Selkokielisten ja selkokuvallisten digipalvelupolkujen avaaminen

”Avun hakemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin päihteiden saamisen.” (Kan ry:n toiminnanjohtaja Jouko Vuorenniemi)

Mia Puolimatka (kd) jätti 3.5. valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti KD-ryhmä mukaan luettuna 17 muuta valtuutettua.

Jyväskylän kaupungilla on laaja valikoima palveluita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluiden saavutettavuus ja löytäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Palvelut ovat usein hajallaan, irrallisia tai epäselviä. Lisäksi varsinaisten kaupungin palveluiden rinnalla on useita erilaisia sosiaali- ja terveysalan osaamisalahankkeita. Toisinaan ne ovat sirpalemaisia jääden usein vieraaksi ihmisryhmille, joita ne on suunniteltu palvelemaan. Erityisesti palveluiden saavutettavuuden merkitys korostuu niiden kuntalaisten kohdalla, joiden toimintakyky on alentunut tai kielitaito heikko. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti ikääntyneet, mielenterveys- päihde-  vammais- ja maahanmuuttaja-asiakkaat. Esimerkiksi mielenterveysasiakkaista vain 27% on ollut viime vuonna tyytyväisiä olemassaoleviin palveluihin. Tämä voi kertoa siitä, että palvelupolku on avattu puutteellisesti tai tarjottu apu ei ole ollut oikea-aikaista tai konkretisoitunut riittävän ajoissa. Saavutettavuuden vahvistamiseksi esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointipalvelu Omaolo.fi on soveltanut digitalisaation tuomia hyötyjä 2019 alkaen hyvällä menestyksellä. Lähtökohtaisesti saavutettavan verkkopalvelun on oltava sellainen, jota voivat käyttää mahdollisimman monenlaiset ihmiset. Lain mukaan julkisilla varoilla rahoitettujen verkkopalvelujen täytyy olla saavutettavia, jotka tässä tapauksessa täyttäisivät kriittisimmätkin saavutettavuusvaatimukset.

Kuntalaisen suuntaan tapahtuvan verkkoviestinnän ja digitalisaation kannalta on vielä paljon kehitettävää erityisesti selkokielisyyden osalta. Selkokielinen ja eri aistikanavia monipuolisesti huomioiva ja hyödyntävä digitalisoitu viestintä kaupungin tarjoamista palvelupoluista voisi tuoda palvelut helpommin saavutettaviksi. Näin se voisi olla osaltaan ennaltaehkäisemässä erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä ja kasvamista. Jokaisella palveluviidakon portaita tuntemattomalla kuntalaisella on oikeus seurata saatavilla olevia palvelupolkuja tehokkaammin ja osaavammin. Kokonaisuutta entistä selkeämmin avaava palvelukartta voisi näin avautua jokaiselle osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistaen sekä kunnallisia hallintoaloja soveliaasti intergroiden kuten esimerkiksi NEPSY-nuorten nivelvaiheiden palvelupolkuja avattaessa.

Kunnalla tulee siis olla selkeä ja helppokäyttöinen digiaikaan päivitetty konkreettinen työkalupakki, josta kuntalainen voi etsiä ja löytää asiaa täysin tuntemattomanakin oikea-aikaiset ja selkokieliset palvelupolut- ja kokonaisuudet. Kysymys on samalla kaupunkistrategian peräänkuuluttamasta osallisuudesta, johon myös alentuneen toimintakyvyn omaavat ihmiset ovat oikeutettuja. 

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylään luodaan digipalvelun saavutettavuutta arvioivan asiantuntijaryhmän tuella digiavusteinen selkokielinen ja selkokuvia tekstin ohella (esimerkiksi kuvakirjoitus- ja kriittistä saavutettavuussohjelmaa) hyödyntävä, palvelupolkuja monipuolisesti avaava selkokartta ja digipohjainen hakukone. Tämän kehittely voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kotoutumispalveluista. Siihen asiakas voisi kirjata tietyin kriteerein ongelmansa tai tarpeensa tunnusmerkit. Hakukone etsisi automaattisesti soveltuvia palvelupolkuja asiakkaan palvelutarpeiden ratkaisemiseksi ja kertoisi, mihin hän voi olla yhteydessä päästäkseen palvelun piiriin. Näin kuntalainen voisi hahmottaa käytettävissä olevan palvelukokonaisuuden oli se sitten omaishoitoon, ikääntymiseen, mielenterveyteen, vammaan, päihteisiin tai kotoutumiseen liittyvä asia siitä riippumatta, tarjotaanko palvelua ennaltaehkäisevänä, subjektiivisena vai harkinnanvaraisena palveluna. Tällainen digiloikka mahdollistaisi ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä tuesta hyötyvän kuntalaisen olemassaolevien palvelupolkujen pariin. Mikäli tietosuojakysymykset olisivat ratkaistavissa, voisi tutkia myös jonkinlaisen asiakasystävällisen chattipalvelun mahdollisuutta, jossa mahdollisesti voitaisiin hyödyntää motivoituneita ja osaavia opiskelijoita harjoittelijoina esimerkiksi yliopiston tai ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyshallinnon aloilta.

Aloitteen laatija: Miia Puolimatka

Veteraanialoite

Jyväskylän Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä jätti 7.12.2020 seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti lisäksi 10 muuta valtuutettua eri puolueista.

