Valtuustokauden 2021–2025 aikana olemme kohdanneet monia haasteita, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten hyvinvointiin, kaupungin toimintaan ja talouteen. Valtuustokausi aloitettiin koronapandemian aikana, mikä pakotti ihmisiä muuttamaan toimintaansa ja aiheutti kaupungille erilaisin järjestelyin myös kustannuksia.
Hyvinvointialueita koskevan lainsäädännön voimaantulon myötä jäsenkuntien tuli kattaa sairaanhoitopiirien alijäämät. Lisäksi kunnille on siirtynyt työllisyyden edistämisen tehtävät vuoden 2025 alusta. Uudistuksien myötä valtionosuuksien ja verotulojen muutoksia on ollut vaikea ennustaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut mukanaan lisää epävarmuutta. Tämä on tehnyt kaupungin talouden pitkän aikavälin suunnittelusta haastavaa ja samanaikaisesti on pitänyt etsiä keinoja kaupungin talouden rakenteelliseen sopeutukseen.
Jyväskylän kaupunki lähti talouden sopeuttamiseen takamatkalta verrattuna vertailukaupunkeihin, sillä verorahoitus ja palveluihin käytetyt eurot asukasta kohti ovat olleet matalammalla tasolla. Talouden tasapainotusta on tehty myös myymällä kaupungin omaisuutta, ja on sopeuttaminen vaatinut myös kahtena peräkkäisenä vuonna toteutetut yt-neuvottelut. Säästöjen löytäminen on ollut haastavaa, mutta tilinpäätös 2024 osoittaa, että olemme onnistuneet talouden rakenteellisessa sopeutuksessa.
Nyt saavutetusta tilanteesta kohti pitkäaikaista talouden tasapainoa tulee pitää kiinni. Tämän vaalikauden tulokset antavat hyvän lähtökohdan hoitaa kaupungin taloutta kohti pitkäjänteistä kestävää taloutta, jossa asukkaille järjestettävät palvelut ovat laadukkaita. Yritysten ja kolmannen sektorin toimintaedellytyksiin tulee panostaa, jotta Jyväskylän vetovoima säilyy hyvänä ja kaupungin pitovoima paranee.
Kaupungin ja konsernin kyky tulevaisuudessa tuloa ja kasvua tuottaviin investointeihin on tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kohtalaisen hyvä. Tämä edellyttää, että suunnitelmavuosille ajatellut sopeuttamistoimet toteutuvat, mikä tarkoittaa, että pitkällä aikavälillä kaupungin talouden nettokäyttökulujen ja toimintakatteen kasvu pysyvät alle verorahoituksen kasvun.
Tarkastuslautakunta on arvioinneissaan kiinnittänyt huomiota asukkaiden hyvinvoinnin, palvelujen laadun ja talouden tasapainoisuuden yhteyteen. Lautakunta on mielestäni onnistunut parantamaan arviointikertomuksen rakennetta ja sisältöä niin, että siitä saa hyödyllistä tietoa, joka palvelee valtuustoa päätöksenteossa. Kiitän tarkastuslautakuntaa ja valmistelijoita aktiivisesta työskentelystä.
Tarkastuslautakunta luovutti arviointikertomuksen valtuuston puheenjohtajistolle 15.5., jolloin kävimme keskustelua valtuuston, kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan roolista kaupungin toimintojen arvioinnin kehittämisessä. Toivon tämän yhteistyön jatkuvan uudella valtuustokaudella vieläkin vahvemmin
TAPANI MÄKI, puheenjohtaja, Jyväskylän tarkastuslautakunta