Lähde kuntavaaliehdokkaaksi

Oletko juuri sinä yksi etsimistämme kuntavaaliehdokkaista huhtikuussa 2021 pidettävissä vaaleissa? Etsimme joukkoomme eri-ikäisiä, eri aloja ja taustoja edustavia ehdokkaita eri puolilta Jyväskylää. Kuntavaaliehdokas on ennen muuta arjen asiantuntija. Emme edellytä aiempaa poliittista kokemusta, mutta terve järki, sitoutuminen arvopohjaamme, yhteistyökyky, vastuullisuus ja kiinnostus oman kunnan asioihin ovat toivottavia ominaisuuksia. Järjestämme myös koulutusta ja opastamme asioissa.   

Tutustu tarkemmin ehdokkuuteen liittyviin asioihin sivuille kd.fi. Sieltä löytyy myös sähköinen ehdokashakemus vaalit.kd.fi/2021/hakemus/, jonka täyttämällä tieto kiinnostuksestasi välittyy meille. Alkuvaiheessa riittää aivan perustietojen täyttäminen. Haastattelemme ehdokkaaksi haluavat ja annamme mielellään myös lisätietoja. Lopullisen päätöksen ehdokkaaksi hyväksymisestä tekee osaston johtokunta. Mitä aikaisemmin lähdet mukaan, sitä paremmin ehdit paneutua ja valmistautua vaaleihin. Lisätietoja asiasta voit kysyä rekrytointivastaava Rami Sipilältä ‪050-5863323‬ tai vaalipäällikkö Pekka Tuomiselta ‪0400-682 582‬

Kuntavaaliehdokkaita

Jyväskylän KD:n kuntavaaliehdokkaaksi tähän mennessä hyväksytyt

Airaksinen Sari Yrittäjä, kotiäiti

Alankola Silja Yamk tradenomi, ostopäällikkö

Anjam Anwar Lähihoitaja

Haapasaari MarjutNuorisotyöntekijä

Hautamäki Aarre Eläkeläinen

Huhtanen Päivi Erityisluokanopettaja

Hölttä Janne Määrälaskija

Jimmy Heini Lasten ja nuorten ohjaaja

Kaivos Joona Ylioppilas

Kauppinen Milla Opiskelija

Kettunen Tapio Yrittäjä, Dipl. Insinööri

Kiviaho MariaSairaanhoidon opiskelija

Koponen TainaPsykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja

Korpela KimmoAsiakkuuspäällikkö (sit.)

Kumpulainen Aaro Yliopisto- opiskelija, myyjä

Latvala Harri Yrittäjä

Liukko Timo Eläkeläinen

Lonnakko Raine Diplomi-insinööri (sit.)

Luomala MarkoOmaishoitaja

Malin SirpaHallintosihteeri

Muotka Petteri Rehtori, kaupunginvaltuutettu

Nylander KirstiOmaishoitaja, eläkeläinen

Peltola MarkoYhteiskuntatieteiden opiskelija

Piittala Johannes Opiskelija

Puolimatka MiaErityisopettaja, Omaishoitaja

Puolimatka Tapioprofessori

Saikkonen Lyyti Työtön, kotiäiti

Sipilä RamiPeruskoulunopettaja

Sipinen Raija Yrittäjä

Tuominen PekkaEläkeläinen

Turunen MerviKoulutuspäällikkö, KTM

Tuunanen InkeriSairaanhoitaja

Visakorpi MarikaAluesyyttäjä, varatuomari

 

KUVA: Vaalipäällikkö Pekka Tuominen on tyytyväinen, että moni on laittanut itsensä likoon ja lähtenyt ehdokkaaksi.

 

Lisätietoa kuntavaaleista:

KUNTAVAALIT 2021

Puheenjohtaja Sari Essayah vierailee kävelykadulla 5.12.

Jyväskylän kävelykadulla keskustassa on vierailemassa Suomen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah klo 12-13.30.

Tule jututtamaan Saria ja juomaan lämmintä glögiä, jonka tarjoaa Jyväskylän paikallisosasto KD teltalla.

