”Pitkäkadun kaavoitus on ollut vireillä jo pitkään, mutta vain asuntorakentamisen näkökulmasta. Kyseessä on kuitenkin ainutlaatuinen kulttuurimiljöö.
Kaavassa hyvää on:
– vanhat rakennukset saadaan korjattua ilman kaupungin investointia
– kaavaillut uudisrakennukset edustavat laadukasta puurakentamista, joka sinänsä vaikuttaa kohtuullisen hyvältä
– hyvä paikka perheasunnoille
Kaavassa huonoa on:
– kulttuurihistoriallinen pihapiiri jää piiloon eikä säily yhteisessä käytössä
– ei ole takeita siitä, milloin korjaaminen tapahtuu, mitä rakennuksiin tulee ja pidetäänkö niitä myös jatkossa kunnossa
– vanhat pihapiirit ovat kehittämiskelpoisia kulttuuri- ja matkailukohteita; kestävän ratkaisun löytäminen ei ole helppoa, mutta potentiaalia tontissa on
– tulo tontin myynnistä on lopulta aika matala, vaikka kaupunkirakennelautakunnalla olisi ollut mahdollisuus arvioida hintaa myös muutoin kuin vyöhykehinnan kautta
Näin ollen haluaisin että tiiviissä ajassa alkusyksystä ennen kumppanuussopimuksen umpeutumista selvitetään ainakin alustavasti vaihtoehtoiset ratkaisumahdollisuudet, joista kuntalaisaktiivit ovat ansiokkaasti esittäneet erinomaisia ehdotuksia; mielestäni nämä ehdotukset ansaitsevat mahdollisuuden tarkempaan tarkasteluun.
Palautuksen aikana tulisi selvittää:
1) onko tontille löydettävissä sellaisia kulttuuri- ja/tai matkailutoimijoita, jotka pystyvät toimintaa alueella myös taloudellisesti kestävällä tavalla pyörittämään
2) onko rakennusten kunnostamiseen löydettävissä vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja yksityisten toimijoiden toimesta tai lisärahoitusta kaupungin rahoituksen ohella
3) arvioida tarkemmin kohteen korjauskustannuksia ja sitä, olisiko korjaaminen toteutettavissa esim. samoin kuin Könkkölän korjaus aikanaan Katulähetyksen johtamana työllistämisprojektina
4) vähintäänkin kumppanuussopimuksen toiselta osapuolelta olisi syytä saada jonkinlainen ajatus siitä, millä aikataululla vanhat rakennukset olisi tarkoitus kunnostaa”
Marika Visakorpi-Kemppainen
Kaupunginvaltuuston jäsen, aluevaltuutettu