Julkaistu Keskisuomalaisessa 20.2.2021

”Jokaiselle ihmiselle tulee antaa mahdollisuus elää elämäänsä, koska tuo elämä ei ole kenenkään toisen elämää.” Näin kommentoi eräs oppivelvollisuutensa vasta päättänyt nuori korostaen jokaisen perusoikeutta elämään ominaisuuksiin, taustaan, sairauteen tai vammaisuuteen katsomatta. Samalla kyseinen nuori osui maamme sisäistä turvallisuutta uhkaavaan aikapommiin: syrjäytymiseen. Esimerkiksi Helsingin Koskelan traagisiin tapahtumiin johtanut 16 -vuotiaan kiusaamishelvetti päättyi tavalla, joka haastoi peruskoulun tukirakenteet pelkäämättömään itsearviointiin. Löytyikö tukiviidakon mustista laatikoista jotakin, johon olisi tullut reagoida vielä nopeammin? Jos löytyi, niin miksi kukaan ei jaksanut, ehtinyt tai huomannut reagoida? Olisiko aikaa ollut voitettavissa vielä muutama kuukausi, jolloin nuoret olisivat siirtyneet tahoilleen opiskelemaan ja uusi ympäristö voinut puhkaista pahuudeksi paisuneen kuplan?

Opetushallituksen raportti (2019:14) tulevaisuuden osaamisrakenteesta 2035 ennustaa opiskelijoiden tarvitsevan erilaisten tietoteknisten taitojen lisäksi itseohjautuvuuden, ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden, kokonaisuuksien hallinnan ja oppimiskyvyn lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja. Samalla opettajilta edellytetään kasvavissa määrin perusdigitaitoja, työelämäosaamista, innostamis- ja motivointikykyä sekä dialogia ja ymmärrystä rakentavia eettisen ajattelun taitoja. Pohja näiden taitojen syntymiseksi luodaan lapsuuden kiintymyssuhteissa ja peruskoulussa, jossa työskentelevä henkilökunta on sitoutunut oppilaan parhaan edistämiseen myös silloin, kun oppilas on kuormittunut erilaisten päällekkäistyneiden oppimisvaikeuksien takia. 

Jyväskylän kaupungin päätös esiopetuksen laajentamiseksi 5 -vuotiaisiin on hyvä asia ja se tukee oppimista syrjäytymistä ehkäisten: tuen tarpeet voidaan tunnistaa ja paikata riittävän ajoissa, jolloin peruskoulun tarjoama kokonaisvaltainen oppimisen tuki voi kohdistua tehokkaammin ja tarvittaessa koko perheeseen. Oppilashuolto voi tällöin toimia oikearytmisesti oppilaan hyvinvointia vahvistaen. Myös tehostetun ja erityisen tuen pienryhmien tarve on kasvanut peruskoulussa. Joustavan perusopetuksen (JOPO) luokissa toiminnallisesti oppivat nuoret löytävät työelämäjaksojen aikana arkielämän taitoja ja itsetuntoa vahvistavia kokemuksia. Vammaisten lasten opetuksessa on huomioitava laadukkaat ja itsenäistä elämää tukevat innovatiiviset oppimisympäristöt (esimerkiksi ETY -luokka), jotka valmentavat ammatillisia opintoja varten.

Jyväskylän kaupungin tulee jatkossakin varmistaa koulutuksellisen hyvän jakautuminen tasa-arvoisesti erilaisten oppijoiden kesken. Näin erilaisten perheiden ylisukupolviset tai oppilaan henkilökohtaiset oppimisen haasteet eivät pääse etäännyttämään heitä tosiasiallisesta potentiaalistaan. Peruskoulun päättyessä jokaisen oppilaan siivet olisivat vahvistuneet niin paljon, ettei kukaan heistä jäisi laatikon pohjalle. 

 

Mia Puolimatka

kaupunginvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu

Kuntavaaliehdokas (KD)