Tapahtui kesäkuun alussa. Tuttavani pyöräili Saarijärventietä Palokan kauppakeskuksilta keskustaan päin. Vastaan tuli ”hirmupyöräilijäjoukko”, joka ei antanut vastaantulijalle muuta vaihtoehtoa kuin koukata pientareelle. Jostain syystä pyörä veti linkkuun, josta seurasi pyöräilijälle kohtalokas ilmalento.

Joukkio jatkoi matkaansa tilannetta huomaamatta tai tapahtuneesta välittämättä. Onnettomuuden seurauksena tuttavani käsivarsi murskaantui pahoin, myös kylkeen ja jalkaan tuli ruhjevammoja.

Käden vammat olivat niin vaikeat, että tarvittavaa leikkausta pohdittiin ja suunniteltiin huolella useita spesialisteja konsultoiden. Onni onnettomuudessa, loukkaantunut käsi on ei-dominoiva ja kesän kipsiviikkojen jälkeen kädestä näyttäisi tulevan riittävän toimintakykyinen.

Samaisella kevyenliikenteenväylällä Mankolan alakoulua käyvä tyttäreni on saanut kuulla yläkoululaisilta ”väisty, pois tieltä” -huutelua. Hirvittää päästää matkaan varsinkin pyörällä ja kävelymatkallekin saattelen ohjeita kerraten, vaikka kyseessä on jo neljäsluokkalainen.

SAMAA HUOLESTUNUTTA viestiä olen kuullut muiltakin alakoulua käyvien vanhemmilta, niin yläkoululaisten pyöräilijöiden kuin mopoilla ja skoottereilla kurvailevien nuorten liikennekäyttäytymisestä.

Myös kaikenikäisillä jalankulkijoilla on toisinaan taipumusta kävellä rinnakkain, isoinakin joukkioina ja tällöin on pyöräilijän asemassa vaikea tehdä turvallisia ohituksia.

Pirikello on kätevä merkinantokapine kohtaamistilanteisiin ja alikulkukäytävissä soitettavaksi, sitä soisi rohkeammin käytettävän.

Kellonsoitto ei tarkoita vihoittelua, vaan antaa lisää joustavuutta ja ennakointimahdollisuutta liikenteeseen: talutushihnan kiskaisu, reunaan ryhmittyminen, turvallinen väistäminen. Pyöräilijän on syytä väistää jalankulkija riittävän kaukaa, ettei ihan hihakosketuksella ohi.

SIIRRETÄÄNPÄ näkökulma vielä ratin taakse. Erityisesti korkeilla nopeuksilla suhaavat maantiepyöräilijät tai muut vauhtipyöräilijät pudottelevat toisinaan varomattomasti suojatielle.

Kun tarkkaat ratin takana risteyksessä liikennettä kääntyäksesi, katsot moneen kertaan niin autot kuin kevyenliikenteenväylän tilanteen. Kun reitti näyttää vapaalta ja olet painamassa kaasua, eikö sieltä silti joku vauhtisankari kiidä pyörällään suojatielle ”koska hänellä on oikeus”.

Ennakoivaa silmäpeliä pyöräilijän ja autoilijan välillä vaaditaan: hidasta suojatielle ja varmista, että sinut nähdään.

Päävastuu lasten ja nuorten liikennekasvatuksesta on vanhemmilla: kerrataanpa jälkikasvun kanssa liikennekäyttäytymistä varsinkin näin koulunalun kynnyksellä. Liikennevalistusta voisi kouluissakin olla jo heti kesälomabaanoilta palattua.

Ehdotuksena kouluille liikenneturvallisuutta ja virustilannetta ajatellen koulupäivän porrastetut aloitukset ja päättämiset, näin ruuhkia ei pääse syntymään.

Meidän aikuistenkin on hyvä tarkistaa asenteitamme ja käyttäytymistämme, jotta osaltamme edistämme sujuvaa ja turvallista liikennekulttuuria. Välitä, muista – ennakoi, kuten Liikenneturva meitä muistuttaa.

Mervi TurunenPalokka, Jyväskylä
(Kirjoittaja on kunnallisvaaliehdokkaana Jyväskylässä)

kirjoitus on julkaistu aiemmin
12.8.2020 Keskisuomalaisessa