Kilpailukyvyn nimissäkään ei saa unohtaa tervettä järkeä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat,

Kiitos viranomaisille talousarvioesityksen huolellisesta valmistelusta. Vuoden 2023 talousarvioesitys on hahmoteltu poikkeuksellisissa olosuhteissa eikä ainoastaan siksi, että lopulta yhdessä yössä kuntien tulot ja menot puolittuvat hyvinvointialueuudistuksen seurauksena. Tunnistamme äkillisesti muuttuneet
turvallisuuspoliittiset olosuhteet, koronakriisiin ylireagoidun hoidon seurauksena syntyneet valtion
massiiviset miljardivelat ja sen vaikutukset tulevina vuosina maksettavien valtionosuuksien määriin.
Erilaisten kriisien varjolla nopeutetun vihreän siirtymän ja ajallisesti epärealististen ilmastotavoitteiden
saavuttaminen inflaation kasvun ja korkojen nousun pohjalta luovat pienemmänkin kaupungin taloudelle
valtavan riskin. Talousarviossa esitetty talouden tasapainottamisohjelma vuodesta 2023 eteenpäin noin 20
miljoonan euron alijäämän poiskuromiseksi kertoo harkitusta viranomaistyöskentelystä, mutta edellyttää
valmiutta reagoida olosuhdemuutoksiin nopean toiminnan joukoilla.

 

Moniin muihin kaupunkeihin verrattuna sivistys- ja liikuntakaupungiksi profiloitunut Jyväskylä edustaa
silti koulutuksen, korkean osaamisen ja monipuolisen elinvoiman ja yrittämisen vahvaa keskittymää, jolla
on mahdollisuudet rakentaa uutta pessimistisemmänkin vision keskelle. Tästä kertovat esimerkiksi
korkeakoulujen kasvavat hakijamäärät, kuten myös nuorten kasvava kiinnostus yrittäjyyteen.
Talousarvioesitystä lukiessa syntyy luottamus siihen, että vetovoimaisen Jyväskylän tulevaisuus lepää
myös jatkossa taloudellisesti jäntevässä infrastruktuurissa, harkituissa investoinneissa, määrätietoisessa
digitalisaatiossa, hyvinvoivissa perheissä ja rakennuksissa, osaavissa nuorissa ja pienyrittäjyydessä.
Lähivuosina kaupungistuminen tarjoaa todennäköisimmän perusuran, jota pitkin Suomeen saapuvat
maahanmuuttajat löytävät paikkansa uusiutuvan yhteiskunnan rakenteissa. Tämä ei silti tule tapahtumaan
ongelmitta, sillä sopeutuminen vaatii kotoutumista, työtä, aikaa ja rahaa.

 

Jyväskylän aseman vahvistaminen kasvavana kaupunkina tulee jatkossakin olemaan Jyväskylän
kaupungin ja Keski-Suomen Liiton yhteinen tavoite. Huoltovarmuuskeskuksena ja MAL-kaupunkina
Jyväskylä kyllä voittaa, mutta monet pienemmät häviävät sen rinnalla. Hyvinvointivaltiolla on vaarana
kutistua yksittäiseksi hyvinvointialueeksi, jonka rakenteiden nykyinen jäsentymättömyys ei mahdollista
kuntatalouden tunnuslukujen oikea-aikaista ennakoimista. Tätä haastetta perustelevat myös jokaista
kuntaa sitovat EU-direktiivit, kuntalaki ja EU-hankintalaki, jotka altistavat vaikkapa pienkuntien
ruokapalvelukeskukset ylitsepääsemättömään pattitilanteeseen, kun ruokaa ei saa kuljettaa viereiseen
vanhainkotiin siksi että sama keskus valmistaa ruokaa sivistystoimelle. Kaupungistumisen ja
kilpailukyvynkään nimissä ei saa unohtaa tervettä järkeä. Nyt hyvinvointialueelle siirtyvä 470 miljoonan
euron budjetti lyö kättä ylivelkaisen valtion kanssa, joten Jyväskylään jää ainakin heikoimpien ja
puolustuskyvyttömimpien asukkaiden asioista keskusteleva hyvinvointitoimikunta. Tähän resursseja lisää,
kiitos!
Kokonaisuudessaan katson, että nykyisen talousarvioesityksen valossa Jyväskylä on valmis tarttumaan
lähivuoden tuleviin haasteisiin.
Kiitos.

Mia Puolimatka 7.11.2022