Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomuksesta todetaan, että valtaosa jyväskyläläisistä voi hyvin. Hyvä niin, mutta on myös niitä, jotka voivat huonosti.

Kaupunkimme edessä on kysymyksiä, jotka herättävät huolta. Jyväskyläläiset asukkaat ovat tunteneet maailman muutokset arjessaan etenkin kasvavina kustannuksina. Meidän kaupungin päättäjien tulee pitää huolta siitä, että rakennamme yhteistä ja yhteiskuntavastuullista kaupunkia, – ei vain harvojen.

Tässä kaiken perustana on kohtuuhintainen arki. Ilman päättäväisiä toimia on todellinen uhka, että pienituloisilla tulee taloudellisia vaikeuksia asua Jyväskylässä. Jyväskylän tahtotila on oltava se, että turvaamme kaupunkilaisten kohtuuhintaiset asumisen mahdollisuudet, unohtamatta asumisen turvallisuutta ja kotirauhaa.

Valtiovallan leikkaukset osuvat valitettavasti juuri näihin asioihin. Siksi on syytä pohtia keinoja, joilla lievennetään pienituloisten kotitalouksien ahdinkoa.  Tämä on edellytys paitsi pienituloisten kotitalouksien arjen kohtuulliselle kustannuksille, myös kaupunkimme kasvulle. Huolestuttavaa on, että Jyväskylässä työttömyystilanne on heikentynyt ja toimeentulotukien varassa elävien määrä on kasvanut. Erityisesti kiinnitin huomiota lapsiperheisiin, jotka ovat joutuneet tai ovat joutumassa ko. elämäntilanteeseen eli tukien varaan. Tätä ei voida sivuuttaa. Kristityn vastuu on puolustaa ja auttaa heikompiosaisia. – Ei pahentaa heidän tilannettaan jo muutenkin vaikeassa tilanteessa eläviä lähimmäisiä. Näinhän itse Kristus on opettanut.

Toimivat ja laadukkaat palvelut ovat avainasemassa. Kaikkien yhteinen etu on, että kaikkialla olisi turvallista ja viihtyisää elää. Tavoitteemme tulee olla, että kaupunkimme kouluissa olisi hyvä oppia ja on konkreettinen koulurauha, ei väkivaltaa, kiusaamista ja eikä huumeita! Nämä ovat tavoitteita, joihin tulee panostaa.

Tulevaisuutta silmällä pitäen, kasvavassa Jyväskylässä tulee asuntopolitiikalla varmistaa, että meillä on tarjolla eri asumisen muotoja ja saavutettava julkinen liikenne, jossa huomioidaan mm. kohtuuhintaiset opiskelu- ja työmatkat.

Korona-ajasta tuntuu aikuisen näkökulmasta olevan pitkä aika. Emme kuitenkaan saa unohtaa tuon ajan poikkeuksellisuutta ja jälkeä, jonka se jätti lapsiin, nuoriin sekä ikäihmisiin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnissa on nähtävissä huolestuttava kehitys: hyvinvointi ja pahoinvointi polarisoituvat. Monen yksin asuvan ikäihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on heikentynyt.

Summa summarum.  Vaikka todetaan, että valtaosa voi hyvin, on meillä haasteita. Parannettavaa ja ennen kaikkea oikeita tekoja tarvitaan, jotta Jyväskylän kaupunki pysyy oikeasti hyvinvoivana, turvallisena ja viihtyisänä kaupunkina.

TAPANI MÄKI, kaupunginvaltuutettu (KD).