Lähde kuntavaaliehdokkaaksi

Oletko juuri sinä yksi etsimistämme kuntavaaliehdokkaista huhtikuussa 2021 pidettävissä vaaleissa? Etsimme joukkoomme eri-ikäisiä, eri aloja ja taustoja edustavia ehdokkaita eri puolilta Jyväskylää. Kuntavaaliehdokas on ennen muuta arjen asiantuntija. Emme edellytä aiempaa poliittista kokemusta, mutta terve järki, sitoutuminen arvopohjaamme, yhteistyökyky, vastuullisuus ja kiinnostus oman kunnan asioihin ovat toivottavia ominaisuuksia. Järjestämme myös koulutusta ja opastamme asioissa.   

Tutustu tarkemmin ehdokkuuteen liittyviin asioihin sivuille kd.fi. Sieltä löytyy myös sähköinen ehdokashakemus vaalit.kd.fi/2021/hakemus/, jonka täyttämällä tieto kiinnostuksestasi välittyy meille. Alkuvaiheessa riittää aivan perustietojen täyttäminen. Haastattelemme ehdokkaaksi haluavat ja annamme mielellään myös lisätietoja. Lopullisen päätöksen ehdokkaaksi hyväksymisestä tekee osaston johtokunta. Mitä aikaisemmin lähdet mukaan, sitä paremmin ehdit paneutua ja valmistautua vaaleihin. Lisätietoja asiasta voit kysyä rekrytointivastaava Rami Sipilältä ‪050-5863323‬ tai vaalipäällikkö Pekka Tuomiselta ‪0400-682 582‬

Velkaantumista on vältettävä

(Kirjoitus on julkaistu ensin sanomalehti keskisuomalaisessa)

Jyväskylän kaupunki on paininut jo vuosia taloudellisten haasteiden kanssa. Toki kaupungin taloutta on tervehdytetty ja ajoittaista ylijäämääkin on tainnut olla. Silti jakovaraa ei ole, koska Covid-19 kriisi on tuonut menoja lisää. Kaupunki saa ilmeisesti tukea kriisin vuoksi, mutta sen aiheuttaman budjetin kaunistumisen varaan emme voi laskea. Kaupunki ottaa lisää velkaa, mikä tarkoittaa tulevien sukupolvien pussista syömistä.
Velkarahalla ei pitäisi rahoittaa käyttömenoja. Lainarahan käyttö on hyväksyttävää, kun tehdään investointeja, jotka tuovat tuloja myöhemmin. Koulujen ja muiden välttämättömien kunnan kiinteistöjen korjaamiset ovat tällaisia kohteita. Ne tuovat säästöjä myöhemmin paremman terveyden kautta koko kaupungille. Home- ja sisäilmaongelmat on tärkeää ottaa vakavasti. Siksi homekorjaukset ovat suotavia investointeja yhdessä muiden elinkeinoelämän edellytyksiä parantavien investointien kanssa. Jyväskylän kaupungin tulee tarjota teollisuushalleja ja kiinteistöjä sekä tontteja yrityksille, jotka ovat tuotantoteollisuutta. Näin saamme tänne työpaikkoja myös ko. alalle. Kaupungin kannattaa olla kehittämässä yhdessä Valmetin kanssa metalliteollisuutta tarjoten mahdollisille alihankkijoille tontteja toimintaa varten. Verohuojennukset tai muut vastaantulemiset eivät ole huonoja kannustimia yrityksille, jotka aikovat kaupunkiimme investoida.
Kaupungin talous pitää saada kestävälle pohjalle, jolloin käyttömenoja ei tarvitse rahoittaa velkarahalla. Tähän on kaksi ratkaisua. Säästäminen ja verojen korottaminen. Veroja voidaan maltilla korottaa, mutta säästämisen tulee olla osana ratkaisua. Talouden kestäväkehitys vaatii siis leikkaamista ja se tulisi tehdä siellä, missä ihmiset ovat terveimpiä. Varmasti kaupungin budjetista pystymään puristamaan joitakin miljoonia pois hyvällä harkinnalla. Se vähentää veronkorotuspaineita sekä pienentää lisävelkaa. Lopuksi kehoitus Psalmien kirjasta. Psami 37:5:”Anna tiesi Herran haltuun ja luota häneen, niin hän sen tekee.” -Raamattukansalle käännöksen mukaan.

