KD-studio: Elämää ja yrittäjyyttä Jyväskylän sydämessä.

Keskusta-alueen kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta keskustelemassa ehdokkaat Marko Peltola (kd.), Juha Oksanen (kok.), Antti Rastela (kok.) ja Mervi Turunen (kd.) sekä Coffea Oy:n yrittäjä Jorgos Skaniakos.

Ma 17.5.2021 klo 18.00

Osoite: 51.fi/kdjyvaskyla

Järjestäjänä: Jyväskylän Kristillisdemokraatit

Jyväskylään 42 ehdokasta kuntavaaleihin.

Jyväskylän Kristillisdemokraateilla on 42 vahvistettua ehdokasta 2021 kuntavaaleihin.

Vaalipäällikkö Pekka Tuomisen kommentti ehdokastilanteesta. KD:llä on erittäin hyvä ja  monipuolinen ehdokasasettelu.
Meillä on lähes puolet naisia ja miehiä, ja iloitsemme runsaasta nuorten määrästä. Myös elämänkokemusta ehdokkaat tuo eri työaloilta, sekä yrittäjistä, kuin senioreistakin. Eritysesti sosiaalipuolen asiantuntijoita ja opettajia on myös mukana.
KD:n kaikki neljä kunavaltuutettua haluaa tuoda kokemustaan kuntavaaleihin.

Kaikki Jyväskylän ehdokkaat löydät alla olevasta linkistä:

https://vaalit.kd.fi/2021/?kunta=Jyväskylä

Selkokielisten ja selkokuvallisten digipalvelupolkujen avaaminen

”Avun hakemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin päihteiden saamisen.” (Kan ry:n toiminnanjohtaja Jouko Vuorenniemi)

Mia Puolimatka (kd) jätti 3.5. valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti KD-ryhmä mukaan luettuna 17 muuta valtuutettua.

Jyväskylän kaupungilla on laaja valikoima palveluita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluiden saavutettavuus ja löytäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Palvelut ovat usein hajallaan, irrallisia tai epäselviä. Lisäksi varsinaisten kaupungin palveluiden rinnalla on useita erilaisia sosiaali- ja terveysalan osaamisalahankkeita. Toisinaan ne ovat sirpalemaisia jääden usein vieraaksi ihmisryhmille, joita ne on suunniteltu palvelemaan. Erityisesti palveluiden saavutettavuuden merkitys korostuu niiden kuntalaisten kohdalla, joiden toimintakyky on alentunut tai kielitaito heikko. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti ikääntyneet, mielenterveys- päihde-  vammais- ja maahanmuuttaja-asiakkaat. Esimerkiksi mielenterveysasiakkaista vain 27% on ollut viime vuonna tyytyväisiä olemassaoleviin palveluihin. Tämä voi kertoa siitä, että palvelupolku on avattu puutteellisesti tai tarjottu apu ei ole ollut oikea-aikaista tai konkretisoitunut riittävän ajoissa. Saavutettavuuden vahvistamiseksi esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointipalvelu Omaolo.fi on soveltanut digitalisaation tuomia hyötyjä 2019 alkaen hyvällä menestyksellä. Lähtökohtaisesti saavutettavan verkkopalvelun on oltava sellainen, jota voivat käyttää mahdollisimman monenlaiset ihmiset. Lain mukaan julkisilla varoilla rahoitettujen verkkopalvelujen täytyy olla saavutettavia, jotka tässä tapauksessa täyttäisivät kriittisimmätkin saavutettavuusvaatimukset.

Kuntalaisen suuntaan tapahtuvan verkkoviestinnän ja digitalisaation kannalta on vielä paljon kehitettävää erityisesti selkokielisyyden osalta. Selkokielinen ja eri aistikanavia monipuolisesti huomioiva ja hyödyntävä digitalisoitu viestintä kaupungin tarjoamista palvelupoluista voisi tuoda palvelut helpommin saavutettaviksi. Näin se voisi olla osaltaan ennaltaehkäisemässä erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä ja kasvamista. Jokaisella palveluviidakon portaita tuntemattomalla kuntalaisella on oikeus seurata saatavilla olevia palvelupolkuja tehokkaammin ja osaavammin. Kokonaisuutta entistä selkeämmin avaava palvelukartta voisi näin avautua jokaiselle osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistaen sekä kunnallisia hallintoaloja soveliaasti intergroiden kuten esimerkiksi NEPSY-nuorten nivelvaiheiden palvelupolkuja avattaessa.

