. Tuollaisesta tilanteesta on kohtuutonta edellyttää, että kukaan jaksaisi hoitaa yhtään ylimääräistä työtä, edes paperityötä. Jos vanhemmat väsyvät, siinä vaiheessa puhutaan moninkertaisista kustannuksista.  Toivon todella, että tämän perheen tilanteeseen on jo tartuttu, ja apua heille saatu.

Haluan myös uskoa, että tulevalla hyvinvointialueella ohjelman esiin tuomat epäkohdat otetaan entistä paremmin huomioon.

Silja Alankola
Kirjoittaja on Keski-Suomen Autismiyhdistys ry:n puheenjohtaja ja Jyväskylän Kristillisdemokraattien johtokunnan jäsen.

Jyväskylän kaupunkistrategia, KD:n ryhmäpuheenvuoro, valtuusto 21.2.2022

Jyväskylän kaupunkistrategia, KD:n ryhmäpuheenvuoro, valtuusto 21.2.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Kaupunkistrategia on keskeisin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.
Sen päivitystä alkaneelle valtuustokaudelle on valmisteltu nyt reilun puolen vuoden ajan.
Poliittinen ohjaus tähän prosessiin on tullut kaupunginhallitukselta ja operatiivinen valmistelu on ollut puolestaan kaupungin johtoryhmän vastuulla.
Myös henkilöstöä ja kuntalaisia on osallistettu viime syksyn aikana eritaivoin.
Kaupunginvaltuustona olemme päässyt työstämään strategiaa seminaareissa viimeksi marraskuussa ja joulukuussa.

Nyt käsillä on tämän melko perusteellisen työn tulos, joka hyvin pitkälti vastaa kaikkien ryhmien toiveita ja tavoitteita, mutta jossa on toki jouduttu tekemään myös joitakin kompromisseja. Lisäksi tänään tultaneen vielä äänestämään useammista kohdista, mutta eiköhän tässä päästä ihan hyvin maaliin.

Seuraavaksi muutamia huomioita strategian pääkohtiin kristillisdemokraatien valtuustoryhmältä.

Missio, eli kaupungin perustehtävä, on nyt kirjattu muotoon Edistämme kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Sekä tätä, että muita strategian lauseita on haluttu muokata me-muotoon, mikä luo osaltaan myös mainittua osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Muutoinkin me-hengen nostatusta on kirjattu strategiaan, ja tätä onkin nyt hyvä nyt jatkaa Leijonien eilen luomaan nosteen ja mallin mukaisesti. Jokainen yhteisön jäsen on merkittävä osa kokonaisuutta.

 

Visiossa näkyy ehkä koko strategian merkittävin uudistus, eli sivistyksen nostaminen aiempaa keskeisimpään rooliin, mikä tulee esille myös uutena strategiakärkenä. Tämä onkin luontevaa ja kannatettavaa onhan sivistyksellä ja koulutukselle keskeinen rooli osana Jyväskylän tarinaa opiskelijakaupunkina, moni puhuu meistä edelleen Suomen Ateenana. Ja lisäksi alueuudistuksen jälkeen kaupungin vastuulle jäävistä tehtävistä ovat sivistyksen toimialan alueet ylivoimaisesti suurimmat sekä talouden että toiminnan näkökulmasta.

Visio on siis nyt muodossa Jyväskylä on kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki. Esitämme siihen yhden sanan lisäämistä, koska toivomme että kasvun tavoittelu on kestävällä pohjalla. Sanan kestävä lisääminen visioon nousi keskusteluun joulukuun valtuustoseminaarien olleissa ryhmätöissä ja sai silloin valtuutetuilta laajalti kannatusta. Tämä sisältää sekä Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Esim. Väkimäärän kasvua ei tule tavoitella huomioimatta laajemmin koko maakunnan näkökulmaa. Muutosesityksemme kuuluu, että: Jyväskylä on kestävästi kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki

Arvoista mainittakoon sen verran, että ryhmämme esittämä inhimillisyys on hienoa nähdä nyt uutena nostona yhdeksi kaupungin kärkiarvoista. Myös muut arvot ovat hyviä, etenkin kun niitä on nyt myös hieman aukikirjattu, ja toivotaankin niiden kaikkien ohjaavan hyvällä tavalla toimintaa läpileikkaavasti koko organisaatiossa.

