KD säilytti neljä paikkaa Jyväskylässä

Jyväskylän kristillisdemokraatit kiittää kaikkia äänestäjiään. Puolue säilytti neljä paikkaa Jyväskylän kunnanvaltuustossa, mikä on ihan hieno tulos. 😊 Puolueen suhteellinen äänimäärä kunnassa oli 5,7%.

Jyväskylän läpi menneet valtuutetut ovat: (äänimäärä suluissa)

Marika Visakorpi (1057)
Tapio Puolimatka (723)
Petteri Muotka (439)
Mia Puolimatka (100)

Varavaltuutettuja ovat:
Rami Sipilä (93)
Raija Sipinen (86)
Inkeri Tuunanen (83)
Mervi Turunen (81)

Työ Jyväskylän puolesta jatkuu ja pidetään jatkossakin koko Jyväskylä mukana. Pysy linjoilla!

KD-studio: Elämää ja yrittäjyyttä Jyväskylän sydämessä.

Keskusta-alueen kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta keskustelemassa ehdokkaat Marko Peltola (kd.), Juha Oksanen (kok.), Antti Rastela (kok.) ja Mervi Turunen (kd.) sekä Coffea Oy:n yrittäjä Jorgos Skaniakos.

Ma 17.5.2021 klo 18.00

Osoite: 51.fi/kdjyvaskyla

Järjestäjänä: Jyväskylän Kristillisdemokraatit

Jyväskylään 42 ehdokasta kuntavaaleihin.

Jyväskylän Kristillisdemokraateilla on 42 vahvistettua ehdokasta 2021 kuntavaaleihin.

Vaalipäällikkö Pekka Tuomisen kommentti ehdokastilanteesta. KD:llä on erittäin hyvä ja  monipuolinen ehdokasasettelu.
Meillä on lähes puolet naisia ja miehiä, ja iloitsemme runsaasta nuorten määrästä. Myös elämänkokemusta ehdokkaat tuo eri työaloilta, sekä yrittäjistä, kuin senioreistakin. Eritysesti sosiaalipuolen asiantuntijoita ja opettajia on myös mukana.
KD:n kaikki neljä kunavaltuutettua haluaa tuoda kokemustaan kuntavaaleihin.

Kaikki Jyväskylän ehdokkaat löydät alla olevasta linkistä:

https://vaalit.kd.fi/2021/?kunta=Jyväskylä

Selkokielisten ja selkokuvallisten digipalvelupolkujen avaaminen

”Avun hakemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin päihteiden saamisen.” (Kan ry:n toiminnanjohtaja Jouko Vuorenniemi)

Mia Puolimatka (kd) jätti 3.5. valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti KD-ryhmä mukaan luettuna 17 muuta valtuutettua.

Jyväskylän kaupungilla on laaja valikoima palveluita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluiden saavutettavuus ja löytäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Palvelut ovat usein hajallaan, irrallisia tai epäselviä. Lisäksi varsinaisten kaupungin palveluiden rinnalla on useita erilaisia sosiaali- ja terveysalan osaamisalahankkeita. Toisinaan ne ovat sirpalemaisia jääden usein vieraaksi ihmisryhmille, joita ne on suunniteltu palvelemaan. Erityisesti palveluiden saavutettavuuden merkitys korostuu niiden kuntalaisten kohdalla, joiden toimintakyky on alentunut tai kielitaito heikko. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti ikääntyneet, mielenterveys- päihde-  vammais- ja maahanmuuttaja-asiakkaat. Esimerkiksi mielenterveysasiakkaista vain 27% on ollut viime vuonna tyytyväisiä olemassaoleviin palveluihin. Tämä voi kertoa siitä, että palvelupolku on avattu puutteellisesti tai tarjottu apu ei ole ollut oikea-aikaista tai konkretisoitunut riittävän ajoissa. Saavutettavuuden vahvistamiseksi esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointipalvelu Omaolo.fi on soveltanut digitalisaation tuomia hyötyjä 2019 alkaen hyvällä menestyksellä. Lähtökohtaisesti saavutettavan verkkopalvelun on oltava sellainen, jota voivat käyttää mahdollisimman monenlaiset ihmiset. Lain mukaan julkisilla varoilla rahoitettujen verkkopalvelujen täytyy olla saavutettavia, jotka tässä tapauksessa täyttäisivät kriittisimmätkin saavutettavuusvaatimukset.