Kunnalla tulee siis olla selkeä ja helppokäyttöinen digiaikaan päivitetty konkreettinen työkalupakki, josta kuntalainen voi etsiä ja löytää asiaa täysin tuntemattomanakin oikea-aikaiset ja selkokieliset palvelupolut- ja kokonaisuudet. Kysymys on samalla kaupunkistrategian peräänkuuluttamasta osallisuudesta, johon myös alentuneen toimintakyvyn omaavat ihmiset ovat oikeutettuja. 

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylään luodaan digipalvelun saavutettavuutta arvioivan asiantuntijaryhmän tuella digiavusteinen selkokielinen ja selkokuvia tekstin ohella (esimerkiksi kuvakirjoitus- ja kriittistä saavutettavuussohjelmaa) hyödyntävä, palvelupolkuja monipuolisesti avaava selkokartta ja digipohjainen hakukone. Tämän kehittely voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kotoutumispalveluista. Siihen asiakas voisi kirjata tietyin kriteerein ongelmansa tai tarpeensa tunnusmerkit. Hakukone etsisi automaattisesti soveltuvia palvelupolkuja asiakkaan palvelutarpeiden ratkaisemiseksi ja kertoisi, mihin hän voi olla yhteydessä päästäkseen palvelun piiriin. Näin kuntalainen voisi hahmottaa käytettävissä olevan palvelukokonaisuuden oli se sitten omaishoitoon, ikääntymiseen, mielenterveyteen, vammaan, päihteisiin tai kotoutumiseen liittyvä asia siitä riippumatta, tarjotaanko palvelua ennaltaehkäisevänä, subjektiivisena vai harkinnanvaraisena palveluna. Tällainen digiloikka mahdollistaisi ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä tuesta hyötyvän kuntalaisen olemassaolevien palvelupolkujen pariin. Mikäli tietosuojakysymykset olisivat ratkaistavissa, voisi tutkia myös jonkinlaisen asiakasystävällisen chattipalvelun mahdollisuutta, jossa mahdollisesti voitaisiin hyödyntää motivoituneita ja osaavia opiskelijoita harjoittelijoina esimerkiksi yliopiston tai ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyshallinnon aloilta.

Aloitteen laatija: Miia Puolimatka

Paneelikeskustelu – Kiusaaminen ja nuorten pahoinvointi – Mitä on tehtävissä?

Keinoja kiusaamisen ehkäisyyn:

  • Varhainen tuki perheille
  • Sosiaalisten taitojen opettelu
  • Hyvinvoinnin, toiveikkuuden ja sinnikkyyden harjaannuttaminen
  • Positiivinen pedagogiikka – Itsetuntemus ja tunne tulla nähydyksi, kuulluksi sekä kohdatuksi
  • Lasten keskenäinen vuorovaikutus
  • Väkivaltaista ja kiusaamista vähentävä kasvatus
  • Tunnetaitojen harjoittelu
  • Pienemmät ryhmäkoot lisäävät läheisyyden tuntua ja tuovat turvaa sekä luovat mahdollisuuden kehittää yhteisöllistä toimitakulttuuria
  • Uusia menetelmiä varhaiskasvatukseen, missä perhe toimii mukana -> Vanhempien ja lasten vuorovaikutus ja yhteinen harrastustoiminta (Kodin ja koulun yhteistyö)
  • Opettajilla riittävät mahdollisuudet puuttua kiusaamiseen ja rangaista siitä
  • Riittävät resurssit oppilashuoltoon
  • Oppilaalla oikeus myös erityisluokkaan, jos se on hänen etunsa mukaista.

