KOTOUTUMISEN EDISTÄMISOHJELMA 30.5.2022
Olemme hyväksymässä kotoutumisen edistämisohjelmaa, joten aivan ensimmäiseksi olisi hyvä palauttaa mieleen, mitä kotoutumisella tarkoitetaan. Laissa kotoutumisen edistämisestä kotoutuminen on määritelty seuraavasti: ”maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen”. Tämä onkin varsin oivallinen kiteytys ja onnistunut kotoutuminen on sekä maahanmuuttajan että yhteiskunnan etu.
Kotoutumisohjelmassa on tunnistettu hyvin kotoutumisen kannalta olennaisia ilmiöitä: suomen kielen oppimisen haasteet ja opiskelumahdollisuuksien puute, maahanmuuttajien tarttumapinta työelämään, yhteisöllisyys ja hyvät väestösuhteet sekä pitovoiman lisääminen. Nämä eivät sinänsä ole mitään erityisen uusia havaintoja, vaan jo vuosia on ollut nähtävissä että kielen oppiminen, opiskelu/työllistyminen ja hyvät väestösuhteet ja osallisuus ovat keskeisiä palikoita kotoutumisen onnistumisessa. Tähän lisäisin kuitenkin vielä yhteiskunnan peruspelisääntöjen oppimisen. Tätä teemaa ei ohjelmassa kovin paljon tuoda esille.
On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat tietää suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä periaatteista kuten vaikkapa työntekijän oikeuksia, tavanomaisia rikoksia, sanan- ja uskonnonvapautta ja muita perusoikeuksia ja toisaalta velvollisuuksia koskevista säännöksistä. Erityisen tarpeellista tämä on haavoittuvassa asemassa oleville. Esimerkiksi perheväkivallan rangaistavuus ja toisaalta avunsaantimahdollisuudet on tärkeä tietää. Tietoa tarvitaan myös monista käytännön asioista, joita ohjelmassa onkin tunnistettu liitteessä Pakolaisten vastaanoton käytännöt ja joihin ohjausta on tarjolla.
Erityistä huomiota kielen oppimisen ja em. suomalaisen yhteiskunnan oikeuksien tuntemisen osalta olisi syytä kiinnittää kotiäitien tai muuten työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien suhteen. Mikäli kielitaitoa ei ole eikä tietoa siitä, mihin tai keneen ottaa yhteyttä tarvittaessa myös maahanmuuttajayhteisön ulkopuolella, on vaarana jääminen turvaverkkojen ulkopuolelle esim. perheväkivaltatilanteissa.
Kotoutumissuunnitelmassa todetaan hyvin, että maahanmuuttaneet ovat resurssi työelämän tarpeisiin sekä yksi tekijä väestörakenteen tasapainottamiseen. Toimivan kielikoulutuksen sekä mahdollisesti tarvittavien opintojen ja työllisyysohjeuksen myötä on varmasti mahdollista sekä alentaa merkittävästi maahanmuuttajien nykyistä työttömyysastetta ja osaltaan helpottaa yhä useammilla aloilla esiintyvää työvoimapulaa. Rakenteidemme tulisi olla aktiivisuutta tukevia, ei passiivisuuteen johtavia.
Itse kullakin meistä kantasuomalaisista myös tärkeä rooli kotoutumisessa. Se ei ole koskaan yksipuolinen vaan vuorovaikutteinen asia. Voimme edesauttaa niin turvapaikanhakijoiden kuin muidenkin maahanmuuttajien kotoutumista tutustumalla heihin ja tutustuttamalla heitä maahamme ja kulttuuriimme. Samalla voimme tutustua heidän kulttuureihinsa ja saada uusia näkökulmia omaankin toimintaamme.