Kuntalaisen suuntaan tapahtuvan verkkoviestinnän ja digitalisaation kannalta on vielä paljon kehitettävää erityisesti selkokielisyyden osalta. Selkokielinen ja eri aistikanavia monipuolisesti huomioiva ja hyödyntävä digitalisoitu viestintä kaupungin tarjoamista palvelupoluista voisi tuoda palvelut helpommin saavutettaviksi. Näin se voisi olla osaltaan ennaltaehkäisemässä erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä ja kasvamista. Jokaisella palveluviidakon portaita tuntemattomalla kuntalaisella on oikeus seurata saatavilla olevia palvelupolkuja tehokkaammin ja osaavammin. Kokonaisuutta entistä selkeämmin avaava palvelukartta voisi näin avautua jokaiselle osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistaen sekä kunnallisia hallintoaloja soveliaasti intergroiden kuten esimerkiksi NEPSY-nuorten nivelvaiheiden palvelupolkuja avattaessa.

Kunnalla tulee siis olla selkeä ja helppokäyttöinen digiaikaan päivitetty konkreettinen työkalupakki, josta kuntalainen voi etsiä ja löytää asiaa täysin tuntemattomanakin oikea-aikaiset ja selkokieliset palvelupolut- ja kokonaisuudet. Kysymys on samalla kaupunkistrategian peräänkuuluttamasta osallisuudesta, johon myös alentuneen toimintakyvyn omaavat ihmiset ovat oikeutettuja. 

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylään luodaan digipalvelun saavutettavuutta arvioivan asiantuntijaryhmän tuella digiavusteinen selkokielinen ja selkokuvia tekstin ohella (esimerkiksi kuvakirjoitus- ja kriittistä saavutettavuussohjelmaa) hyödyntävä, palvelupolkuja monipuolisesti avaava selkokartta ja digipohjainen hakukone. Tämän kehittely voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kotoutumispalveluista. Siihen asiakas voisi kirjata tietyin kriteerein ongelmansa tai tarpeensa tunnusmerkit. Hakukone etsisi automaattisesti soveltuvia palvelupolkuja asiakkaan palvelutarpeiden ratkaisemiseksi ja kertoisi, mihin hän voi olla yhteydessä päästäkseen palvelun piiriin. Näin kuntalainen voisi hahmottaa käytettävissä olevan palvelukokonaisuuden oli se sitten omaishoitoon, ikääntymiseen, mielenterveyteen, vammaan, päihteisiin tai kotoutumiseen liittyvä asia siitä riippumatta, tarjotaanko palvelua ennaltaehkäisevänä, subjektiivisena vai harkinnanvaraisena palveluna. Tällainen digiloikka mahdollistaisi ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä tuesta hyötyvän kuntalaisen olemassaolevien palvelupolkujen pariin. Mikäli tietosuojakysymykset olisivat ratkaistavissa, voisi tutkia myös jonkinlaisen asiakasystävällisen chattipalvelun mahdollisuutta, jossa mahdollisesti voitaisiin hyödyntää motivoituneita ja osaavia opiskelijoita harjoittelijoina esimerkiksi yliopiston tai ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyshallinnon aloilta.

Aloitteen laatija: Miia Puolimatka

Paneelikeskustelu – Kiusaaminen ja nuorten pahoinvointi – Mitä on tehtävissä?

