Kaupunginvaltuutettu Tapio Puolimatkaa muistettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.4.2023 70-vuotispäivän johdosta. Tapio totesi kiitospuheessaan kokeneensa valtuustotyöskentelyn antoisana. Vaikka asioista saatetaan olla eri mieltä, voidaan kuitenkin kohdata ihmisinä ja olla hyvissä väleissä. Myös KD muisti valtuutettua maanantain 24.4. ryhmäkokouksessa.
Eduskuntavaaleihin täydellä listalla
Keski-Suomen Kristillisdemokraateilla on täysi lista erinomaisia ehdokkaita kevään eduskuntavaaleissa.
Jyväskyläläisiä ehdokkaita on seitsemän: Juha Käpyaho (ensihoidon kouluttaja), Petteri Muotka (rehtori), Roosa-Maria Paakkunainen (sairaanhoitaja, teologian opiskelija), Tapio Puolimatka (emeritusprofessori), Nelli Riihuhta (fysioterapeutti AMK, terveystieteiden maisteriopiskelija), Teemu Savolainen (avainasiakaspäällikkö) sekä Mervi Turunen (koulutuspäällikkö, KTM). Tutustu lisää ehdokkaisiin: https://vaalit.kd.fi/2023/
Seuraa vaalitapahtumien viestintää Facebookissa: https://www.facebook.com/kdjyvaskyla
Kaupunginvaltuusto keskusteli pitkästi vilkasta kansalaispalautetta saaneesta Tammivuoren kaavasta. Marika Visakorpi-Kemppainen piti Kristillisdemokraattien puheenvuoron asiasta
TAMMIRINTEEN KAAVA 23.1.23
Olemme edellä käsitelleet erinomaisia täydennysrakentamisen kaavoja, joista etenkin Keljoon asunto- rakentamista on kaavoitettu alueelle, jotka ovat jo ennestään olleet rakentamisen kohteena. Näin on hyvä tehdä.
Tiedossa on, että Jyväskylässä on kova pula omakotitonteista ja etenkin hyvistä sellaisista. Tammirinteen alue on tältä kantilta katsottuna ja luonnonläheisenä kohteena houkutteleva rakennuspaikka melko lyhyen matkan päässä keskustasta ja hyvien yhteyksien varrella. Korkeuserot voivat toki tähän haastetta tuoda.
Metsäisellä maalla on kuitenkin myös muita arvoja kuin käyttö tonttimaana. Jyväskyläläiset arvostavat ja kaipaavat lähiluontoa ja aivan erityisesti metsiä. Tämä on tullut ilmi monissa kyselyissä, asukasilloissa ja vaikkapa tähän kaavaan liittyvässä aktiivisessa kansalaispalautteessa.
Metsässä kulkemisen moninaiset hyvinvointivaikutukset ovat jo yleisesti tiedossa. Samalla se on ilmaista lähiliikuntaa tulotasoon katsomatta ja samalla metsien merkitys puhtaan ilman ja moninaisten kasvi- ja eläinlajien asuinpaikkana on korvaamaton.
Tammirinteen alue kuuluu Halssilan-Aittovuoren metsäalueeseen, joka on ehkä Laajavuoren ohella Jyväskylän keskeisen kaupunkialueen laajin yhtenäinen ja monille helposti saavutettavissa oleva metsä- ja virkistysalue. Alueella on laaja polku-, ulkoilureitti- ja latuverkosto ja sen monipuolinen luonto palvelee niin kävelijöitä, marjastajia, hiihtäjiä kuin pyöräilijöitäkin.
Vuosien saatossa aluetta on kuitenkin jo useita kertoja nakerrettu rakentamalla ja niin ollaan tekemässä jälleen. KD ryhmä ei pidä tätä kehitystä hyvänä. Joka kerta on sanottu ja tänään taas sanotaan, että jäähän tuonne vielä metsää vaikka millä mitalla. Tämä on totta, mutta mikäli laajalla metsäalueella nähdään arvoa, ei sitä tule jatkuvasti pienentää. Mm. Espoossa ja Helsingissä on laajat metsäiset keskuspuistot, jotka on selkeästi rauhoitettu rakentamiselta. Näin voitaisiin tehdä myös meillä.
