”Avun hakemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin päihteiden saamisen.” (Kan ry:n toiminnanjohtaja Jouko Vuorenniemi)

Mia Puolimatka (kd) jätti 3.5. valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti KD-ryhmä mukaan luettuna 17 muuta valtuutettua.

Jyväskylän kaupungilla on laaja valikoima palveluita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluiden saavutettavuus ja löytäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Palvelut ovat usein hajallaan, irrallisia tai epäselviä. Lisäksi varsinaisten kaupungin palveluiden rinnalla on useita erilaisia sosiaali- ja terveysalan osaamisalahankkeita. Toisinaan ne ovat sirpalemaisia jääden usein vieraaksi ihmisryhmille, joita ne on suunniteltu palvelemaan. Erityisesti palveluiden saavutettavuuden merkitys korostuu niiden kuntalaisten kohdalla, joiden toimintakyky on alentunut tai kielitaito heikko. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti ikääntyneet, mielenterveys- päihde-  vammais- ja maahanmuuttaja-asiakkaat. Esimerkiksi mielenterveysasiakkaista vain 27% on ollut viime vuonna tyytyväisiä olemassaoleviin palveluihin. Tämä voi kertoa siitä, että palvelupolku on avattu puutteellisesti tai tarjottu apu ei ole ollut oikea-aikaista tai konkretisoitunut riittävän ajoissa. Saavutettavuuden vahvistamiseksi esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointipalvelu Omaolo.fi on soveltanut digitalisaation tuomia hyötyjä 2019 alkaen hyvällä menestyksellä. Lähtökohtaisesti saavutettavan verkkopalvelun on oltava sellainen, jota voivat käyttää mahdollisimman monenlaiset ihmiset. Lain mukaan julkisilla varoilla rahoitettujen verkkopalvelujen täytyy olla saavutettavia, jotka tässä tapauksessa täyttäisivät kriittisimmätkin saavutettavuusvaatimukset.

Kuntalaisen suuntaan tapahtuvan verkkoviestinnän ja digitalisaation kannalta on vielä paljon kehitettävää erityisesti selkokielisyyden osalta. Selkokielinen ja eri aistikanavia monipuolisesti huomioiva ja hyödyntävä digitalisoitu viestintä kaupungin tarjoamista palvelupoluista voisi tuoda palvelut helpommin saavutettaviksi. Näin se voisi olla osaltaan ennaltaehkäisemässä erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä ja kasvamista. Jokaisella palveluviidakon portaita tuntemattomalla kuntalaisella on oikeus seurata saatavilla olevia palvelupolkuja tehokkaammin ja osaavammin. Kokonaisuutta entistä selkeämmin avaava palvelukartta voisi näin avautua jokaiselle osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistaen sekä kunnallisia hallintoaloja soveliaasti intergroiden kuten esimerkiksi NEPSY-nuorten nivelvaiheiden palvelupolkuja avattaessa.

Kunnalla tulee siis olla selkeä ja helppokäyttöinen digiaikaan päivitetty konkreettinen työkalupakki, josta kuntalainen voi etsiä ja löytää asiaa täysin tuntemattomanakin oikea-aikaiset ja selkokieliset palvelupolut- ja kokonaisuudet. Kysymys on samalla kaupunkistrategian peräänkuuluttamasta osallisuudesta, johon myös alentuneen toimintakyvyn omaavat ihmiset ovat oikeutettuja. 

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylään luodaan digipalvelun saavutettavuutta arvioivan asiantuntijaryhmän tuella digiavusteinen selkokielinen ja selkokuvia tekstin ohella (esimerkiksi kuvakirjoitus- ja kriittistä saavutettavuussohjelmaa) hyödyntävä, palvelupolkuja monipuolisesti avaava selkokartta ja digipohjainen hakukone. Tämän kehittely voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kotoutumispalveluista. Siihen asiakas voisi kirjata tietyin kriteerein ongelmansa tai tarpeensa tunnusmerkit. Hakukone etsisi automaattisesti soveltuvia palvelupolkuja asiakkaan palvelutarpeiden ratkaisemiseksi ja kertoisi, mihin hän voi olla yhteydessä päästäkseen palvelun piiriin. Näin kuntalainen voisi hahmottaa käytettävissä olevan palvelukokonaisuuden oli se sitten omaishoitoon, ikääntymiseen, mielenterveyteen, vammaan, päihteisiin tai kotoutumiseen liittyvä asia siitä riippumatta, tarjotaanko palvelua ennaltaehkäisevänä, subjektiivisena vai harkinnanvaraisena palveluna. Tällainen digiloikka mahdollistaisi ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä tuesta hyötyvän kuntalaisen olemassaolevien palvelupolkujen pariin. Mikäli tietosuojakysymykset olisivat ratkaistavissa, voisi tutkia myös jonkinlaisen asiakasystävällisen chattipalvelun mahdollisuutta, jossa mahdollisesti voitaisiin hyödyntää motivoituneita ja osaavia opiskelijoita harjoittelijoina esimerkiksi yliopiston tai ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyshallinnon aloilta.

Aloitteen laatija: Miia Puolimatka