MUUTOKSIA LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ

21.9.2020 Jyväskylän kunnanvaltuustossa myönnettiin ero Tomi Kuosmaselle luottamustehtävistä hänen siirtyessä uusiin tehtäviin ulkomaille. Uudeksi valtuutetuksi nousi Rami Sipilä (kuvassa) ja kaupunginhallituksen jäseneksi Petteri Muotka.

Johtokunta

EU:n sopimus on todennäköisesti laiton

Euroopan unionin maat saivat maratonneuvotteluissa aikaan sopimuksen elpymisrahastosta 21. heinäkuuta.

Kristillisdemokraatit olisivat halunneet, että Suomi ei olisi lähtenyt ollenkaan EU-maiden yhteiseen lainaan mukaan.

Kristillisdemokraatit olisivat halunneet, että Suomi ei olisi lähtenyt ollenkaan EU-maiden yhteiseen lainaan mukaan.

Elpymisrahasto sisältää ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

RAHOITUSJÄRJESTELYSSÄ UNIONI ottaa lainaa jäsenmaiden sijaan ja siitä vastaavat viime kädessä jäsenvaltiot yhteisvastuullisesti. Kuitenkin EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan (Artikla 125).

Kristillisdemokraattien Sari Essayah on elpymisrahasto-suunnitelman alusta lähtien torjunut voimakkaasti suuntauksen, jossa EU:sta tulisi jotain aivan muuta kuin se on ollut Suomen liittyessä siihen 25 vuotta sitten.

Hallituksen puheissa elpymisrahaston perustamista oikeutetaan vetoamalla sen kertaluonteisuuteen, mutta kuten eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg toteaa, se ”ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen”.

HALLITUS KÄVELI monen mielestä perustuslakivaliokunnan mielipiteen yli ja kuunteli myönteisemmällä kannalla olevaa suurta valiokuntaa. Valiokuntien asiantuntijavalinnoissa hallitus selvästi politisoi ja valitsi mieleisensä asiantuntijat.

Suuri valiokunta ei kuullut oikeuskansleri Tuomas Pöystiä ja professori Leino-Sandbergia kuten perustuslakivaliokunta, vaan sen sijaan eurooppaoikeuden professori Jukka Snelliä, jota perustuslakivaliokunta puolestaan ei kuullut. Professori Leino-Sandberg toteaakin: ”En odottanut näkeväni Suomessa hallitusta (Marinin hallitus), joka julkisesti kiistää perustuslakivaliokunnan kannan merkityksen.”

Perustuslakivaliokunnan kesäkuussa jättämässä lausunnossa todetaan, että ”valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.

Jäämme odottamaan, miten hallituksen päätös sopii yhteen Suomen perustuslain kanssa. Myös EU-tuomioistuimessa punnittaneen, onko toimittu EU:n omia sääntöjä vastaan.Toivottavasti eduskunta, joka asian myöhemmin vielä päättää, torjuu tämän todennäköisesti laittoman sopimuksen. Aika näyttää.

Harri Latvala
Jyväskylä

Kirjoittaja on Jyväskylän kristillisdemokraattien johtokunnan jäsen ja kuntavaaliehdokas

Lähde kuntavaaliehdokkaaksi

Oletko juuri sinä yksi etsimistämme kuntavaaliehdokkaista huhtikuussa 2021 pidettävissä vaaleissa? Etsimme joukkoomme eri-ikäisiä, eri aloja ja taustoja edustavia ehdokkaita eri puolilta Jyväskylää. Kuntavaaliehdokas on ennen muuta arjen asiantuntija. Emme edellytä aiempaa poliittista kokemusta, mutta terve järki, sitoutuminen arvopohjaamme, yhteistyökyky, vastuullisuus ja kiinnostus oman kunnan asioihin ovat toivottavia ominaisuuksia. Järjestämme myös koulutusta ja opastamme asioissa.   

Tutustu tarkemmin ehdokkuuteen liittyviin asioihin sivuille kd.fi. Sieltä löytyy myös sähköinen ehdokashakemus vaalit.kd.fi/2021/hakemus/, jonka täyttämällä tieto kiinnostuksestasi välittyy meille. Alkuvaiheessa riittää aivan perustietojen täyttäminen. Haastattelemme ehdokkaaksi haluavat ja annamme mielellään myös lisätietoja. Lopullisen päätöksen ehdokkaaksi hyväksymisestä tekee osaston johtokunta. Mitä aikaisemmin lähdet mukaan, sitä paremmin ehdit paneutua ja valmistautua vaaleihin. Lisätietoja asiasta voit kysyä rekrytointivastaava Rami Sipilältä ‪050-5863323‬ tai vaalipäällikkö Pekka Tuomiselta ‪0400-682 582‬

Visakorpi: Kaupungin tilinpäätöksessä paljon ilonaihetta

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan vuoden 2017 tilinpäätöksen. KD:n ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti valtuutettu Marika Visakorpi. Hän kehui 2000-luvun parhaan tilinpäätöksen pitävän sisällään monia ilonaiheita, mm. työttömyyden laskun ja uusien yritysten määrän kasvun. Myös asuntorakentaminen oli ennätysvilkasta, ja väestö kasvoi ylittäen 140.000 asukkaan rajan.

Visakorpi kiitteli, että yleisesti ottaen taloudessa on pysytty hyvin, ja tehostamistoimetkin ovat talouden kannalta onnistuneet. Toimintojen tehostamisen yhteydessä on kuitenkin samalla kiinnitettävä huomiota palveluiden laatuun ja henkilöstön jaksamiseen. Onneksi sairauspoissaolojen kasvun hillintään on jo lähdetty etsimään keinoja.

Huolenaiheitakin valtuutettu Visakorpi toi esiin. Kaupungin velkaantuneisuus on edelleen korkea, joten tarkkuutta taloudenpidossa tarvitaan jatkossakin. Perusturvan menoja ajatellen vakavaa huomiota on kiinnitettävä huumausaineiden ja niihin liittyvän rikollisuuden kasvuun. Moniammatillisen ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmän kokoamista on syytä kiirehtiä, jotta päihdepalvelut saataisiin toimiviksi. Kaupungin tilojen sisäilmaongelmien hoitoon on edelleen suhtauduttava vakavasti, vaikka tilanne on hieman parantunut joitakin vuosia aiempaan nähden. Kaupungin omistamia tiloja on myös paljon tyhjillään, noin 40.000 m2, ja myös tähän on etsittävä ratkaisuja edelleen aktiivisesti.

KD:n valtuustoryhmä oli kokonaisuutena tyytyväinen hyvään talouden kehitykseen, ja halusi antaa siitä kiitokset luottamushenkilöille, viranhaltijoille sekä koko kaupungin henkilöstölle.