Strategian kärjistä ja mittareista vielä lopuksi:
KD-ryhmä kannattaa esitettyjä kärkiä, mutta esittää kahta pientä muutosta uuden kärjen Koulutus- ja kulttuurikaupunki ensimmäisen alakohdan teksteihin, näin me sen teemme -osion ensimmäisen kappaleen loppuun esitämme yhdessä Perussuomalaisten kanssa lisättäväksi lausetta: Teemme hyvää yhteistyötä perheiden kanssa ja tuemme koteja kasvatustehtävässä.

Myös keskustalta on tietääksemme tulossa tähän saman henkinen esitys, ja olettaisin että saamme sanoituksen yhteneväksi.

Pointtina se, että varhaiskasvatus ja perusopetus ei ole yksin yhteiskunnan vastuulla, vaan perheen merkitys lapsen tärkeimpänä yhteisönä on ansaitsee mielestämme huomioiduksi tässä kohtaa.

Lisäksi saman alakohdan näin seuraamme vaikuttavuutta -osiosta esitämme poistettavaksi mittaria
Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee vuosittain 0,5 % (lähtöarvo vuonna 2021 83,6 %) Kaikissa yli 4v. ikäluokissa tämä prosentti on jo nyt yli 90 ja esikouluikäisillä 99. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä näkee, että 0-3 vuotiaille koti on hyvä vaihtoehto päiväkodille paikaksi kasvaa ja kehittyä. On tärkeää, että kaupunki tukee vanhempien mahdollisuutta valita lapsilleen ja perheelleen sopivin lastenhoitomuoto.

Myös muissa kärjissä on hyviä ja kunnianhimoisiakin tavoitteita
Esim: Elinvoiman kaupunki -kärjessä työllisyyden vahvistaminen ja yrittämisen edellytysten parantaminen on aivan keskeistä mm. tulopohjan vahvistamiseksi.

Liikuntapääkaupunki -kärjessä Suomen liikkuvimmat kaupunkilaiset on hieno tavoite, joka lisää varmasti hyvinvointia. Paras osaaminen ja parhaat olosuhteet, olosuhteiden osalta on ainakin vielä tekemistä. Toivottavasti Hippos-hanketta saadaan eteenpäin ja myös muut liikuntapaikkasuunnitelmat edistyvät suunnitelmien mukaisesti.

Myös Resurssien viisas käyttö -kärki sisältää hyviä tavoitteita ja mittareita, joita ryhmänä kannatamme.

Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä asian valmistelussa.

Tekstissä esitetyt muutosesityksemme menivät äänestykseen. Parhaiten niistä menestyi visioon esitetty muutos, joka hävisi pohjaesitykselle äänin äänin 37-29, 1 tyhjä. Toinen esitys hävisi äänin 43-22, 2 tyhjää ja kolmas äänin 54-13. Yhteensä kokouksessa äänestettin strategian kohdella 17:sta eri muutosesityksestä, joista kaikki hyvisivät kaupunginhallituksen pohjaesityselle, joka tuli siis hyväksytyksi sellaisenaan.

Petteri Muotka, 040 753 0344
kaupunginvaltuutettu (KD)
sivistyslautakunnan jäsen
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jyväskylän uusi kaupunkistrategia hyväksyttiin.

