Valtuutettu Marika Visakorpi
Uusi valtuusto on tekemässä nyt ensimmäistä budjettiaan. Vanhalta valtuustolta perittiin tasapainossa oleva kaupungin talous ja sillä pohjalla on hyvä jatkaa. Rahahanojen säätelyssä on oltava jatkossakin tarkka.
Budjetin pariin päästiin hetimiten valtuustokauden alettua kesätauon jälkeen. Vaikka viranhaltijat olivat jo tehneet varsin mittavaakin karsintaa, näytti siltä että mikäli sivistys- ja perusturvalautakunnat tekevät talousarvioesityksensä raamin mukaan, jää moni tärkeä tarve vaille tarvitsemaansa rahoitusta. Niinpä lautakunnat päätyivät esittämään menolisäyksiä. Erityistä huomiota kiinnitettiin ennaltaehkäisyyn.
Kristillisdemokraatit toteaa ilolla, että kaupunginjohtajan esityksessä varsin moni näistä lautakuntien menolisäyksistä on hyväksytty ja silti saatu pidettyä talous tasapainossa. Talouden odotettuakin ripeämmän kasvun myötä siihen on myös ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Sen sijaan suhtaudumme pienellä kriittisyydellä osinkotulojen tuloutuksen korkeaan määrään.
Joitakin selkeitä kipukohtia esitykseen kuitenkin myös sisältyy. Sivistyspuolen osalta emme voi hyväksyä varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koon kasvattamista. Lapset tarvitsevat riittävästi aikuisen huomiota ja kohtaamista. Lapsiryhmien koon kasvattaminen seitsemästä kahdeksaan ei ole oikea suunta etenkään kun tälläkään hetkellä ei välttämättä aina tuossa seitsemässä pysytä. Miljoonan euron satsaus kannattaa tähän tehdä, se on investointi lastemme tulevaisuuteen.
Valtuusto on tänään asettanut strategiassa erittäin kunnianhimoiseksi missiokseen, että Jyväskylä on paras paikka asua, elää ja oppia. Kristillisdemokraatit muistuttaa, että tämä edellyttää myös konkreettisia toimenpiteitä, kuten täällä on tänään jo aiemmin todettu. Tuskaa tunnetaan kentällä esim. koulunkäynninohjaajien riittävyyden suhteen.
Jyväskylä on myös oppimateriaalimäärärahoissa suurten kaupunkien häntäpäässä, mutta silti sivistyslautakunnan tarkkaan punnitusta esityksestä oppimateriaalihankintoihin on vähennetty 40.000 euroa. Perusturvan osalta näemme suurimmat lisäystarpeet sosiaalipalveluissa: mikäli perhekuntoutukseen ei sijoiteta lautakunnan esittämää 200.000 euroa, tarkoittaa se sitä, että tällaista tukea voidaan tarjota harvemmille perheille ja on suuri riski, että ongelmat pahenevat. Perhehoidon palvelutarpeen kasvu on todellista, siihen sijoittamatta jättäminen ei tarvetta poista. Sama pätee niihin kehitysvammaisten palveluihin, joista kaupunginjohtaja on talousarviossaan vähentänyt rahoitusta. Jälkihuoltonuorten tukeminen tämänhetkisin, jo varsin kevyin tavoin, on keino tukea heidän tulevaisuuttaan.
Vanhusväestön lisääntyessä ja hoidon painottuessa kotihoitoon, on syytä panostaa myös palveluohjauksen sijaismäärärahaan. Vanhuspalvelut kaipaavat nähdäksemme ainakin 250.000 euroa lisää. Kotihoidon painottaminen vaatii myös jatkuvaa tukipalveluiden tarkastelua sekä siitä huolehtimista, ettei kukaan jää heitteille kotonaan. Ongelma on myös se, että kaikilla ei ole käytettävissä välttämättä juuri minkäänlaisia kuljetuspalveluja, vaikka sellaisiin sosiaalihuoltolaki tarjoaisi erilaisia järjestämismahdollisuuksia. Sinänsä hyvin toimiva palveluliikenne ei kaikkia palvele.
Perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa Kristillisdemokraatit näkee vajaan 300.000 euron lisätarpeen. Aivan välttämättömänä näemme koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä perheneuvolaan panostamisen lautakunnan esittämissä määrin. Nämä ovat ennaltaehkäisyä tukevia toimenpiteitä, joista säästäminen tulee kalliiksi. Hoito- ja palvelutakuun toteutumisesta on jo lakisääteistä, joten siitä ei ole mahdollista säästää.
Kristillisdemokraatit kantaa huolta myös Ruokapankkitoiminnan jatkumisesta. Katulähetys on tehnyt erinomaista työtä mm. sillä saralla, mutta tällä hetkellä toiminnan jatkuminen on vaarassa.
Myönteistä on myös se, että sairaanhoitopiirin kanssa on päästy yhteisymmärrykseen ensi vuoden talouden tarpeista. Jotta siinä pysyttäisiin, on kuitenkin paneuduttava tarkemmin siihen, miksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet tänä vuonna yli 8 miljoonalla eurolla. Tiedossa on, että erityisesti perusterveydenhuollon päivystys on hyvin kuormitettu. Tähän perusturvalautakunta halusi panostaa esittämällä mm. terveyskeskusten aukiolojen laajentamista. Tiedossa on myös, että päihteisiin- ja mielenterveyteen liittyvät asiat näkyvät varsin vahvasti päivystyskäyntien taustalla. Tätäkin on tutkittava tarkemmin ja panostettava ennaltaehkäisyyn ja syrjäytymisen vähentämiseen. Mielenterveysongelmat ovat olleet Jyväskylässä muuta maata korkeammalla tasolla. Tämä on huolestuttava asia ja onkin syytä kysyä, toimivatko mielenterveyspalvelut tällä hetkellä toivotulla tavalla?
Kaiken kaikkiaan katsomme, että budjetissa on yhteensä 2-2,5 miljoonan euron lisäystarve. Olemme valmiit sen verran tinkimään vuosikatteesta ja uskomme, että nämä sijoitukset ovat itse asiassa pikemminkin investointeja, jotka säästävät kustannuksia tulevaisuudessa.
Näillä evästyksillä KD:n ryhmä toivottaa kaupunginhallitukselle viisautta talousarvioseminaariin.