Kristillisdemokraatit olivat vahvasti myötävaikuttamassa alkuperäisen ETY -opetuksen jatkumiseen Jyväskylässä:

Lapsivaikutusten arviointi ETY -opetuksesta (kehitysvammaisten elämäntaitojen opetuksen järjestämisestä) merkittiin tiedoksi
(Ohessa ote sivistyslautakunnan kokouksen pöytäkirjasta 24.2.2021)
Lautakunta merkitsi tiedoksi lapsivaikutusten arvioinnin elämäntaitojen opetuksen järjestämisestä. Lautakunta oli pyytänyt aiemmin, että elämäntaitojen yksiköstä tehdään monipuolinen vaikutusten arviointi alkuvuodesta 2021 opetusresurssipäätöksen pohjaksi.
Huhtasuon yhtenäiskoululla toimivan kehitysvammaisille yläkouluikäisille oppilaille tarkoitetun Elämäntaitojen yksikön (ETY) opetuksen tavoitteena on oppilaan itsenäisen elämänhallinnantaitojen tukeminen ja ohjaaminen. Yksikön toimintaan osallistuu vuosittain noin 20-30 yläkouluikäistä yksilöllisen opetuksen pienryhmien (YPR) oppilasta. Lukuvuonna 2020-2021 yläkouluikäisten oppilaiden YPR -ryhmät sijaitsevat Huhtasuon, Keltinmäen, Kuokkalan, Mankolan ja Vaajakummun kouluissa. Normaalioloissa YPR -ryhmien oppilaat osallistuvat lukuvuoden aikana keskimäärin kuudelle kuuden päivän mittaiselle ETY -jaksolle Huhtasuon yhtenäiskoululla. Huhtasuon yhtenäiskoulun ETY -yksikössä työskentelee yksi opettaja ja kaksi koulunkäynnin ohjaajaa.
Covid19 -epidemian aikana on perusopetuksessa pyritty kontaktien rajoittamiseksi välttämään opetusryhmien sekoittumista sekä rajoittamaan oppilaiden siirtymistä koulujen välillä. Lukuvuonna 2020-2021 muiden koulujen YPR -ryhmien oppilaita ei ole otettu vastaan Huhtasuon yhtenäiskoulun ETY -yksikössä. Toimintaa on organisoitu koronaepidemian aikana niin, että ETY-toiminnan vastuuopettaja on kiertänyt viikoittain yläkouluikäisten YPR-ryhmissä antamassa elämäntaitojen opetusta.
Vuoden 2021 talousarviovalmistelussa esitettiin yhdeksi perusopetuksen toiminnan uudistamisen kohteeksi sekä talouden toimeksi elämäntaitojen opetuksen järjestämistä jatkossa korona-aikana käytössä olleen toimintamallin mukaisesti omalla koululla. Vuode 2021 käyttösuunnitelman päätöksen yhteydessä lautakunta päätti, että elämäntaitojen yksiköstä tehdään monipuolinen vaikutusten arviointi alkuvuodesta 2021 ja lukuvuoden 2021-2022 osalta toiminnan muoto päätetään maaliskuussa 2021 opetusresurssin käsittelyn yhteydessä. Tämän jälkeen aikataulu tarkentui siten, että päätöksenteko opetusresurssin jakamisen perusteista käsitellään sivistyslautakunnassa helmikuussa 2021.
Aikataulun ollessa tiukka keskityttiin vaikutusten arvioinnissa tuottamaan asian käsittelyn tueksi sellaista lisätietoa, jonka nähtiin puuttuneen päätöksentekijöiltä aiemmassa vaiheessa. Vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja tiedonkeruuseen osallistui ryhmä, jolle toiminta ja kohderyhmä olivat tuttuja.
Kaikissa kyselyissä (perheet, henkilöstö, verkosto) tiedusteltiin myös arviota elämäntaitojen opintojen onnistumisesta Elämäntaitojen yksikössä Huhtasuon yhtenäiskoululla sekä omassa lähikoulussa. Arvioitavia asioita olivat mm. oppilaan itsenäistymisen tukeminen, arjen taitojen oppimisen edistäminen, oppimisympäristöjen toimivuus, kaveri- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, henkilöstön riittävyys, lähettävän koulun ja vastaanottavan koulun yhteistyö, oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Kaikissa arviointikohteissa Elämäntaitojen yksikön toimintamalli menestyi lähikoulussa annettavaa opetuksen mallia paremmin. Kun kysyttiin kumpi tukee näkemyksenne mukaan oppilasta paremmin elämäntaitojen opettamisen näkökulmasta, 83% kaikista vastaajista (N=43) äänesti Elämäntaitojen yksikön toimintamallin tukevan oppilasta paremmin elämäntaitojen opettamisen näkökulmasta.
Arviointia laadittaessa nousi esiin myös kehittämisajatuksia, jotka edistäisivät toiminnan ja toimintamallin kehittämistä jatkossa. Näitä ajatuksia olivat:
– pitkittäinen/ vuosittainen tiedonkeruu, jonka avulla toimintaa arvioitaisiin ja kehitettäisiin
– kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelujen poikkihallinnollinen tarkastelu ja kehittäminen, mahdollinen liittymäpinta Nuorten palvelut – ohjelmatyöhön
– monitieteellinen tarkastelu kehittämistyön tueksi, mahdollinen tutkimuksellinen yhteistyö esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kanssa
– elämäntaitojen opetuksen kehittäminen myös oman ryhmän ja koulun toiminnassa
– perusopetuspalvelujen näkemyksen kirkastaminen inklusiivisesta opetuksesta kehitysvammaisten nuorten elämäntaitojen opetuksessa.