Marika Visakorven puheenvuoro kaupunkistrategiaan 21.2.22

Kaupunkistrategia on tärkeä ja periaatteellinen valtuustokautta ohjaava asiakirja. Onnistuessaan se on sopivan haastava, mutta myös riittävän realistinen. Mielestäni nyt käsittelyssä oleva strategia on varsin hyvin onnistunut tässä, joskin mittareissa voisi olla vielä kehitettävää.
Kristillisdemokraatit pitävät tavoiteltavina asioina sitä, että kaupunki on lapsi- ja ikäystävällinen, vastuullinen, välittävä, elinvoimainen, ihmisläheinen ja viihtyisä.
On erittäin tärkeää, että missiossa näkyy kuntalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen mainitaan toki jo kuntalaissa, mutta sen edistäminen tulee pitää kirkkaana mielessä kaikessa toiminnassamme. Jotta hyvinvointia voidaan edistää, tarvitaan myös elinvoimaa: se tarkoittaa sekä yritysten toimintaedellytysten ja työllisyyden edistämistä kuin sitä, että pidetään huolta niin elinvoimaisesta kaupunkikeskustasta kuin nähdään kaupungin koostuvan monenlaisista erilaisista kaupunginosista.
Pidän ja ryhmämme pitääkin tärkeänä, että tarjoamme strategian mukaisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja vilkkaasta kaupunkikeskustasta viihtyisiin lähiöihin ja maaseutumaisempaan miljööseen. Jyväskylän monimuotoiset alueet ovat meille rikkaus ja vetovoimatekijä.
Petteri Muotkan tekemä esitys siitä, että visioon lisätään sana ”kestävästi”, on kannatettava. Se että kaupunki on kestävästi kasvava niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti on tavoiteltava asia. Kannatan myös muita Muotkan tekemiä muutosesityksiä.

KD-ryhmä jätti valtuustokysymyksen sote-henkilöstön rokotepakkoon liittyen

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustokysymys soten toimialajohtaja Ulla Kuitulle

Tartuntatautilain tilapäisen 48a §:n mukaan: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.”

Tällä tartuntatautilain pykälällä tavoitellaan erityisesti riskiryhmien suojaamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joilla ei katsota olevan rokotuksen antamaa suojaa, se voi kuitenkin tarkoittaa, että mikäli korvaavaa työtä ei löydy, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Tämä aiheuttaa ristiriidan Perustuslain 18 §:n kanssa, jonka mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä ja toisaalta myös perustuslain turvaaman yhdenvertaisuuden kanssa.
Kun kyse on pitkälle menevästä perusoikeuksiin puuttumisesta ja kun kaikkia työntekijöitä tarvittaisiin myös palveluiden sujuvaan tuottamiseen, on syytä kiinnittää erityistä huomiota pykälän soveltamiseen ja siihen, miten hyvin pykälä vastaa sille asetettuja tavoitteita.
Laki ei määrittele esim. lähikontaktia tai rokotuksen antamaa suojaa covid-19 tautia vastaan. Hallituksen esityksen 230/2021 mukaan ”lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä tulkittaessa on otettava huomioon mm. palvelun luonne sekä tieto mahdollisista uusista viruskannoista ja niiden tartuttavuudesta”. Lainsäätämisen jälkeen on viruskannoissa tapahtunut muutoksia. THL:n mukaan (HS 28.1.) ”rokotuksilla ei nykytiedon perusteella voida merkittävästi estää omikronmuunnoksen tartuntoja, vaan ainoastaan vakavaa tautia.” Vaikuttaakin siltä, että rokottautumisella voidaan nyt lähinnä vaikuttaa rokotteen ottaneen itsensä mahdollisesti saaman taudin vakavuuteen.
Mitä tulee rokotuksen antamaan suojaan, toteaa hallituksen esitys, että rokotesuojaa tulisi ylläpitää mahdollisesti tarvittavilla tehosterokotuksilla. THL:n mukaan kyse olisi kahdesta rokotteesta ja suosituksenmukaisesta tehosteannoksesta, silloin kun henkilö ei ole sairastanut covid-19 tautia. Säädökset ovat siis paitsi lain myös sen esitöiden tasolla hyvin epämääräiset sen suhteen, montako rokoteannosta henkilön tulisi ottaa ja milloin, jotta hänellä olisi rokotteen antama suoja.