Myös paikallisia kuntavaaliehdokkaita paikalla, joten tilaisuudessa on hyvä mahdollisuus tutustua ja tehdä kysymyksiä tai ehdotuksia Jyväskylän parhaaksi.

TERVETULOA!

KD:n esitys JVA:n osingonmaksun poistosta hyväksyttiin valtuustossa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti budjetista 23.11. Kristillisdemokraatit esittivät, ettei Jyväskylän Vuokra-asunnoista alettaisi perimään osinkoja. Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen, joka olikin ainoa hyväksytty muutos koko budjettiin. 

Alla ote Marika Visakorven pitämästä budjetin ryhmäpuheenvuorosta asiaan liittyen:

“Yhden asian suhteen olemme päätymässä esittämään muutosta kaupunginhallituksen esitykseen. Se koskee osinkojen ottamisen mahdollistamista JVA:sta. JVA:n valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden osalta todetaan budjettikirjassa (s. 45) mm. seuraavaa:  ”Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävillä kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.” Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia myös jatkossa.

Samanaikaisesti ehdotetaan kuitenkin tytäryhtiöiden osinkoja koskevassa kirjauksessa sivulla 47, että Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luotaisiin edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistaisivat osingon. Osinkojen otosta päätettäisiin erikseen. Ensi vuodelle osinkojen nostoa ei budjetissa esitetä, joten suoranaisia talousvaikutuksia tällä esityksellä ei vielä olisi.

Kristillisdemokraattien ryhmässä on käyty perusteellinen keskustelu siitä, miten osingonmaksu käytännössä JVA:han ja ennen kaikkea sen asukkaisiin vaikuttaisi. JVA tekee nollatulosta, koska mahdolliset tuotot kirjataan asuintalovaraukseen, jolla puolestaan varaudutaan juurikin valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti korjaustoimenpiteisiin. Mikäli yhtiöstä päädyttäisiin nostamaan osinkoja, tarkoittaisi se korjauksiin käytettävien varojen pienentymistä taikka vuokrien korottamista. Koska kunnossapidosta on pidettävä huolta, on suuri vaara, että osinkojen otto tarkoittaisi vuokrien korotusta. JVA tarjoaa sosiaalista asuntotuotantoa ja asukkaista huomattava osa on pienituloisia. Vaikka vuokrankorotus ei välttämättä olisi suuri, voisi monille asukkaille pienetkin ylimääräiset korotukset tuoda lisävaikeuksia tai tarkoittaa vaikkapa sitä, ettei lapsen harrastuksiin ole enää varaa.  Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajatellen pidämme ongelmallisena sitä, että osinkojen otto eli tässä tapauksessa kunnan menojen rahoittaminen mahdollisen vuokrien korottamisen kautta kohdistuisi nimenomaan ja vain pienituloisempaan väestönosaan.  

Osinkojen oton mahdollistaminen on ristiriidassa JVA:lle nyt ja mitä todennäköisimmin myös tulevaisuudessa asetettujen tavoitteiden kanssa korjaustoimenpiteiden rahoittamisesta ja kohtuullisesta vuokratasosta. Lisäksi lisäkustannusten asettaminen yhtiölle asettaisi sen jo hyvin kilpailluilla vuokra-asuntomarkkinoilla hankalampaan asemaan.

Vaikka osinkojen otosta päätettäisiin kunakin vuonna erikseen, ei osinkojen ottoa tule em. syistä edes mahdollistaa, koska sille ei ole näköpiirissä hyväksyttäviä perusteita. On niin kaupungin kuin JVA:n asukkaiden etu, että JVA käyttää mahdolliset tuottonsa asuntokannan korjauksiin, investointeihin ja vaikkapa piha-alueiden viihtyisyyden ja leikkipaikkojen lisäämiseen.   

Tätä poikkeusta lukuunottamatta olemme valmiit hyväksymään talousarvion ja kiitämme kaikkia sen valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.