Janne Hölttä
Kuntavaaliehdokas, KD
Jyväskylä

KD:n esitys JVA:n osingonmaksun poistosta hyväksyttiin valtuustossa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti budjetista 23.11. Kristillisdemokraatit esittivät, ettei Jyväskylän Vuokra-asunnoista alettaisi perimään osinkoja. Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen, joka olikin ainoa hyväksytty muutos koko budjettiin. 

Alla ote Marika Visakorven pitämästä budjetin ryhmäpuheenvuorosta asiaan liittyen:

”Yhden asian suhteen olemme päätymässä esittämään muutosta kaupunginhallituksen esitykseen. Se koskee osinkojen ottamisen mahdollistamista JVA:sta. JVA:n valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden osalta todetaan budjettikirjassa (s. 45) mm. seuraavaa:  ”Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävillä kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.” Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia myös jatkossa.

Samanaikaisesti ehdotetaan kuitenkin tytäryhtiöiden osinkoja koskevassa kirjauksessa sivulla 47, että Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luotaisiin edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistaisivat osingon. Osinkojen otosta päätettäisiin erikseen. Ensi vuodelle osinkojen nostoa ei budjetissa esitetä, joten suoranaisia talousvaikutuksia tällä esityksellä ei vielä olisi.

Kristillisdemokraattien ryhmässä on käyty perusteellinen keskustelu siitä, miten osingonmaksu käytännössä JVA:han ja ennen kaikkea sen asukkaisiin vaikuttaisi. JVA tekee nollatulosta, koska mahdolliset tuotot kirjataan asuintalovaraukseen, jolla puolestaan varaudutaan juurikin valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti korjaustoimenpiteisiin. Mikäli yhtiöstä päädyttäisiin nostamaan osinkoja, tarkoittaisi se korjauksiin käytettävien varojen pienentymistä taikka vuokrien korottamista. Koska kunnossapidosta on pidettävä huolta, on suuri vaara, että osinkojen otto tarkoittaisi vuokrien korotusta. JVA tarjoaa sosiaalista asuntotuotantoa ja asukkaista huomattava osa on pienituloisia. Vaikka vuokrankorotus ei välttämättä olisi suuri, voisi monille asukkaille pienetkin ylimääräiset korotukset tuoda lisävaikeuksia tai tarkoittaa vaikkapa sitä, ettei lapsen harrastuksiin ole enää varaa.  Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajatellen pidämme ongelmallisena sitä, että osinkojen otto eli tässä tapauksessa kunnan menojen rahoittaminen mahdollisen vuokrien korottamisen kautta kohdistuisi nimenomaan ja vain pienituloisempaan väestönosaan.  

Osinkojen oton mahdollistaminen on ristiriidassa JVA:lle nyt ja mitä todennäköisimmin myös tulevaisuudessa asetettujen tavoitteiden kanssa korjaustoimenpiteiden rahoittamisesta ja kohtuullisesta vuokratasosta. Lisäksi lisäkustannusten asettaminen yhtiölle asettaisi sen jo hyvin kilpailluilla vuokra-asuntomarkkinoilla hankalampaan asemaan.

Vaikka osinkojen otosta päätettäisiin kunakin vuonna erikseen, ei osinkojen ottoa tule em. syistä edes mahdollistaa, koska sille ei ole näköpiirissä hyväksyttäviä perusteita. On niin kaupungin kuin JVA:n asukkaiden etu, että JVA käyttää mahdolliset tuottonsa asuntokannan korjauksiin, investointeihin ja vaikkapa piha-alueiden viihtyisyyden ja leikkipaikkojen lisäämiseen.   

Tätä poikkeusta lukuunottamatta olemme valmiit hyväksymään talousarvion ja kiitämme kaikkia sen valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.

Esitän, että budjettikirjan sivulta 47 YLEISPERUSTELUT poistetaan kirjaus:

”Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luodaan edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistavat osingon. Edellytyksenä on, että JVA tekee vuoden 2020 tilinpäätöksessä voitonjakokelpoista tulosta siten, että osinkoa voidaan maksaa ARA lainsäädännön sallima määrä. Lisäksi yhtiön seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että osinko on mahdollinen. JVA:n osingonmaksusta päätetään erikseen.”

Sari Essayahin vierailu peruuntuu

PÄIVITYS!