Kolmantena asiaan liittyvänä seikkana Tammirinteen kaavassa on pohdittava alueen erityisiä luontoarvoja. Rakentamisen keskelle sijoittuva kangasrämereunainen luhtaneva on kaupungin omassa metsänhoitoluokituksessa suojelualue ja sen on mainittu olevan metsälain 10 § mukainen kohde eli monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukaan erityisen tärkeissä elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä mm. elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. Hoito- tai käyttötoimenpiteiden tekeminen tämän lain vastaisesti on kriminalisoitu metsärikkomuksena. Vaikka pykälän tulkintaa ei voi varmuudella ennustaa, on joka tapauksessa selvää, että kaava muodostaa merkittävän riskin luontokohteen häviämiselle. Tällaista riskiä meidän ei ole mikään pakko ottaa. On myös mahdollista, ettei kaava ole tältä osin lainmukainen.
Kaikkien näiden eri intressien ja tavoitteiden yhteensovittamiseksi Kristillisdemokraatit on valmis sellaiseen kompromissiin, jossa kaava palautetaan uudelleen valmisteluun rakentamisen vähentämiseksi em. luontokohteen ympäriltä. Tämä tukisi sekä luonnon monimuotoisuutta että osaltaan virkistysarvoja, mutta toisaalta mahdollistaisi kipeästi kaivattujen tonttien saamisen alueelle. Harkittavissa on, että poistuvia tontteja siirretään kaavan eteläosaan.
Toivomme kuitenkin vahvasti, että jatkossa Aittovuoren-Halssilan alueen merkitys metsäisenä keskuspuistona tunnustetaan ja eikä alueelle jatkossa enää rakenneta.
Raija Sipinen valittiin 12.12. Jyväskylän maalaiskunnan Veteraanien asuntosäätiön hallituksen varajäseneksi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja kansanedustaja Sari Essayah vieraili Jyväskylässä 19.11. Sari Essayah avasi KD Keski-Suomen piirikokouksessa hallitukselle jätettyä välikysymystä.
Sari Essayah puhui KD teltalla Jyväskylän Kauppakadulla Suomen suunnanmuutoksesta. Hän korosti maatalouden ja suomalaisen ruoan tärkeyttä. Ihmisiä oli kompassilla kuuntelemassa puheita ja keskustelemassa ehdokkaiden kanssa.
—
Kilpailukyvyn nimissäkään ei saa unohtaa tervettä järkeä
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat,
Kiitos viranomaisille talousarvioesityksen huolellisesta valmistelusta. Vuoden 2023 talousarvioesitys on hahmoteltu poikkeuksellisissa olosuhteissa eikä ainoastaan siksi, että lopulta yhdessä yössä kuntien tulot ja menot puolittuvat hyvinvointialueuudistuksen seurauksena. Tunnistamme äkillisesti muuttuneet
turvallisuuspoliittiset olosuhteet, koronakriisiin ylireagoidun hoidon seurauksena syntyneet valtion
massiiviset miljardivelat ja sen vaikutukset tulevina vuosina maksettavien valtionosuuksien määriin.
Erilaisten kriisien varjolla nopeutetun vihreän siirtymän ja ajallisesti epärealististen ilmastotavoitteiden
saavuttaminen inflaation kasvun ja korkojen nousun pohjalta luovat pienemmänkin kaupungin taloudelle
valtavan riskin. Talousarviossa esitetty talouden tasapainottamisohjelma vuodesta 2023 eteenpäin noin 20
miljoonan euron alijäämän poiskuromiseksi kertoo harkitusta viranomaistyöskentelystä, mutta edellyttää
valmiutta reagoida olosuhdemuutoksiin nopean toiminnan joukoilla.