Esitän, että budjettikirjan sivulta 47 YLEISPERUSTELUT poistetaan kirjaus:

”Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luodaan edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistavat osingon. Edellytyksenä on, että JVA tekee vuoden 2020 tilinpäätöksessä voitonjakokelpoista tulosta siten, että osinkoa voidaan maksaa ARA lainsäädännön sallima määrä. Lisäksi yhtiön seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että osinko on mahdollinen. JVA:n osingonmaksusta päätetään erikseen.”

Sari Essayahin vierailu peruuntuu

PÄIVITYS!

Jyväskylän Kristillisdemokraatit ovat vastuullisen politiikan tekijöinä peruuttanut 5.12. Kävelykadulla Kompassissa järjestettävän glögi tilaisuuden. Haluamme olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa taistelemassa Covid-19 tautia vastaan. Tilaisuudessa olisi myös vieraillut Kristillisdemokraattien pj. Sari Essayah. Puolueemme tiedoittaa uudesta tilaisuudesta. Hyvää adventin aikaa.

T. Johtokunta

Läsnäoleva aikuinen on lapsen hyvinvoinnin mahdollistaja

Koulukiusaamista ja väkivaltaa, huolta kouluikäisten mielenterveydestä ja koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen merkitys korostuu ajassamme. Kuinka varmistetaan mahdollisimman tasapainoinen kasvu ja kehitys jokaiselle?
Lapsi tarvitsee turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön, jossa on mahdollisuus yrittää, erehtyä, onnistua ja löytää omat vahvuutensa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi koti tai koulu, jossa on hyvä ”työrauha”.
Tällöin lapsella on tilaa olla lapsi, eikä hänen tarvitse pelätä epäonnistumista tai kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluvat aikuisille. Turvallisessa kodissa, koulussa sekä harrastusympäristössä on selkeät säännöt ja johtajuus aikuisella.
Aidosti välittävä kasvattaja ohjaa lasta oppimaan monipuolisesti elämässä tarvittavia taitoja. Kun aikuinen tarjoaa lapselle sopivan kokoisia haasteita, lapsi voi kokea onnistuvansa ja oppii luottamaan kykyihinsä.
On tärkeää kannustaa lasta sinnikkyyteen, vaatiihan uuden oppiminen aina hieman pinnistelyä. Jos aikuisen aito läsnäolo puuttuu lapsen elämästä, luo se turvattomuutta, eivätkä itsetunto ja minäkuva pääse kehittymään oikeaan suuntaan. Turvallinen ja välittävä aikuinen kulkee rinnalla ja on saatavilla. Usein lapsi tarvitsee hieman ohjausta ja kannustusta, jotta voi onnistua.
Tämä aikuisesta usein mitättömältä tuntuva apu voi olla välttämätön edellytys askareissa eteenpäin pääsemiseksi. Koulussa ja päiväkodissa sopivat ryhmäkoot mahdollistavat näitä kohtaamisia lapsen ja aikuisen välillä, mikä on huomioitava myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Toisinaan aikuista tarvitaan selvittämään lasten välisiä erimielisyyksiä, jotta oikeudenmukaisuus voi toteutua, eikä turvallisuudentunne pääse järkkymään. Pelon ilmapiirissä on mahdotonta kasvaa parhaaksi versioksi omasta itsestä.
LAPSI TARVITSEE rehellistä palautetta, jotta minäkuva voi kehittyä oikeaan suuntaan. Kehut tuntuvat parhaalta silloin, kun ne on oikeasti ansaittu.
Jos lapsi on toiminut väärin ja rikkoo sääntöjä ohjauksesta huolimatta, puuttuu turvallinen ja hyvän itsetunnon omaava kasvattaja asiaan napakasti, sekä huolehtii tarvittavat selvittelyt ja seuraamukset.
Lapsi arvostaa johdonmukaista ja reilua aikuista, joka osaa pitää kiinni pelisäännöistä. Meidän aikuisten tulee myös muistaa, että jokainen lapsi on kehumisen arvoinen omana itsenään ilman alituista suorittamista.
Kun aikuinen pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan lapsen itsetunnon kehittymistä, kasvaa ihmisiä, jotka uskovat itseensä ja omiin kykyihinsä. Tällaisten ihmisten ei tarvitse kiusata tai vähätellä, vaan he osaavat iloita myös toisten onnistumisista.
Itsetuntoa voi vahvistaa myös aikuisena, kun ympäröi itsensä ihmisillä, jotka toivovat sinulle hyvää. Lapsi ei voi valita omaa kasvuympäristöään, joten turvallisten aikuisten läsnäolo on hänen elämässään erittäin tärkeää. Oletko sinä yksi heistä?