RINTAMAVETERAANEILLE VALTION MAKSAMAT LAKISÄÄTEISET PALVELUT NYKYISTÄ JOUSTAVAMMIN JA LAAJEMMIN

Valtiokonttori jakaa vuosittain kunnille rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain mukaisesti kotona asumista tukevia palveluita sekä kuntoutusta varten määrärahaa, joka tulee käyttää heidän itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin. 

Esitämme, että sotiemme veteraanien tulee saada kotona asumista tukevat sekä kuntoutuspalvelut nykyistä runsaampina ja joustavammin. Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaan palveluita ei ole välttämätöntä kilpailuttaa, koska kyse on hankintalain mukaan erityisryhmästä. Ikääntyneen veteraanin tulisi saada valita tuttu, turvallinen työntekijä, esimerkiksi siivouspalveluita tuottava yksinyrittäjä. Ateriapalveluissa tulisi muistaa lounaan lisäksi veteraanin tarvitsemat muut ateriat. Veteraanin halutessa vaihtaa palveluntuottajaa, tulisi asia hoitaa viivyttelemättä.

Kuntoutuspalveluista veteraanien tulisi saada jalkahoitoja tarvitsemansa määrä ilman kaupungin asettamaa ylärajaa jalkojen hyvinvoinnin ja kävelykyvyn ylläpitämiseksi. Veteraaneille jalkahoitoja suorittaville yrityksille tulee maksaa kotikäynnistä puolitoistakertainen palveluhinta Valtionkonttorin ohjeistuksen mukaisesti. Tuettua kotikuntoutusta tulee myöntää jatkuvana ilman tutun työntekijän vaihtumista. Veteraanien tulee myös vihdoin saada heidän eniten toivomaansa hierontaa, joka kosketushoitona on tärkeää myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Kotona asumista tukevista veteraanipalveluista valtio korvaa kunnille mm. sosiaalihuoltolain mukaisen kotihoidon, liikkumista tukevat palvelut ja asumispalvelut. Niitä ei tule tarpeettomasti rajoittaa tai tehdä hankalaksi, vaan myöntää veteraanien yksilöllisten tarpeiden mukaan.  Kuljetuspalveluita tulee myöntää sujuvammin ja enemmän esim. taksikortin muodossa, johon ladataan riittävä summa rahaa ja kortin loppuessa ladataan lisää. Näin veteraani voi halutessaan käydä asiointien lisäksi katselemassa tuttuja maisemia tai käydä vierailuilla. Kotihoidossa tulisi aikaa varata runsaammin, jotta sitä jäisi myös yksinäisyyttä lievittävään sosiaaliseen kanssakäymiseen.  Erityisesti korona-aikana runsaampien palveluiden tuottaminen veteraanille pitää henkistä ja sosiaalista hyvinvointia yllä. 

Kaupungin tulee myös huolehtia siitä, että palveluneuvonta on asiantuntevaa, että palveluita tarjotaan heille ja että veteraaneja autetaan tarvittaessa niiden hankkimisessa. Lisäksi Jyväskylän kaupungin tulisi tarjota kunniakansalaisillemme ilmaiset maskit ja visiirit kotiin toimitettuina. 

Jyväskylässä 7.12.2020

 

ICEHEARTS TOIMINTA KÄYNNISTETTÄVÄ MYÖS JYVÄSKYLÄSSÄ

VALTUUSTOALOITE

KRISTILLISDEMOKRAATTINEN VALTUUSTORYHMÄ 

 

ICEHEARTS TOIMINTA KÄYNNISTETTÄVÄ MYÖS JYVÄSKYLÄSSÄ

 

Jo 11 kunnassa on käynnissä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevä Icehearts –toiminta. Icehearts on joukkueurheilua työvälineenä käyttävä toimintamalli lapsen hyväksi ja samalla sosiaalityön, koulun ja vapaa-ajan tueksi. Siinä sitoudutaan 12 vuoden pitkäkestoiseen tukeen lapsen elämässä. Toimintamalli on tavoittanut varhaisen tuen tarpeessa olevia lapsia, joilla on haasteita käyttäytymisen tai tunne-elämän sääntelyssä. Tutkimuksen (THL Appelqvist-Schmidlechner 2017) mukaan Icehearts –toiminta on tuottanut mm. seuraavia tuloksia: koulunkäynti ja käyttäytyminen on parantunut, agressiivinen käyttäytyminen vähentynyt, auktoriteettien kunnioittaminen helpottunut, kaverisuhteet parantuneet, itsetunto vahvistunut, perheen sisäiset suhteet ja vanhempien jaksaminen parantunut ja liikunnallisuus lisääntynyt. 

Yhden joukkueen kustannus kunnalle on noin 50.000 euroa vuodessa ja yhden joukkueen yhteiskunnalle tuoma säästö laskelmien (KTT Petri Hilli) mukaan jopa 2,8 miljoonaa euroa.

Icehearts toiminnan käynnistäminen olisi askel eteenpäin ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä ja tukisi kaupungin strategian kärkiä ”osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat” ja ”liikuntapääkaupunki”. 

 

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy selvittämään mahdollisuutta käynnistää Icehearts –toiminta myös Jyväskylässä. 

 

Jyväskylässä 13.5.2019

 

Marika Visakorpi                                           Tomi Kuosmanen
kaupunginvaltuutettu                                     kaupunginvaltuutettu

 

Petteri Muotka                                               Mia Puolimatka
kaupunginvaltuutettu                                     kaupunginvaltuutettu