Moniin muihin kaupunkeihin verrattuna sivistys- ja liikuntakaupungiksi profiloitunut Jyväskylä edustaa
silti koulutuksen, korkean osaamisen ja monipuolisen elinvoiman ja yrittämisen vahvaa keskittymää, jolla
on mahdollisuudet rakentaa uutta pessimistisemmänkin vision keskelle. Tästä kertovat esimerkiksi
korkeakoulujen kasvavat hakijamäärät, kuten myös nuorten kasvava kiinnostus yrittäjyyteen.
Talousarvioesitystä lukiessa syntyy luottamus siihen, että vetovoimaisen Jyväskylän tulevaisuus lepää
myös jatkossa taloudellisesti jäntevässä infrastruktuurissa, harkituissa investoinneissa, määrätietoisessa
digitalisaatiossa, hyvinvoivissa perheissä ja rakennuksissa, osaavissa nuorissa ja pienyrittäjyydessä.
Lähivuosina kaupungistuminen tarjoaa todennäköisimmän perusuran, jota pitkin Suomeen saapuvat
maahanmuuttajat löytävät paikkansa uusiutuvan yhteiskunnan rakenteissa. Tämä ei silti tule tapahtumaan
ongelmitta, sillä sopeutuminen vaatii kotoutumista, työtä, aikaa ja rahaa.
Jyväskylän aseman vahvistaminen kasvavana kaupunkina tulee jatkossakin olemaan Jyväskylän
kaupungin ja Keski-Suomen Liiton yhteinen tavoite. Huoltovarmuuskeskuksena ja MAL-kaupunkina
Jyväskylä kyllä voittaa, mutta monet pienemmät häviävät sen rinnalla. Hyvinvointivaltiolla on vaarana
kutistua yksittäiseksi hyvinvointialueeksi, jonka rakenteiden nykyinen jäsentymättömyys ei mahdollista
kuntatalouden tunnuslukujen oikea-aikaista ennakoimista. Tätä haastetta perustelevat myös jokaista
kuntaa sitovat EU-direktiivit, kuntalaki ja EU-hankintalaki, jotka altistavat vaikkapa pienkuntien
ruokapalvelukeskukset ylitsepääsemättömään pattitilanteeseen, kun ruokaa ei saa kuljettaa viereiseen
vanhainkotiin siksi että sama keskus valmistaa ruokaa sivistystoimelle. Kaupungistumisen ja
kilpailukyvynkään nimissä ei saa unohtaa tervettä järkeä. Nyt hyvinvointialueelle siirtyvä 470 miljoonan
euron budjetti lyö kättä ylivelkaisen valtion kanssa, joten Jyväskylään jää ainakin heikoimpien ja
puolustuskyvyttömimpien asukkaiden asioista keskusteleva hyvinvointitoimikunta. Tähän resursseja lisää,
kiitos!
Kokonaisuudessaan katson, että nykyisen talousarvioesityksen valossa Jyväskylä on valmis tarttumaan
lähivuoden tuleviin haasteisiin.
Kiitos.
Mia Puolimatka 7.11.2022
Petteri Muotkan puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 31.10.2022:
Arvoisa pj, hyvät valtuutetut
Yksi Jyväskylän neljästä strategiakärjistä on kaupunki, ja nyt päätöksen teossa olava Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma onkin siis strategisestikin merkittävä suunnitelma.
Ohjelma rakentuu seitsemästä teemasta, ja sisältää paljon hyviä ja kannatettavia tavoitteita,
Seuraavassa Kristillisdemokraattien ryhmän puolesta lyhyesti muutamia huomioita ohjelmaa.
Ensimmäisenä energiatuotannon osalta on terkeää varmistaa uusien teknologioiden toimivuus ja toimintavarmuus, jottei jouduta ongelmiin, kun ajetaan alas vanhoja tuotantomalleja ja siirrytään egologisempiin vaihtoehtoihin, On siis tärkeää ensin kartoittaa vaihtoehtoja huolellisesti, ja tehdä kauaskantoisia ratkaisuja.