Pasi Pitkänen

luokanopettaja ja valmentaja Kaavilta.


Petteri Muotka

jyväskyläläinen rehtori ja kaupunginvaltuutettu (kd.)

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskisuomalaisessa 28.10.2020

MUUTOKSIA LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ

21.9.2020 Jyväskylän kunnanvaltuustossa myönnettiin ero Tomi Kuosmaselle luottamustehtävistä hänen siirtyessä uusiin tehtäviin ulkomaille. Uudeksi valtuutetuksi nousi Rami Sipilä (kuvassa) ja kaupunginhallituksen jäseneksi Petteri Muotka.

Johtokunta

EU:n sopimus on todennäköisesti laiton

Euroopan unionin maat saivat maratonneuvotteluissa aikaan sopimuksen elpymisrahastosta 21. heinäkuuta.

Kristillisdemokraatit olisivat halunneet, että Suomi ei olisi lähtenyt ollenkaan EU-maiden yhteiseen lainaan mukaan.

Kristillisdemokraatit olisivat halunneet, että Suomi ei olisi lähtenyt ollenkaan EU-maiden yhteiseen lainaan mukaan.

Elpymisrahasto sisältää ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

RAHOITUSJÄRJESTELYSSÄ UNIONI ottaa lainaa jäsenmaiden sijaan ja siitä vastaavat viime kädessä jäsenvaltiot yhteisvastuullisesti. Kuitenkin EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan (Artikla 125).

Kristillisdemokraattien Sari Essayah on elpymisrahasto-suunnitelman alusta lähtien torjunut voimakkaasti suuntauksen, jossa EU:sta tulisi jotain aivan muuta kuin se on ollut Suomen liittyessä siihen 25 vuotta sitten.

Hallituksen puheissa elpymisrahaston perustamista oikeutetaan vetoamalla sen kertaluonteisuuteen, mutta kuten eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg toteaa, se ”ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen”.

HALLITUS KÄVELI monen mielestä perustuslakivaliokunnan mielipiteen yli ja kuunteli myönteisemmällä kannalla olevaa suurta valiokuntaa. Valiokuntien asiantuntijavalinnoissa hallitus selvästi politisoi ja valitsi mieleisensä asiantuntijat.

Suuri valiokunta ei kuullut oikeuskansleri Tuomas Pöystiä ja professori Leino-Sandbergia kuten perustuslakivaliokunta, vaan sen sijaan eurooppaoikeuden professori Jukka Snelliä, jota perustuslakivaliokunta puolestaan ei kuullut. Professori Leino-Sandberg toteaakin: ”En odottanut näkeväni Suomessa hallitusta (Marinin hallitus), joka julkisesti kiistää perustuslakivaliokunnan kannan merkityksen.”

Perustuslakivaliokunnan kesäkuussa jättämässä lausunnossa todetaan, että ”valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.

Jäämme odottamaan, miten hallituksen päätös sopii yhteen Suomen perustuslain kanssa. Myös EU-tuomioistuimessa punnittaneen, onko toimittu EU:n omia sääntöjä vastaan.Toivottavasti eduskunta, joka asian myöhemmin vielä päättää, torjuu tämän todennäköisesti laittoman sopimuksen. Aika näyttää.

Harri Latvala
Jyväskylä

Kirjoittaja on Jyväskylän kristillisdemokraattien johtokunnan jäsen ja kuntavaaliehdokas

Visakorpi: Kaupungin tilinpäätöksessä paljon ilonaihetta

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan vuoden 2017 tilinpäätöksen. KD:n ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti valtuutettu Marika Visakorpi. Hän kehui 2000-luvun parhaan tilinpäätöksen pitävän sisällään monia ilonaiheita, mm. työttömyyden laskun ja uusien yritysten määrän kasvun. Myös asuntorakentaminen oli ennätysvilkasta, ja väestö kasvoi ylittäen 140.000 asukkaan rajan.

