Tapio Puolimatkan puhe kaupunginvaltuustossa 29.8.2022
Yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisällytetty oppi sukupuolen moninaisuudesta on suuri riski erityisesti lapsille ja nuorille. Heissä aiheuttaa hämmennystä ajatus, että lapsi voisi syntyä väärään kehoon. Maailmanlaajuisesti voidaan empiirisesti osoittaa, että suurella osalla sukupuoliahdistuneista nuorista on muitakin vakavia ongelmia. Autisminkirjon häiriöistä ja psykiatrisista häiriöistä kärsivät henkilöt ovat yliedustettuina sukupuoliahdistuneiden nuorten keskuudessa (Warrier ym. 2020). Tällaiset lapset ja nuoret saattavat omaksua uskomuksen, että sukupuolenvaihto on ratkaisu kaikkiin heidän ongelmiinsa.
Autistisille lapsille ja nuorille tarjottavan kuntoutuksen yhtenä tarkoituksena on auttaa autismin kirjon ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria ymmärtämään paremmin yhteyttä oman ”minänsä” ja kehonsa välillä. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan ujutettu oppi sukupuolen moninaisuudesta vie heitä päinvastaiseen suuntaan ja heikentää heidän tietoisuuttaan omasta kehostaan eli heikentää heidän minänsä ja kehonsa välistä yhteyttä. Onko kaupungin perusteltua toimia tavalla, joka haittaa autististen lasten ja nuorten kuntoutusta ja vieraannuttaa heitä omasta kehostaan opettamalla oppia, että sukupuoli ei määräydy ihmisen kehon vaan subjektiivisten tunteiden perusteella.
Nuorten äkillinen sukupuolihämmennys liittyy yleensä lisääntyneeseen internetin ja sosiaalisen median käyttöön; usein ystäväpiirissä on joku, joka käy läpi sukupuolenvaihdosprosessia (Littman 2018); Tutkimus osoittaa, että kun trans-ilmiöstä uutisoidaan, lähetteiden määrä sukupuoliklinikoille lisääntyy seuraavina viikkoina (Pang ym. 2020). Jos kaupungin virallinen tiedotus julistaa uutta sukupuolioppia, voidaan tutkimuksen valossa odottaa, että sen seurauksena lisääntyy sukupuolihämmennykseen joutuvien nuorten määrä, joista osa päätyy terveyttään vaarantaviin hormonihoitoihin ja leikkauksiin, joita he myöhemmin katuvat katkerasti.
Göteborgin yliopiston lasten- ja nuorisopsykiatrian professori Christopher Gillberg pitää lasten ja nuorten lääketieteellistä sukupuolenkorjausta ”ehkä yhtenä lääketieteen historian suurimmista skandaaleista”, koska näiden hoitojen pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa.
Yhdenvertaisuussuunnitelmaan on sisällytetty oppi sukupuolen moninaisuudesta, jonka mukaan sukupuoli ei perustu objektiivisesti havaittaviin biologisiin tosiasioihin vaan epämääräiseen tunteeseen. Tällainen opetus vetää todellisuuden maton lasten jalkojen alta. Jos lapsille ja nuorille opetetaan, että pojat ja tytöt eivät itse asiassa olekaan pysyviä, biologisiin tosiasioihin perustuvia kategorioita vaan tunteeseen perustuvia identiteettejä, annamme lasten turvallisuuden ytimelle iskun alueella, joka on perustavaa heidän itseymmärrykselleen. Lasten tasapainoista kehitystä vaikeuttaa opetus, että pojalla ja tytöllä ei ole mitään objektiivisesti tunnistettavia piirteitä, vaan kyse on vain henkilökohtaisesta tunteesta. (Davies-Arai 23.)
Sukupuolisen moninaisuuden opin varaan rakentuva tiedotus on suuri riski lapsille ja nuorille. Munchenin yliopistollisen sukupuoliklinikan lapsi- ja nuorisopsykiatri Alexander Korte korostaa, että mitä enemmän nuorta tuetaan uskossaan, että hän kuuluu toiseen sukupuoleen, sitä vahvemmaksi uskomus muuttuu ja sitä vaikeammaksi hänen on siitä myöhemmin irrottautua. (163) Näin lisätään mahdollisuutta, että muutoin väliaikainen vaihe jähmettyy pysyväksi ”identiteetiksi” ja nuori lopulta lähtee tielle kohti hormoneja ja leikkauksia, jotka voivat viedä häneltä sekä seksuaalisen toimintakyvyn että lisääntymiskyvyn.