Toisena huomiona ohjelman mukaisesti, se ettei kaupunkia rakennettaisi liian asfaltoiduksi. Tämä on tärkeää sekä viihtyisä ja monimuotoinen ympäristön kannalta, että siitä näkökulmasta, että meillä on tarpeeksi imevää maa-ainesta sade ja hulevesille. Maailmalta on kuulunut ikäviä uutisia vakavista tulvista isoissa kaupungeissa ilmaston muututtua sateisemmaksi,
Kolmantana arjen resurssiviisauteen ja vastuulliseen kulutukseen ja kiertotalouteen liittyen terveiset Mustankorkealta, jossa Jyväskylän KD:n paikallisosasto kävi viime viikolla tutustumassa. Siellä kuultiin, että biojätteiden lajittelussa on kuntalaisilla vielä huomattavasti parantamisen varaa. Merkittävä määrä hyvää biokaasun raaka-ainetta menee vielä vääriin astioihin. Erilaisia kierrätys ja keräyspisteitä on Jyväskylässä jo paljon, mutta esim. muovin keräykseen voisi pisteitä olle enempikkin, jotta jätteen lajittelu tehdään kuntalaisille mahdollisimman helpoksi.
Lopuksi vielä kiitosta ja kannatus saa joukkoliikenne kehittämis- ja pyöräilyn edistämisohjelma.
Petteri Muotka, 040 753 0344
kaupunginvaltuutettu (KD)
sivistyslautakunnan jäsen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Marika Visakorpi-Kemppaisen puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 31.10.2022:
Kiitos Keskustalle hyvästä aloitteesta, jonka myös koko KD-ryhmä aikanaan allekirjoitti! Valtuustoaloitteessa kiinnitetään perustellusti huomiota Korpilahden alueen lähiliikuntapaikkoihin ja liikuntaolosuhteisiin laajemminkin. Nuorten kaipaama Skeittiparkki, josta tehtiin siis myös heidän toimestaan kuntalaisaloite ja Pump Track -rata nostetaan aloitteessa erityisesti esiin ja on ilahduttavaa, että selvitystyö niiden osalta etenee.
On tärkeää, että kaupungin eri osia kohdellaan tasapuolisesti myös liikuntaolosuhteita kehitettäessä etenkin kun yksi strategiamme kärjistä on olla liikuntapääkaupunki. Korpilahden osalta näin ei aivan näytä olleen ja siitä on tullut useaan otteeseen palautetta myös alueen asukkailta. Lähiliikuntaolosuhdekartoituksen mukaan Korpilahden päiväkotien ja koulujen liikuntaolosuhteet on arvioitu heikoksi, mutta toimenpiteitä ei lähiliikuntapaikkaohjelmassa juurikaan ole.
Korpilahti edustaa maantieteelliseltä alueeltaan huomattavaa osaa Jyväskylästä, minkä lisäksi etäisyydet sieltä muiden alueiden liikuntapaikoille ovat pitkät. Tämä puoltaa sitä, että Korpilahden liikuntaolosuhteisiinkin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Asukkaat toivovat, että kaupunki voisi ylläpitää esim. suosittua jäälatua mäkisen latureitin ohella. Myös uimarannoista on tullut palautetta.
Yksi huomionarvoinen seikka on se, että vaikka Korpilahdella on kaupungin suurimmat metsäalueet, ei siellä ole yhtään kaupungin ylläpitämää luontopolkua. Muiden ylläpitämiä on luontopolkuja alueelta löytyy kaupungin sivuilta neljä: Vaarunvuoren luontopolku, jota ylläpitää Metsähallitus, Oravivuoren polku, joka johtaa Struven ketjun yhdelle mittauspisteelle, joka on Unescon maailmanperintökohde (ainut Jyväskylässä). Tikkalassa olevaa Hangasjärven ulkoilualuetta ylläpitää Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ja Haukankierrosta Korpilahden yrittäjät, Lions Club Korpilahti ja Tähtirinteen asukasyhdistys. Asukasyhdistysten ja yrittäjien aktiivisuus talkootöillä ylläpidettävissä liikuntapaikoissa on Korpilahdella esimerkillistä. Yhteistyötä voidaan varmasti tehdä jatkossakin, mutta tärkeää on, ettei kaupunki sysää omia vastuitaan vain vapaaehtoistoimijoiden harteille.