Keinoja kiusaamisen ehkäisyyn:

  • Varhainen tuki perheille
  • Sosiaalisten taitojen opettelu
  • Hyvinvoinnin, toiveikkuuden ja sinnikkyyden harjaannuttaminen
  • Positiivinen pedagogiikka – Itsetuntemus ja tunne tulla nähydyksi, kuulluksi sekä kohdatuksi
  • Lasten keskenäinen vuorovaikutus
  • Väkivaltaista ja kiusaamista vähentävä kasvatus
  • Tunnetaitojen harjoittelu
  • Pienemmät ryhmäkoot lisäävät läheisyyden tuntua ja tuovat turvaa sekä luovat mahdollisuuden kehittää yhteisöllistä toimitakulttuuria
  • Uusia menetelmiä varhaiskasvatukseen, missä perhe toimii mukana -> Vanhempien ja lasten vuorovaikutus ja yhteinen harrastustoiminta (Kodin ja koulun yhteistyö)
  • Opettajilla riittävät mahdollisuudet puuttua kiusaamiseen ja rangaista siitä
  • Riittävät resurssit oppilashuoltoon
  • Oppilaalla oikeus myös erityisluokkaan, jos se on hänen etunsa mukaista.

Kristillisdemokraatit olivat vahvasti myötävaikuttamassa alkuperäisen ETY -opetuksen jatkumiseen Jyväskylässä:

Lapsivaikutusten arviointi ETY -opetuksesta (kehitysvammaisten elämäntaitojen opetuksen järjestämisestä) merkittiin tiedoksi
(Ohessa ote sivistyslautakunnan kokouksen pöytäkirjasta 24.2.2021)
Lautakunta merkitsi tiedoksi lapsivaikutusten arvioinnin elämäntaitojen opetuksen järjestämisestä. Lautakunta oli pyytänyt aiemmin, että elämäntaitojen yksiköstä tehdään monipuolinen vaikutusten arviointi alkuvuodesta 2021 opetusresurssipäätöksen pohjaksi.
Huhtasuon yhtenäiskoululla toimivan kehitysvammaisille yläkouluikäisille oppilaille tarkoitetun Elämäntaitojen yksikön (ETY) opetuksen tavoitteena on oppilaan itsenäisen elämänhallinnantaitojen tukeminen ja ohjaaminen. Yksikön toimintaan osallistuu vuosittain noin 20-30 yläkouluikäistä yksilöllisen opetuksen pienryhmien (YPR) oppilasta. Lukuvuonna 2020-2021 yläkouluikäisten oppilaiden YPR -ryhmät sijaitsevat Huhtasuon, Keltinmäen, Kuokkalan, Mankolan ja Vaajakummun kouluissa. Normaalioloissa YPR -ryhmien oppilaat osallistuvat lukuvuoden aikana keskimäärin kuudelle kuuden päivän mittaiselle ETY -jaksolle Huhtasuon yhtenäiskoululla. Huhtasuon yhtenäiskoulun ETY -yksikössä työskentelee yksi opettaja ja kaksi koulunkäynnin ohjaajaa.
Covid19 -epidemian aikana on perusopetuksessa pyritty kontaktien rajoittamiseksi välttämään opetusryhmien sekoittumista sekä rajoittamaan oppilaiden siirtymistä koulujen välillä. Lukuvuonna 2020-2021 muiden koulujen YPR -ryhmien oppilaita ei ole otettu vastaan Huhtasuon yhtenäiskoulun ETY -yksikössä. Toimintaa on organisoitu koronaepidemian aikana niin, että ETY-toiminnan vastuuopettaja on kiertänyt viikoittain yläkouluikäisten YPR-ryhmissä antamassa elämäntaitojen opetusta.
Vuoden 2021 talousarviovalmistelussa esitettiin yhdeksi perusopetuksen toiminnan uudistamisen kohteeksi sekä talouden toimeksi elämäntaitojen opetuksen järjestämistä jatkossa korona-aikana käytössä olleen toimintamallin mukaisesti omalla koululla. Vuode 2021 käyttösuunnitelman päätöksen yhteydessä lautakunta päätti, että elämäntaitojen yksiköstä tehdään monipuolinen vaikutusten arviointi alkuvuodesta 2021 ja lukuvuoden 2021-2022 osalta toiminnan muoto päätetään maaliskuussa 2021 opetusresurssin käsittelyn yhteydessä. Tämän jälkeen aikataulu tarkentui siten, että päätöksenteko opetusresurssin jakamisen perusteista käsitellään sivistyslautakunnassa helmikuussa 2021.
Aikataulun ollessa tiukka keskityttiin vaikutusten arvioinnissa tuottamaan asian käsittelyn tueksi sellaista lisätietoa, jonka nähtiin puuttuneen päätöksentekijöiltä aiemmassa vaiheessa. Vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja tiedonkeruuseen osallistui ryhmä, jolle toiminta ja kohderyhmä olivat tuttuja.
Kaikissa kyselyissä (perheet, henkilöstö, verkosto) tiedusteltiin myös arviota elämäntaitojen opintojen onnistumisesta Elämäntaitojen yksikössä Huhtasuon yhtenäiskoululla sekä omassa lähikoulussa. Arvioitavia asioita olivat mm. oppilaan itsenäistymisen tukeminen, arjen taitojen oppimisen edistäminen, oppimisympäristöjen toimivuus, kaveri- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, henkilöstön riittävyys, lähettävän koulun ja vastaanottavan koulun yhteistyö, oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Kaikissa arviointikohteissa Elämäntaitojen yksikön toimintamalli menestyi lähikoulussa annettavaa opetuksen mallia paremmin. Kun kysyttiin kumpi tukee näkemyksenne mukaan oppilasta paremmin elämäntaitojen opettamisen näkökulmasta, 83% kaikista vastaajista (N=43) äänesti Elämäntaitojen yksikön toimintamallin tukevan oppilasta paremmin elämäntaitojen opettamisen näkökulmasta.
Arviointia laadittaessa nousi esiin myös kehittämisajatuksia, jotka edistäisivät toiminnan ja toimintamallin kehittämistä jatkossa. Näitä ajatuksia olivat:
– pitkittäinen/ vuosittainen tiedonkeruu, jonka avulla toimintaa arvioitaisiin ja kehitettäisiin
– kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelujen poikkihallinnollinen tarkastelu ja kehittäminen, mahdollinen liittymäpinta Nuorten palvelut – ohjelmatyöhön
– monitieteellinen tarkastelu kehittämistyön tueksi, mahdollinen tutkimuksellinen yhteistyö esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kanssa
– elämäntaitojen opetuksen kehittäminen myös oman ryhmän ja koulun toiminnassa
– perusopetuspalvelujen näkemyksen kirkastaminen inklusiivisesta opetuksesta kehitysvammaisten nuorten elämäntaitojen opetuksessa.

