JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINVALTUUSTON
TYÖJÄRJESTYKSEN 37 §:N MUKAINEN VALTUUSTOKYSYMYS
kaupunginvaltuutettu Tapani Mäki, Kd.
Jyväskylän kaupunki on keskeisellä paikalla Suomessa mm. Jyväskylän varuskunta on merkittävä varuskunta maassamme. – Suomi on liittynyt puolustusliitto NATO:on, itäraja on suljettu, Itämerellä katkotaan kaapeleita ja Euroopan alueella käydään sotaa nyt jo yli kolme vuotta.
Selvää on, että Suomen turvallisuustilanne on muuttunut. Tiedotusvälineissä kotitalouksia kehotetaan varautumaan ja hankkimaan kotivaraa sisältäen vettä, ruokaa, lääkkeitä ym, jotta ihmiset selviävät kotonaan vähintään kolme vuorokautta. Tästä loogisena siltana onkin hyvä todeta maatalousministeri Essayah:n (kd.) ajama linjaus, että kunnat eivät saa miltään osin myydä vesihuoltolaitoksia yksityisille. Asia on osaltaan tärkeä. Varautumisen kokonaistilanne aiheuttaa ihmisissä monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Miten Jyväskylän kaupunki on varautunut muuttuneeseen tilanteeseen? Miten hyvinvointialueemme ja kaupunkimme vastuujako on ja onko se selvä? Luulo, että pv hoitaa, ei ole oikea. Puolustusvoimilla on omat tehtävänsä. Poliisilla on omat tehtävänsä.
Valtiojohdon suulla on ilmoitettu, että tilanne on epätavallinen, mutta tällä hetkellä vakaa. Naapurimaassamme Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson lausui, että maa ei ole sodassa, mutta ei rauhassakaan. – Kriisit ja poikkeavat tilanteet alkavat yleensä nopeasti ilman ennakkovaroituksia, joten on varmasti selvää, että varautuminen ja valmistautuminen on viisautta.
Kysynkin asiaan liittyen vastuulliselta viranhaltijalta seuraavaa:
1) Vastuunjako kaupungin, hyvinvointialueen, AVI:n ja Ely-keskuksen kanssa poikkeus- ja kriisitilanteissa?
Laki vaaratiedotteesta säätelee ja ohjaa yleistä vaarahälytyksen antamista. Onko kyseinen asia, työnjako ja sen toteutus kaupungilla selvä? Valtion taholta tulee määräys hyvinvointialueen pelastustoimelle, mutta miten Jyväskylän kaupunki saa tiedon (24h/7) ja kenen velvollisuus, vastuu ja oikeus on aloittaa kaupunkia koskevat toimenpiteet? En kysy salassa pidettäviä yksityiskohtaisia tietoja, mutta onko asiasta suunnitelma ja turvaluokitus olemassa kaupungin työjärjestyksessä?
2) Mitkä ovat ensimmäiset toimenpiteet Jyväskylän kaupungissa, jos Suomeen tulee äkillinen aseellinen hyökkäys, joka kohdistuu myös Jyväskylän alueelle?
Montako väestönsuojaa on kaupungin alueella, löytyykö kaikille jyväskyläläisille väestönsuoja? Kaupungin väestönsuojatilojen valmius ajallisesti ottaa tosiasiallisesti käyttöön, kenelle vastuu väestönsuojien kunnosta kuuluu sekä onko tiloja tarkastettu ja niiden laitteita tosiasiallisesti koeponnistettu /testattu ja milloin? Mikä on prosessi, joilla ihmisille ilmoitetaan siirtymisestä väestönsuojiin ?3) Miten Jyväskylän kaupunki on varmistanut sähkön ja veden saannin turvaamisen, jos valtakunnan sähkö- ja vedenjakelussa tulee merkittävä häiriö?
Kenen hallinnassa on Jyväskylän kaupungin sähkönjakeluverkon sekä vedenjakelun ohjaus? Eli kenellä / kuinka monella henkilöllä on pääsy ko. verkkojen muutosten/ ohjausten toteuttamiseen ja kenen vastuulla on järjestelmien tietoturvasta huolehtiminen ja vastuu tarkistaa, että asiat ovat tosiasiallisesti hoidettu? Onko olemassa suunnitelma vesipisteistä, joista asukkaat saavat hakea vettä ja onko kaupungilla omaa kalustoa vedenjakelua varten? Entä vasteaika veden jakelulle, jos 3 vrk:n kotivara on käytetty loppuun? Entäpä viemäriverkoston toimivuus ja käyttösuunnitelma kantakaupungin alueella. Kenen vastuulla ja miten toteutetaan jätevesihuolto häiriötilanteessa?
kaupunginvaltuutettu Tapani Mäki, Kd