Psykiatri Roberto D’Angelo (ym. 2020b) mukaan ”Yhä useammat potilaat kärsivät syvästä traumasta epäasianmukaisen sukupuolenkorjausleikkauksen vuoksi. He kärsivät peruuttamattomista fyysisistä muutoksista – – , jotka suoraan aiheuttamansa ahdistuksen lisäksi vaikuttavat henkilön kykyyn luoda vakaa identiteetti (monet tuntevat jäävänsä loukkuun seksuaaliseen ei-kenenkään-maahan), löytää romanttisia kumppaneita ja tukevia sosiaalisia verkostoja, hankkia lapsia tai löytää vakituinen työpaikka.”
Sukupuolenkorjaajille suunnattua psykoterapiaryhmää ohjannut psykiatri Az Hakeem (2018: 147) kertoo, että sukupuolenkorjaustaan katuvat henkilöt ”muodostavat uuden hiljaisen ja syrjäytyneen ryhmän, jolla ei ole ääntä eikä edustusta”. Nämä ihmiset joutuvat usein ”masentavaan, avuttomaan ja toivottomaan tilanteeseen, josta ei ole ulospääsyä” (149).
Yhdenvertaisuussuunnitelman osaksi on ujutettu oppi sukupuolen moninaisuudesta, jonka mukaan ihmisen sukupuoli määräytyy sen mukaan, mitä ihminen kokee ja tuntee, tai minkälaisen kertomuksen hän kertoo sukupuoli-identiteetistään.
Tämän opin sisällyttäminen yhdenvertaisuussuunnitelmaan on ristiriitaista, koska se loukkaa yhdenvertaisuutta. Vaatimus siitä, että ihmisiä on kohdeltava kaikissa tilanteissa sen sukupuolen edustajina, johon he kertovat kuuluvansa, ei ole ihmisoikeus vaan syrjivä periaate, jonka seurauksena ”kaikki muut menettävät oikeutensa yhdelle sukupuolelle omistettuihin tiloihin, palveluihin ja toimintoihin”, kuten feministi Helen Joyce huomauttaa (Joyce 224)
Sukupuolen moninaisuuden pohjalta organisoitu yhteiskunta syrjii biologisia naisia ja riistää heiltä oikeuden keholliseen yksityisyyteen. Biologisen sukupuolen korvaaminen subjektiivisiin tunteisiin perustuvalla sukupuoli-identiteetillä poistaa biologisen sukupuolen kategorian ja poistaa tytöt ja naiset pojista ja miehistä erillisenä kategoriana. Näin ohitetaan tyttöjen ja naisten oikeudet tiloihin ja erityisjärjestelyihin heidän yksityisyytensä suojelemiseksi (Holloway 2020). Nämä toimenpiteet vahingoittavat suhteettomasti naisia, ja ovat siksi lainvastaista syrjintää.
Oppi sukupuolen moninaisuudesta estää naisia puolustautumasta sellaisia järjestelyjä vastaan, joissa biologiset miehet saavat pääsyn naisille tarkoitettuihin tiloihin pelkästään kertomalla todentamattoman kertomuksen omasta sukupuoli-identiteetistään. Ongelma on erityisen akuutti lasten ja nuorten kannalta. Brittiläinen feministi ja The Economist -lehden toimittaja Helen Joyce (2022: 127-129) on huolissaan siitä, että oppi sukupuolen moninaisuudesta johtaa institutionaalisiin heikkouksiin, joita lapsia ja nuoria seksuaalisesti kaltoin kohtelevat henkilöt käyttävät hyväkseen. Kun syrjinnäksi määritellään se, että tyttö kokee ahdistavaksi jakaa pukuhuone- ja suihkutiloja naiseksi identifioituvan biologisen miehen kanssa, vanhempien on vaikeampi suojella lapsiaan. Uuden sukupuoliopin vaikutuksesta lapset eivät koe itseään vapaaksi ilmaisemaan ahdistustaan tytöille ja naisille tarkoitettujen tilojen jakamisesta biologisten miesten kanssa.
Yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyvä oppi sukupuolen moninaisuudesta sisältää periaatteen, että sukupuoli määräytyy subjektiivisen tuntemuksen, ei biologian pohjalta. Kun tämä sukupuolioppi sovelletaan vanhempien ja lasten suhteeseen, vanhemmuuskaan ei ensisijaisesti määräydy biologisen suhteen pohjalta, jolloin siitä tulee oikeudellinen konstruktio, kuten McGillin yliopiston professori Douglas Farrow toteaa: ”Perheen idea katoaa, kun henkilökohtainen itsemääräämisoikeus ymmärretään siten, että sukupuolittuneella keholla ei ole merkitystä. Jos sukupuolittuneella keholla ei ole merkitystä, ei myöskään biologisella vanhemmuudella tai sukulaisuudella ole merkitystä.”
Pitkällä aikavälillä luonnollisten sukupuolierojen poistaminen yhteiskuntaelämää organisoivana periaatteena uhkaa vanhempien oikeuksia lapsiinsa ja luonnollisten perhesuhteiden yleisesti suojattua asemaa. Tähän asti luonnollinen biologinen suhde on määritellyt, ketkä ovat lapsen vanhemmat. Viranomaisten tehtävänä on ollut vain todeta tämä luonnollinen tosiasia. Kun sukupuolta ei enää käsitetä biologiseksi tosiasiaksi vaan subjektiiviseksi tunteeksi, biologisilla vanhemmilla ei enää ole luonnollista oikeutta lapsiinsa. Jos sukupuolta ei enää määritellä luonnollisen, biologisen sukupuolen perusteella, ei myöskään vanhemmuutta enää määritellä luonnollisella, biologisella tavalla. Kun tämä periaate viedään loogiseen loppupäätelmäänsä, viranomaiset päättävät, ketä pidetään lapsen vanhempina.
Miten voimme varmistaa, ettei uutta sukupuolioppia sovelleta ennemmin tai myöhemmin siten, että biologisten vanhempien luonnollinen oikeus lapsiinsa menettää merkityksensä? Juristi Ulrich Vosgerau kysyy: Tarkoittaako uusi sukupuolioppi sitten jossain vaiheessa sitä, että sinä et ole lapsen äiti vain siksi, että synnytit lapsen – vaan viranomaiset päättävät, kuka lapsen äiti on? Vosgeraun mukaan sukupuolikäsityksen muutos katkaisee biologian ja perheoikeuden välisen suhteen, jonka varaan lainsäätäjä on tähän asti rakentanut. Sitten valtio päättää, ketkä ovat lapsen vanhemmat, ja mielivaltaisten huostaanottojen määrä kasvaa.
Kirjallisuus
D’Angelo, Roberto & Syrulnik, Ema & Avad, Sasha & Marchiano, Lisa & Kenny, Dianna Theadora & Clarke, Patrick (2020a) “One Size Does Not Fit All: In Support of Psychotherapy for Gender Dysphoria” Archives of Sexual Behavior (2020). https://doi.org/10.1007/s10508-020-01844-2
D’Angelo, Roberto & Syrulnik, Ema & Avad, Sasha & Marchiano, Lisa & Kenny, Dianna Theadora & Clarke, Patrick (2020b) “Jack Turban’s Dangerous Campaign to Smear Ethical Psychotherapy as Anti-Trans ‘Conversion Therapy’”, Quillette, November 1, 2020, https://quillette.com/2020/11/01/jack-turbans-dangerous-campaign-to-smear-ethical-psychotherapy-as-anti-trans-conversion-therapy/
Biggs, Michael (2019) ”Britain’s Experiment with Puberty Blockers”, in Michele Moore & Heather Brunskell-Evans (toim.) Inventing Transgender Children and Young People. Cambridge Scholars Publishing.
Dhejne C. & Lichtenstein P, & Boman M, & Johansson A, & Långström N, & Landén M. (2011) “Long-term follow-up of transsexual persons undergoing sex reassignment surgery: cohort study in Sweden.” PLoS One. 2011;6(2):e16885. Epub 2011 Feb 22.