Jyväskylän Kristillisdemokraatit ovat vastuullisen politiikan tekijöinä peruuttanut 5.12. Kävelykadulla Kompassissa järjestettävän glögi tilaisuuden. Haluamme olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa taistelemassa Covid-19 tautia vastaan. Tilaisuudessa olisi myös vieraillut Kristillisdemokraattien pj. Sari Essayah. Puolueemme tiedoittaa uudesta tilaisuudesta. Hyvää adventin aikaa.

T. Johtokunta

Puheenjohtaja Sari Essayah vierailee kävelykadulla 5.12.

Jyväskylän kävelykadulla keskustassa on vierailemassa Suomen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah klo 12-13.30.

Tule jututtamaan Saria ja juomaan lämmintä glögiä, jonka tarjoaa Jyväskylän paikallisosasto KD teltalla.

Myös paikallisia kuntavaaliehdokkaita paikalla, joten tilaisuudessa on hyvä mahdollisuus tutustua ja tehdä kysymyksiä tai ehdotuksia Jyväskylän parhaaksi.

TERVETULOA!

Läsnäoleva aikuinen on lapsen hyvinvoinnin mahdollistaja

Koulukiusaamista ja väkivaltaa, huolta kouluikäisten mielenterveydestä ja koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen merkitys korostuu ajassamme. Kuinka varmistetaan mahdollisimman tasapainoinen kasvu ja kehitys jokaiselle?
Lapsi tarvitsee turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön, jossa on mahdollisuus yrittää, erehtyä, onnistua ja löytää omat vahvuutensa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi koti tai koulu, jossa on hyvä ”työrauha”.
Tällöin lapsella on tilaa olla lapsi, eikä hänen tarvitse pelätä epäonnistumista tai kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluvat aikuisille. Turvallisessa kodissa, koulussa sekä harrastusympäristössä on selkeät säännöt ja johtajuus aikuisella.
Aidosti välittävä kasvattaja ohjaa lasta oppimaan monipuolisesti elämässä tarvittavia taitoja. Kun aikuinen tarjoaa lapselle sopivan kokoisia haasteita, lapsi voi kokea onnistuvansa ja oppii luottamaan kykyihinsä.
On tärkeää kannustaa lasta sinnikkyyteen, vaatiihan uuden oppiminen aina hieman pinnistelyä. Jos aikuisen aito läsnäolo puuttuu lapsen elämästä, luo se turvattomuutta, eivätkä itsetunto ja minäkuva pääse kehittymään oikeaan suuntaan. Turvallinen ja välittävä aikuinen kulkee rinnalla ja on saatavilla. Usein lapsi tarvitsee hieman ohjausta ja kannustusta, jotta voi onnistua.
Tämä aikuisesta usein mitättömältä tuntuva apu voi olla välttämätön edellytys askareissa eteenpäin pääsemiseksi. Koulussa ja päiväkodissa sopivat ryhmäkoot mahdollistavat näitä kohtaamisia lapsen ja aikuisen välillä, mikä on huomioitava myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Toisinaan aikuista tarvitaan selvittämään lasten välisiä erimielisyyksiä, jotta oikeudenmukaisuus voi toteutua, eikä turvallisuudentunne pääse järkkymään. Pelon ilmapiirissä on mahdotonta kasvaa parhaaksi versioksi omasta itsestä.
LAPSI TARVITSEE rehellistä palautetta, jotta minäkuva voi kehittyä oikeaan suuntaan. Kehut tuntuvat parhaalta silloin, kun ne on oikeasti ansaittu.
Jos lapsi on toiminut väärin ja rikkoo sääntöjä ohjauksesta huolimatta, puuttuu turvallinen ja hyvän itsetunnon omaava kasvattaja asiaan napakasti, sekä huolehtii tarvittavat selvittelyt ja seuraamukset.
Lapsi arvostaa johdonmukaista ja reilua aikuista, joka osaa pitää kiinni pelisäännöistä. Meidän aikuisten tulee myös muistaa, että jokainen lapsi on kehumisen arvoinen omana itsenään ilman alituista suorittamista.
Kun aikuinen pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan lapsen itsetunnon kehittymistä, kasvaa ihmisiä, jotka uskovat itseensä ja omiin kykyihinsä. Tällaisten ihmisten ei tarvitse kiusata tai vähätellä, vaan he osaavat iloita myös toisten onnistumisista.
Itsetuntoa voi vahvistaa myös aikuisena, kun ympäröi itsensä ihmisillä, jotka toivovat sinulle hyvää. Lapsi ei voi valita omaa kasvuympäristöään, joten turvallisten aikuisten läsnäolo on hänen elämässään erittäin tärkeää. Oletko sinä yksi heistä?


