Julkaistu Keskisuomalaisessa 7.4.2019
Eduskuntavaalit saavat ehdokkaat ja puolueet kilpaa vakuuttamaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista kaikille äänestäjille.
Hiljaa öisin, ennen unen saapumista mietin, kuinka moni heistä unohtaa maan äänettömät vaalien jälkeen.
Rahalle on aina ottajia, ja ne joilla rahaa on, lobbaavat omat asiansa kansanedustajien arvoissa korkealle.
Kuinka moni heistä silloin muistaa vielä omaishoitajavanhukset, lapsiperheköyhyyden, osattomuuden ja yksinäisyyden?
Pysyykö sydämillä pitkäaikaissairaiden asia, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien, osatyökykyisten, lastensuojelun tarpeessa olevien lasten, maahanmuuttajien, syrjäytyneiden ja muiden äänettömien kansanryhmien arjen haasteet?
Kuka puolustaisi, äänettömiä, hiljaisia, maahan painettuja, unohdettuja, sivuun sysättyjä, vallan huipulla ollessaan?
Kuka uskaltaisi kieltäytyä köyhimpien ”kipeistä leikkauksista”? Kuinka moni olisi valmis antamaan omastaan toisten hyväksi?
Lopulta kyse on siis siitä, millaisilla arvoilla ja vastuulla Suomea johdetaan.
Kuinka varmistetaan ettei eriarvoisuus enää yhtään syvene?
Tarvitsemme eduskuntaan ihmisiä, jotka tuntevat kansalaisten arjen haasteita ja ongelmakohtia. Ihmisiä kansalaisten arjen keskeltä – ruohonjuuritasolta.
Nyt äänettömän ääni vaikuttaa. Anna se viisaasti.
Krista Dachauer