Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

 

 

Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus on tärkeä työkalu valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Jotta kaupungin toimintaa voidaan kehittää, on tärkeää saada selkeästi esitettyä ja ajantasaista tietoa siitä, missä eri toimialoilla mennään ja kuinka kaupungissa voidaan.

 

Kuten arviointikertomuksessa todetaan, on talouden ja toiminnan katsauksiin saatu selkeyttä, esimerkiksi neljännesvuosiraporttien liikennevalomallilla esitetyt arviot tavoitteiden toteutumisesta antavat jo nopeallakin silmäyksellä kuvaa kokonaistilanteesta. Lisäksi seurattavia mittareita on pyritty kehittämään, ja tuota työtä on syytä edelleenkin jatkaa. Onhan niin, että sitä mitä mitataan, niin sitä yleensä myös kehitetään.

 

 

Keskeisimmät meille kaikille yhteiset tavoitteet, joita seurata, lienevät talouden pitäminen tasapainossa ja yhtä aikaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän huomiot näistä kahdesta ensin talouteen.

 

Vuoden 2021 tilikaudelta kaupungille kertyi ylijäämä 70 M€, mikä on toki hieno tulos, mutta ilman EF:n kiinteistökaupoista saatua kertaluontoista tuloa, olisi tilinpäätös ollut kuitenkin 17 M€ alijäämäinen, ja tämä on syytä tiedostaa jatkoa suunniteltaessa. Yhdeksän suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän kaupungin taseen kertynyt ylijäämä on vertailukaupunkien heikoin. Lisäksi verotulot per asukas ovat Jyväskylässä olleet perinteisesti pienet, kun suuri osa asukkaista on pienituloisia opiskelijoita.

 

Onkin selvää, että talouden tasapainottamista on jatkettava aiemman suunnitelman mukaisesti, ja rakenteellisiakin uudistuksia tullaan todennäköisesti tarvitsemaan. Hyvinvointialueuudistuksen pakottamana myös kaupungin puolella tapahtuva organisaatiouudistus onkin nyt hyvä mahdollisuus tarkastella rakenteita uudelleen, ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan virtaviivaistamaan toimintaa edelleen. Tätä onkin toki jo huomioitu uudistukseen liittyvässä valmistelussa.

 

Toisaalta, jotta toimintamenojen hillitsemisen lisäksi saataisiin tulovirtoja kasvatettua, pitää kaupungin elinvoiman vahvistamiseen panostaa. Jyväskylän on oltava yrittäjäystävällinen ja uusia innovaatioita mahdollistava kaupunki. Uuden kaupunkistrategian mukaan tavoitteena onkin, että Jyväskylä yltäisi Yrittäjien kuntabarometrissa ja EK:n kuntarankingissa kärkikolmikkoon. Ja vaikka talouden näkymät ovat useista globaaleista haasteista johtuen vaikeasti ennustettavat, on tärkeää tehdä myös pidemmän aikavälin suunnitelmia.

 

 

Toisena laajempana kokonaisuutena kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa kiinnittää huomiota henkilöstön ja asukkaiden hyvinvointiin.

 

 

Huolta herättää kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien kustannusten jo pidempään jatkunut nousu. Vuonna 2021 sairauspoissaoloja oli yhtä henkilötyövuotta kohden 19,9 päivää, ja niistä aiheutuneiden kustannusten määrä nousi edellisestä vuodesta hieman yli miljoonalla 8,9 M€:oon, ja kun katsotaan kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen lukuja, on sairauspoissaolot olleet edelleen kasvussa. Toki koronan vaikutukset näihin lukuihin ovat varmasti merkittävät. Hyvä olisikin tehdä analyysia myös niin, että saataisiin koronan vaikutukset eriteltyä.

 

Pelkästään koronan taakse tässä ei voida kuitenkaan mennä. Myös muita tekijöitä on arviointikertomuksessakin tunnistettu. Suurimmaksi syyksi näihin poissaoloihin mainitaan mielenterveyden haasteet ja toisena tuki- ja liikuntaelimistön vaivat.

 

Sekä inhimillisesti että taloudellisesti olisi tärkeää saada sairauspoissaolojen trendi kääntymään laskuun. Joitakin toimenpiteitä tähän onkin jo arviointikertomuksessa ja tilinpäätöksessä mainittu. Tätä työtä on syytä edelleen jatkaa ja pyrkiä varmistamaan jokaiselle kaupungin työntekijälle mahdollisimmat hyvät edellytykset voida työssä hyvin.

 

 

Kuntalaisten hyvinvoinnin arvioinnissa puolestaan huolta herättää erityisesti nuorten mielenterveyden haasteet. Nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt. THL:n mukaan jopa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii masennuksen ja ahdistuksen oireista. Korona-aika on varmasti osaltaan lisännyt näitä haasteita, kun sosiaalinen elämä on ollut rajoitettua.

 

KD-ryhmä pitää tärkeänä, että mielenterveyden haasteissa päästäisiin kiinni juurisyihin, koska ennaltaehkäisy on kuitenkin aina parempi vaihtoehto kun kriisiytyneiden tilanteiden ratkominen. Toki myös mahdollisimman nopea apu tukea tarvitseville olisi turvattava. Lisäksi on tärkeää analysoida, mahdollisten tulevien epidemioiden varalta, mitkä korona-ajan toimenpiteistä olivat kannattavia toteuttaa ja mitä niistä ei kannata uudelleen käyttää.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, vielä muutama sana työllisyydestä, joka on merkittävä tekijä sekä kaupungin talouden että kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta.

 

Jyväskylän työttömyysaste oli yhdeksän suurimman kaupungin vertailussa toiseksi korkein ja työmarkkinatuen kuntaosuutta (eli ns. sakkomaksua) maksettiin 20,4 M€. Työllisyydessä kohtaanto-ongelma onkin ilmeinen, ja alanvaihtokoulutusta kehitettävä, kun samaa aikaan esim. ict- ja sote-alalla on haasteita saada rekrytoitua riittävästi työvoimaa. Toimenpideohjelmaa tähän on tehty. Palvelujen turvaamiseksi myös ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen on huomioitu. Näissä tilanteissa on tärkeää huolehtia työntekijöiden riittävästä koulutuksesta ja suomenkielentaidosta etenkin sote-palveluissa. Mainittakoon vielä loppuun positiivisina nostona Nuorten talon -toimintamalli tarjota palvelut yhden luukuun periaatteella.

 

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä arviointikertomuksesta ja kaupungin koko organisaatiota vuodesta 2021, joka on saatu haastavista olosuhteista huolimatta nyt tyylikkäästi pakettiin. Myös kristillisdemokraattien valtuustoryhmä on valmis osaltaan hyväksymään tilinpäätöksen ja myöntämään vastuuvapauden tilivelvollisille.