Visakorpi kiitteli, että yleisesti ottaen taloudessa on pysytty hyvin, ja tehostamistoimetkin ovat talouden kannalta onnistuneet. Toimintojen tehostamisen yhteydessä on kuitenkin samalla kiinnitettävä huomiota palveluiden laatuun ja henkilöstön jaksamiseen. Onneksi sairauspoissaolojen kasvun hillintään on jo lähdetty etsimään keinoja.

Huolenaiheitakin valtuutettu Visakorpi toi esiin. Kaupungin velkaantuneisuus on edelleen korkea, joten tarkkuutta taloudenpidossa tarvitaan jatkossakin. Perusturvan menoja ajatellen vakavaa huomiota on kiinnitettävä huumausaineiden ja niihin liittyvän rikollisuuden kasvuun. Moniammatillisen ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmän kokoamista on syytä kiirehtiä, jotta päihdepalvelut saataisiin toimiviksi. Kaupungin tilojen sisäilmaongelmien hoitoon on edelleen suhtauduttava vakavasti, vaikka tilanne on hieman parantunut joitakin vuosia aiempaan nähden. Kaupungin omistamia tiloja on myös paljon tyhjillään, noin 40.000 m2, ja myös tähän on etsittävä ratkaisuja edelleen aktiivisesti.

KD:n valtuustoryhmä oli kokonaisuutena tyytyväinen hyvään talouden kehitykseen, ja halusi antaa siitä kiitokset luottamushenkilöille, viranhaltijoille sekä koko kaupungin henkilöstölle.

Petteri Muotka kommentoi varhaiskasvatuksen selvitystä

Jyväskylän kaupunginvaltuustolle annettiin 11.6.2018 pidetyssä kokouksessa tiedoksi selvitys varhaiskasvatuksen palveluverkosta vuosille 2018-2023. Jyväskylän kristillisen koulun rehtorina toimiva KD:n valtuutettu Petteri Muotka oli pitämässään puheenvuorossa varsin tyytyväinen tehtyyn selvitykseen. Hänen mukaansa on hyvä, että yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia pyritään arvioimaan etukäteen, jotta esim. tilat riittävät kaikille niitä tarvitseville lapsille.

Muotka muistutti, että jokainen lapsiin sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin. Tämä on tärkein viesti, mikä halutaan valtuustolle ja virkakoneistolle tuoda 2019 vuoden budjettivalmisteluun. On olemassa yhtenäinen näkemys siitä, että resursseja tarvitaan lisää. Tärkeää olisi nyt miettiä, mikä olisi paras tapa suunnata mahdolliset lisävarat.

Valtuutettu Muotka otti kantaa myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun varhaiskasvatuksesta, jossa varhaiskasvatuksen merkitystä ja osallistumisprosentin nostamista on pidetty tärkeänä. Toisaalta huolena on se, että ollaanko pieniä lapsia turhankin voimakkaasti työntämässä tai vetämässä pois kodeista.

Muotka toi esille KD:n valtuustoryhmän kannan, että kasvatusvastuuta ei voi ulkoistaa varhaiskasvatukselle. Kodin rooli on joka tapauksessa merkittävä, oli lapsi sitten enemmän tai vähemmän varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Perheiden tukemista kasvatustyössä tulisi vahvistaa edelleen jo neuvoloista lähtien. Tärkeintä lapsen kasvulle ja kehitykselle on kaikin puolin turvallinen ympäristö sekä rakkaudellinen ja välittävä ilmapiiri, kun halutaan kasvattaa emotionaalisesti tasapainoisia ihmisiä. Akateeminen osaaminen yms. taidot rakentuvat päälle, kunhan perusta on kunnossa. Perheet ja heidän tilanteensa ovat erilaisia ja heillä pitää olla valinnanvapaus päättää lastensa hoitoratkaisuista, Petteri Muotka summasi puheenvuoronsa.