Jo pitkään olen pohtinut viittomakielisten palvelujen saatavuutta Jyväskylässä. Suomalainen viittomakieli on äidinkieleni ja arjessani joudun usein kommunikoimaan äidinkieleni sijasta kirjoittamalla, koska viittomakielisiä palveluja ei läheskään aina ole saatavilla. Huulion ja eleiden tai kynän ja paperin avulla kommunikoiminen on haastavaa, tuottaa väärinymmärryksiä ja kommunikointi jää vajavaiseksi. Meillä viittomakielisillä on oikeus saada palveluita omalla kielellämme, ja se oikeus kuuluu jokaiselle viittomakieliselle vauvasta vaariin.
Viittomakieliset joutuvat usein kommunikoimaan kynän ja paperin avulla esimerkiksi sairaalassa, palveluasumisen yksiköissä tai muissa hoitotilanteissa. Monet palvelukodeissa asuvat kuurot ovat kertoneet minulle, että tilanne ei ole hyvä. Voi olla sellainen tilanne, että yksikössä on vain yksi kuuro asukas eikä kukaan hoitajista osaa viittoa. Tällöin kommunikointi tapahtuu joko huulion ja eleiden tai kynän ja paperin välityksellä ja monella kuurolla asukkaalla on tunne, että he eivät tule riittävästi ymmärretyksi. Toinen esimerkki on kotihoito, jossa kotihoitajat vierailevat iäkkäiden kuurojen ihmisten luona. Ajoittain heidän on tarpeen keskustella lääkityksestä, ja sekin keskustelu tapahtuu kynän ja paperin avulla. Väärinymmärryksillä lääkkeistä keskusteltaessa voi olla kohtalokkaat seuraukset.
Omaan terveyteen liittyvien asioiden hoitamisen ei tulisi olla pelkän kynän ja paperin varassa. Meillä viittomakielisilläkin on oikeus tulla kuulluksi omalla kielellämme.
Maarit Tusa
lähihoitaja, erityisavustaja
kuntavaaliehdokas (kristillisdemokraatit)
Jyväskylä
Teksti julkaistu aiemmin SuurJyväskylän lehdessä 19.5.2021 ja Keskisuomalaisessa 22.5.2021
Käykäähän katsomassa myös Yle Areenasta, mitä Maarit taannoin vastasi haastattelijan kysymyksiin viittomakielisissä uutisissa. Linkki: https://areena.yle.fi/1-50836775