De Vries A. L. C. ja Cohen-Kettenis P. T. (2016): ”Gender Dysphoria in Children and Adolescents.” In Randi Ettner, Stan Monstrey, Eli Coleman (ed.): Principles of Transgender Medicine and Surgery, s. 180–207.
Farrow, Douglas (2010) The Government of Québec Declares War on ‘Homophobic’ and ‘Heterosexist’ Populace. file://fileservices.ad.jyu.fi/homes/tipuolim/My%20Documents/My%20Pictures/Farrow%20article%20for%20upload.pdf
Farrow, Douglas (2019) “The New Family Violence”. First Things 5.8. 2019.
Hakeem, Az (2018) TRANS: Exploring Gender Identity and Gender Dysphoria. Tiger Press.
Holloway, Geoff (2020) “The Mysterious Power of an International Transgender Declaration that No One Has Ever Heard of”, Mercatornet 10.9.2020 https://mercatornet.com/the-mysterious-power-of-an-international-transgender-declaration-that-no-one-has-ever-heard-of/66429/
Joyce, Helen (2022) Trans: When Ideology Meets Reality. One World.
Korte, Alexander (2022) Alexander Korte | Jugendpsychiater über Transsexualität, Dysphorie und Self-ID | Hyslop Uncut – YouTube, 1.40.25-
Littman, L. (2018). Parent reports of adolescents and young adults perceived to show signs of a rapid onset of gender dysphoria. PloS one, 13(8), e0202330.
Minkowitz, Tina (2016) Female Autonomy vs Gender Identity: A critical analysis of gender identity in CEDAW jurisprudence and the Yogyakarta Principles. Master’s Thesis. University of Oslo. https://www.duo.uio.no/handle/10852/54626
Palveluvalikoimaneuvoston suositus. Alaikäisten sukupuoli-identiteetin variaatioihin liittyvän dysforian lääketieteelliset hoitosuositukset. Finnish_Guidelines_2020_Minors_Original.pdf (segm.org); Finnish_Guidelines_2020_Minors_Unofficial Translation.pdf (segm.org)
Pang, K. C., de Graaf, N. M., Chew, D., Hoq, M., Keith, D. R., Carmichael, P., & Steensma, T. D. (2020). Association of Media Coverage of Transgender and Gender Diverse Issues With Rates of Referral of Transgender Children and Adolescents to Specialist Gender Clinics in the UK and Australia. JAMA Network Open, 3(7), e2011161-e2011161.
Puolimatka, Tapio (2019) Sukupuoli muutoksessa. Päivä.
Regnerus, Mark (2019b) “New Data Show ‘Gender-Affirming’ Surgery Doesn’t Really Improve Mental Health. So Why Are the Study’s Authors Saying It Does?”, Public Discourse, November 13, 2019. https://www.thepublicdiscourse.com/2019/11/58371/
Stock, Kathleen (2022) Material Girls: Why Reality Matters for Feminism. Fleet.
Stolzman, Jessica & Takala, Hanna (2019) Ei enää teidän tyttönne. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/09/vanhemmat-vastustivat-15-vuotiaan-tyttarensa-toivetta-korjata-sukupuoltaan?utm_source=facebook-share&fbclid=IwAR3IhKsCyk5vq1u6Xm9LY0nvz21y1hUut-tZl6At_rReMxHmcTOly7S7J3Q
Van Maron, Jonathon (2019) World Renowned Child Psychiatrist Calls Transtreatment “Possibly One of the Greatest Scandals in Medical History”. https://thebridgehead.ca/2019/09/25/world-renowned-child-psychiatrist-calls-trans-treatments-possibly-one-of-the-greatest-scandals-in-medical-history/
Vosgerau, Ulrich (2022) Ulrich Vosgerau: ”Dann bestimmt der Staat, wer die Eltern Ihres Kindes sind!” (tichyseinblick.de)
Warrier, Varun & Greenberg, David M. & Weir, Elizabeth & Buckinham, Clara & Smith, Paula & Meng-Chuan, Lai & Allison, Carrie & Baron-Cohen, Samuel (2020) ”Elevated rates of autism, other neurodevelopmental and psychiatric diagnoses, and autistic traits in transgender and gender-diverse individuals.” Nature Communications 11.1 (2020): 1-12.