Kaupungin on noudatettava vallitsevaa lakia, mutta tulkintojen suhteen ei perusoikeuksia tulisi rajoittaa tarvittavaa enempää. Kysymmekin seuraavia asioita:
Miten kaupunki määrittelee ”lähikontaktin” ja ottaa huomioon em. palvelun luonteen tartuntariskin määrittelyssä esim. sosiaalipalveluissa? Jos lain tarkoittamissa palveluissa työskentelevä voi tehdä työnsä esim. kahden metrin turvaväliä noudattaen ja maskia käyttäen, voiko hän jatkaa työssään ilman rokottautumisvelvoitetta? Jos ei voi, miten tämä perustellaan?
Vaatiiko kaupunki 3. rokoteannosta kaikilta sote-alan työntekijöiltä mukaan lukien ne, joiden ei olisi pakko työskennellä lähikontaktissa riskiryhmään kuuluvien kanssa, ja jos niin millä perusteilla ja mistä ajankohdasta lukien ottaen erityisesti huomioon sen, että myös rokotetut voivat tartuttaa tautia?

Jyväskylässä 13.2.2022
Kaupunginvaltuutetut
Petteri Muotka
Marika Visakorpi
Tapio Puolimatka
Mia Puolimatka

Tapio Puolimatkan puhe valtuustonkokouksessa 31.1.2022

”Nuorten mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus ovat lisääntyneet koronapandemian aikana. Nämä eivät kuitenkaan ole seurausta itse koronapandemiasta, koska koronatauti on nuorilla lievä. Sen sijaan ongelmat ovat seurausta rajoitustoimista, jotka estävät nuoria elämästä normaalia elämää.
Kaupungin vastauksessa korostetaan, että päätöksiä tehtäessä on tärkeä arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia ja estää syrjintää ja eriarvoisuutta. Siksi onkin hämmentävää, että kaupunki nyt omilla toimillaan aiheuttaa nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä. Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän päätti 24.1. ottaa koronapassin käyttöön sisäliikuntatiloissa ja 16-18-vuotiaiden liikunta- ja harrastusryhmissä. Rokottamattomien vanhempien lapset eivät pääse vanhempiensa kanssa esimerkiksi uimahalliin.
Koronan torjumisen varjolla koronapassia vailla olevia nuoria estetään osallistumasta harrastusryhmiin. Kesken jääkiekko-, salibandy- ym. urheilulajien kautta asetettu rajoitus keskeyttää monien nuorten harrastuksen ehkä loppukaudeksi ja eristää heidät tovereistaan. Johtoryhmän asettama rajoitus on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta paljon tuhoisampi kuin se pieni vaara, minkä koronaviruksen aiheuttama tauti heille aiheuttaa.
Uuden kaupunkistrategian yksi kärjistä on inhimillisyys. Nuoren erottaminen harrastuksista ja kaveripiiristä on julma toimenpide, jota ei tulisi tehdä ilman vahvaa lääketieteellistä perustetta. Lisäksi tällaisen perusteen pitäisi ottaa huomioon nuoren terveys kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään yhden taudin osalta. Koronapassin käytöllä ei ole osoitettu olevan merkitystä omikronviruksen leviämisen estämisessä. THL ei suosittele koronapassin käyttöä nykytilanteessa. Näissä oloissa nuorten harrastusten rajoittaminen on yksinkertaisesti nuorten kiusaamista. Syrjivän koronapassin käyttö on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan terveydentilan perusteella.
Lapsiystävällisenä liikuntapääkaupunkina itseään mainostavan Jyväskylän asettamat rajoitukset lasten ja nuorten liikunnalle ja harrastusryhmille ovat kohtuuttomia tilanteessa, jossa sairaalahoidossa on enää yksittäisiä potilaita ja tehohoidossa ei ole yhtään koronapotilasta ja kun tiedetään, ettei nykyinen rokote estä saamasta tartuntaa tai tartuttamasta. Tällä päätöksellä lisätään lasten ja nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä ilman, että rajoituksilla on merkitystä taudin leviämisen estämisessä tai sairaalakuormituksen keventämisessä.
Poikkeusolojen johtoryhmä kohtelee vailla koronapassia olevia asukkaita toisen luokan kansalaisina, jotka eivät saa käyttää omilla verovaroillaan maksamiaan palveluita riippumatta siitä, kuinka terveitä he todellisuudessa ovat.”

Tapio Puolimatka, kaupunginvaltuutettu