Holokaustin muistopäivää vainojen uhreille vietettiin 27.1. Tuona päivänä 75 vuotta sitten puna-armeija vapautti Auschwitzin keskitysleirin vangit. Uhrien muistaminen ja holokaustin kollektiivinen muistissa pito on tärkeää.
CNN julkaisi toissa vuonna tutkimuksen, jonka mukaan kolmannes eurooppalaisista tiesi vähän tai ei mitään natsien tekemästä joukkomurhasta. Valitettavasti antisemitismi yleistyy ikävällä tavalla niin Suomessa kuin muuallakin.
VAIKKA juutalaisseurakuntiin kuuluu vain 0,02 prosenttia Suomen väestöstä, vuonna 2018 kirjattiin 21 rikosilmoitusta juutalaisuuteen tai juutalaisiin kohdistuneista viharikosepäilyistä. Määrä oli tuplaantunut edellisestä vuodesta.
Israelin suurlähetystöön on kohdistunut kahden vuoden sisällä yli 20 ilkivaltaista tekoa juutalaisvastaisten tarrojen liimaamisesta rakennuksen ovien ikkunoiden rikkomiseen. Ketään ei suurlähetystön mukaan ole vielä joutunut teoistaan vastuuseen, vaikka lähes kaikista tilanteista on tallentunut turvakameroihin kuvaa.
Tämä on outoa. Poliisin tulee tehostaa tutkintaansa tällaisten antisemitististen tekojen suhteen ja suhtautua niihin vakavammin. Viimeisimmät tarrat liimattiin tammi-helmikuun vaihteessa.
Helsingin juutalaisen seurakunnan mukaan juutalaisvastainen toiminta on lisääntynyt 3–4 viime vuoden aikana. Juutalaisvihamielisiä tarroja on saatu poistaa vähän väliä synagogan läheltä, mutta niitä on ilmestynyt myös hautausmaille ja jopa ihmisten koteihin. Seurakunta on joutunut panostamaan turvallisuuteensa vuosittain jo useamman satatuhatta euroa.
Viime vuoden lopulla eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi kristillisdemokraattien esityksestä uhkatilanteiden mahdollisuuden lisääntyneen niin, että valtion on osallistuttava pysyväisluonteisesti seurakunnan turvallisuuskuluihin.
Taustalla ovat maailmalla tapahtuneet iskut ja halu varmistaa myös naapuruston turvallisuus. Holokaustin muistopäivänä tuhrittiin Turun synagogaa ja Tampereella poltettiin Israelin lippu.
EUROOPASSA JA Yhdysvalloissa juutalaisiin kohdistuvat viharikokset olivat viime vuonna myös selvässä kasvussa. Sadoista New Yorkin vuosittaisista viharikoksista yli puolet kohdistui juutalaisiin, vaikka heitä on vain 13 % kaupungin asukkaista, kertoi MTV3 tammikuussa. Kyse on ollut tönimisestä, huutelusta, potkimisesta, kahvin päälle heittämisestä, mutta myös veitsien ja aseiden käyttämisestä.
Tasavallan presidentti otti aiheellisesti antisemitismin esille valtiopäivien avajaispuheessaan. Hyvä niin. Meidän tulee osoittaa, ettei sellaista toimintaa hyväksytä millään lailla ja siitä on seuraamuksia.
Viranomaisten on syytä suhtautua vakavammin toistuviin antisemitistisiin tekoihin ja rikosepäilyiden selvittämiseen. Emme kaipaa mitään tällaisia kaikuja 1930–40-luvulta.
Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd.)
Jyväskylä
kirjoitus on julkaistu aiemmin
8.2.2020 Keskisuomalaisessa