Pasi Pitkänen

luokanopettaja ja valmentaja Kaavilta.


Petteri Muotka

jyväskyläläinen rehtori ja kaupunginvaltuutettu (kd.)

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskisuomalaisessa 28.10.2020

MUUTOKSIA LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ

21.9.2020 Jyväskylän kunnanvaltuustossa myönnettiin ero Tomi Kuosmaselle luottamustehtävistä hänen siirtyessä uusiin tehtäviin ulkomaille. Uudeksi valtuutetuksi nousi Rami Sipilä (kuvassa) ja kaupunginhallituksen jäseneksi Petteri Muotka.

Johtokunta

IKÄIHMISTEN PALVELUTARPEET HUOMION KOHTEENA

(Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran sanomalehti Keskisuomalaisessa 2.10.2020)

Yhteiskuntaamme rakentaneiden ikäihmisten määrä tulee kasvamaan Jyväskylässä merkittävästi tulevina vuosina. Kun yli 75-vuotiaita on tällä hetkellä noin 11.000, arvioidaan heidän määränsä kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 3.500 hengellä ja vuoteen 2040 mennessä lähes kaksinkertaistuvan. Seniorikansalaisten pitkä elämänkokemus sekä heidän panoksensa niin jälkikasvun hoitoapuna kuin vapaaehtoistyössä on ollut ja tulee olemaan korvaamaton. Toimintakyky säilyy useilla hyvänä yhä pidempään ja mahdollistaa monenlaisen osallistumisen. Toimintakyvyn ylläpito ja sen tukeminen onkin monella tapaa tärkeä asia.    

Samanaikaisesti on selvää, että myös palvelutarve tulee kasvamaan ja siitä on huolehdittava. Tehtävää sen äärellä riittää niin nykyiselle kuin tulevalle valtuustolle. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti talousarvioehdotuksessaan yksimielisesti 4,5 miljoonan euron lisäystä ikääntyneiden palveluasumiseen, jotta pelkästään kasvavaan palvelutarpeeseen voitaisiin vastata. Kaupungin erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa on syytä rehellisesti todeta, että mikäli valtuusto esityksen hyväksyy, saattaa se yhdessä muiden kriittisten kohteiden kanssa merkitä verojen korottamista. Tämän tarpeen ohittaminen olisi kuitenkin vastuutonta.  

Toisaalta emme voi ajatella, että asiat hoituisivat vain veroratkaisuilla eikä niihin tule turvautua kevyin perustein. Aivan oleellista on, että tulopohjan muun vahvistamisen lisäksi puretaan tarpeettomia raja-aitoja ja mietitään, onko olemassaoleva tapa toimia paras mahdollinen. Erityisesti ikääntyneiden asumisen suhteen on jo tehty ja meneillään tärkeää kehittämistyötä kotihoidon ja palveluasumisen välille. Jason yhteisöllisistä Ilona-senioritaloista on saatu erinomaisia kokemuksia ja ne ovat hyvä esimerkki kevyemmin tuetusta asumisesta. Myös sukupolvirajat ylittäviä ratkaisuja kannattaa tutkia. Voisivatko esim. opiskelijat olla auttamassa ikäihmisiä ja saada molemminpuolisen hyvän mielen lisäksi kenties jotain kompensaatiota vuokrassa? Hyvinvointikeskuksista onkin jo kaavailtu tulevan eri sukupolvien kohtaamispaikkoja.

Kotihoidon haasteena on koettu tiivis työtahti ja pikaiset piipahdukset. Etähoiva voi sopia joihinkin tilanteisiin avuksi, mutta tärkeintä olisi edelleen kehittää sitä, että matkat ja kirjaukset eivät veisi paljon aikaa itse asiakastyöstä.   

On ollut ilo havaita, että korona-aika on myös herättänyt halua auttaa ikääntyneitä naapureita. Toivon mukaan siitä voi tulla pysyvämpikin ilmiö. Esim. ulkoilu- tai kuljetusapua tai ihan juttuseuraa voi monikin tarjota tuntemilleen ikäihmisille. Huolenpito apua tarvitsevista ikääntyneistä asukkaista toimii parhaiten silloin, kun mukana ovat niin omaiset, kaupungin palvelut, kuin luotettavat lähimmäiset.  