Valtuustoaloitteeseen annetussa vastauksessa todetaan, että tulevassa lähiliikuntapaikkaohjelman päivityksessä otetaan huomioon myös Korpilahteen liittyvät toiveet ja tarpeet. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä toivoo ja edellyttää, että näin tulee myös tapahtumaan.
Jyväskylän Kristillisdemokraattien vuosikokous järjestettiin keskiviikkona 26.10.2022 Mustankorkean jätekeskuksella. Ennen kokousta toimitusjohtaja Esko Martikainen esitteli kattavasti keskuksen toimintaa ja kokousväki esitti runsaasti kysymyksiä.
Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvio, toimintasuunnitelma ja valittiin edustus piirin ja puolueen kokouksiin.
Paikallisosaston johtokuntaan valittiin: Mervi Turunen (pj), Pekka Tuominen (vpj), Marko Luomala, Silja Alankola, Roosa Paakkunainen, Kauno Riihonen, Minna Mustonen ja Vesa Lehtelä (uusi).
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Rami Sipilä ja varapuheenjohtajana Kari Lahti.
Marika Visakorpi-Kemppaisen puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.9.22
Valtuutettu Jasmine Repo on tuonut esille tärkeitä asioita aloitteessaan esteettömyysstrategian laatimisesta. Esteettömyys on kehittynyt Jyväskylässä monelta osin hyvään suuntaan ja se on huomioitu eri näkökulmista, mutta vielä on myös parannettavaa. Tässä puheenvuorossa haluan nostaa esille näkökulmia erityisesti viittomakielisten asukkaiden näkökulmasta.
Viittomakieli on yksi kieli muiden joukossa: kuitenkaan sen paremmin varhaiskasvatuksessa kuin ikääntyneiden palveluissa eivät viittomakieliset asiakkaat välttämättä saa palvelua omalla kielellään ja kommunikointi voi olla hyvinkin puutteellista. Ruotsinkielisille lapsille on tiettävästi oma varhaiskasvatusryhmä, mutta viittomakielisille lapsille ei ole eikä välttämättä edes viittomakielistä avustajaa apuna. Lapsen kieli ei kuitenkaan kehity, jollei hän pysty kommunikoimaan viittovien lasten ja aikuisten kanssa. Pelkät tukiviittomat eivät tähän riitä. Samoin kotihoidossa tai palveluasumisessa voi käydä niin, ettei asiakkaan luona käy tai palvelutalossa ole juuri lainkaan viittomakieltä osaavia hoitajia. Jokainen voi ymmärtää, että kommunikointi jää silloin hyvin heikolle ja vähäiselle tasolle. Tämä on olennainen puute myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Muista tilanteista voisi mainita vaikka kaupungin tilaisuudet, joissa voisi myös olla useammin tulkkausta viittomakielelle. Myös kriiseihin ja hätätilanteisin olisi syytä varautua viittomakielisetkin huomioon ottaen: viestinnän tulisi tapahtua kriisitilanteissa myös viittomalla ja esim. palohälytys pitäisi antaa myös valovilkuilla.
Viittomakieltä tarvitsevien asukkaiden lisäksi monella kaupunkilaisella kuulo on alentunut. Se tulisi ottaa niin ikään huomioon kaupungin toiminnassa lähtien liikkeelle jo vaikkapa valtuustoseminaareista, joissa olisi syytä käyttää mikrofoneja. Viimeksi se ei aivan onnistunut, joten muistetaan tämä jatkossa.
valtuuston kokous 26.9.22 Marika Visakorpi-Kemppainen
Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin johtokunta nimesi viime viikon keskiviikkona kolme eduskuntavaaliehdokasta.
Emeritusprofessori Tapio Puolimatka Jyväskylästä, sairaanhoitaja Juha Käpyaho Jyväskylästä sekä koulutuspäällikkö Mervi Turunen Jyväskylästä. Puolimatka on sekä aluevaltuutettu että kaupunginvaltuutettu.
Onnittelut ehdokkaille ja menestystä vaaleihin!