 

Lähde kuntavaaliehdokkaaksi

Oletko juuri sinä yksi etsimistämme kuntavaaliehdokkaista huhtikuussa 2021 pidettävissä vaaleissa? Etsimme joukkoomme eri-ikäisiä, eri aloja ja taustoja edustavia ehdokkaita eri puolilta Jyväskylää. Kuntavaaliehdokas on ennen muuta arjen asiantuntija. Emme edellytä aiempaa poliittista kokemusta, mutta terve järki, sitoutuminen arvopohjaamme, yhteistyökyky, vastuullisuus ja kiinnostus oman kunnan asioihin ovat toivottavia ominaisuuksia. Järjestämme myös koulutusta ja opastamme asioissa.   

Tutustu tarkemmin ehdokkuuteen liittyviin asioihin sivuille kd.fi. Sieltä löytyy myös sähköinen ehdokashakemus vaalit.kd.fi/2021/hakemus/, jonka täyttämällä tieto kiinnostuksestasi välittyy meille. Alkuvaiheessa riittää aivan perustietojen täyttäminen. Haastattelemme ehdokkaaksi haluavat ja annamme mielellään myös lisätietoja. Lopullisen päätöksen ehdokkaaksi hyväksymisestä tekee osaston johtokunta. Mitä aikaisemmin lähdet mukaan, sitä paremmin ehdit paneutua ja valmistautua vaaleihin. Lisätietoja asiasta voit kysyä rekrytointivastaava Rami Sipilältä ‪050-5863323‬ tai vaalipäällikkö Pekka Tuomiselta ‪0400-682 582‬