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd)
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Jyväskylä

EU:n sopimus on todennäköisesti laiton

Euroopan unionin maat saivat maratonneuvotteluissa aikaan sopimuksen elpymisrahastosta 21. heinäkuuta.

Kristillisdemokraatit olisivat halunneet, että Suomi ei olisi lähtenyt ollenkaan EU-maiden yhteiseen lainaan mukaan.

Kristillisdemokraatit olisivat halunneet, että Suomi ei olisi lähtenyt ollenkaan EU-maiden yhteiseen lainaan mukaan.

Elpymisrahasto sisältää ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

RAHOITUSJÄRJESTELYSSÄ UNIONI ottaa lainaa jäsenmaiden sijaan ja siitä vastaavat viime kädessä jäsenvaltiot yhteisvastuullisesti. Kuitenkin EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan (Artikla 125).

Kristillisdemokraattien Sari Essayah on elpymisrahasto-suunnitelman alusta lähtien torjunut voimakkaasti suuntauksen, jossa EU:sta tulisi jotain aivan muuta kuin se on ollut Suomen liittyessä siihen 25 vuotta sitten.

Hallituksen puheissa elpymisrahaston perustamista oikeutetaan vetoamalla sen kertaluonteisuuteen, mutta kuten eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg toteaa, se ”ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen”.

HALLITUS KÄVELI monen mielestä perustuslakivaliokunnan mielipiteen yli ja kuunteli myönteisemmällä kannalla olevaa suurta valiokuntaa. Valiokuntien asiantuntijavalinnoissa hallitus selvästi politisoi ja valitsi mieleisensä asiantuntijat.

Suuri valiokunta ei kuullut oikeuskansleri Tuomas Pöystiä ja professori Leino-Sandbergia kuten perustuslakivaliokunta, vaan sen sijaan eurooppaoikeuden professori Jukka Snelliä, jota perustuslakivaliokunta puolestaan ei kuullut. Professori Leino-Sandberg toteaakin: ”En odottanut näkeväni Suomessa hallitusta (Marinin hallitus), joka julkisesti kiistää perustuslakivaliokunnan kannan merkityksen.”

Perustuslakivaliokunnan kesäkuussa jättämässä lausunnossa todetaan, että ”valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.

Jäämme odottamaan, miten hallituksen päätös sopii yhteen Suomen perustuslain kanssa. Myös EU-tuomioistuimessa punnittaneen, onko toimittu EU:n omia sääntöjä vastaan.Toivottavasti eduskunta, joka asian myöhemmin vielä päättää, torjuu tämän todennäköisesti laittoman sopimuksen. Aika näyttää.

Harri Latvala
Jyväskylä

Kirjoittaja on Jyväskylän kristillisdemokraattien johtokunnan jäsen ja kuntavaaliehdokas

Maakuntavaltuustoaloite: Junalla tunnissa Jyväskylästä Helsinkiin

Kristillisdemokraattien maakuntavaltuustoryhmä jätti 1.6.2018 Karstulassa maakuntavaltuustoaloitteen:

Junalla Jyväskylästä tunnissa Helsinkiin

Esitämme, että maakunnan liitto aloittaa viipymättä selvityksen tekeminen suorasta pikaratayhteydestä Jyväskylästä Helsinkiin. Tavoitteena tulisi olla, että Jyväskylästä päästäisiin tunnissa junalla Helsinkiin kahdenkymmen vuoden sisällä.

Keski-Suomen liikenneyhteyksien kehittämisessä on otettava rohkeita uusia askeleita eteenpäin, jotta emme jää kehityksen jalkoihin. Emme voi ajatella vain Tampereen yhteyden parantamista, vaan meidän on nähtävä eteenpäin seuraavan sadan vuoden ajalle. Lyhyemmällä junayhteydellä olisi merkittävä vaikutus alueen kilpailukyvylle ja ympäristölle. Myös ilmastotavoitteet vaativat raideliikenteen lisäämistä. Kun edestakainen junamatka Helsinkiin lyhenisi noin neljällä tunnilla, olisi säästetyllä matkustusajalla luonnollisesti myös laajoja sosiaalisia vaikutuksia ja jopa päivittäinen työssäkäynti pääkaupunkiseudulla tulisi realistiseksi vaihtoehdoksi.

Merkittävä asia olisi myös se, että tämä uusi yhteys vähentäisi liikennettä ruuhkaisella pääradalla ja parantaisi siten koko raideliikenteen luotettavuutta.