 

Lähde kuntavaaliehdokkaaksi

Oletko juuri sinä yksi etsimistämme kuntavaaliehdokkaista huhtikuussa 2021 pidettävissä vaaleissa? Etsimme joukkoomme eri-ikäisiä, eri aloja ja taustoja edustavia ehdokkaita eri puolilta Jyväskylää. Kuntavaaliehdokas on ennen muuta arjen asiantuntija. Emme edellytä aiempaa poliittista kokemusta, mutta terve järki, sitoutuminen arvopohjaamme, yhteistyökyky, vastuullisuus ja kiinnostus oman kunnan asioihin ovat toivottavia ominaisuuksia. Järjestämme myös koulutusta ja opastamme asioissa.   

Tutustu tarkemmin ehdokkuuteen liittyviin asioihin sivuille kd.fi. Sieltä löytyy myös sähköinen ehdokashakemus vaalit.kd.fi/2021/hakemus/, jonka täyttämällä tieto kiinnostuksestasi välittyy meille. Alkuvaiheessa riittää aivan perustietojen täyttäminen. Haastattelemme ehdokkaaksi haluavat ja annamme mielellään myös lisätietoja. Lopullisen päätöksen ehdokkaaksi hyväksymisestä tekee osaston johtokunta. Mitä aikaisemmin lähdet mukaan, sitä paremmin ehdit paneutua ja valmistautua vaaleihin. Lisätietoja asiasta voit kysyä rekrytointivastaava Rami Sipilältä ‪050-5863323‬ tai vaalipäällikkö Pekka Tuomiselta ‪0400-682 582‬

Kuntavaaliehdokkaita

Jyväskylän KD:n kuntavaaliehdokkaaksi tähän mennessä hyväksytyt

Airaksinen Sari Yrittäjä, kotiäiti

Alankola Silja Yamk tradenomi, ostopäällikkö

Anjam Anwar Lähihoitaja

Haapasaari MarjutNuorisotyöntekijä

Hautamäki Aarre Eläkeläinen

Huhtanen Päivi Erityisluokanopettaja

Hölttä Janne Määrälaskija

Jimmy Heini Lasten ja nuorten ohjaaja

Kaivos Joona Ylioppilas

Kauppinen Milla Opiskelija

Kettunen Tapio Yrittäjä, Dipl. Insinööri

Kiviaho MariaSairaanhoidon opiskelija

Koponen TainaPsykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja

Korpela KimmoAsiakkuuspäällikkö (sit.)

Kumpulainen Aaro Yliopisto- opiskelija, myyjä

Latvala Harri Yrittäjä

Liukko Timo Eläkeläinen

Lonnakko Raine Diplomi-insinööri (sit.)

Luomala MarkoOmaishoitaja

Malin SirpaHallintosihteeri

Muotka Petteri Rehtori, kaupunginvaltuutettu

Nylander KirstiOmaishoitaja, eläkeläinen

Peltola MarkoYhteiskuntatieteiden opiskelija

Piittala Johannes Opiskelija

Puolimatka MiaErityisopettaja, Omaishoitaja

Puolimatka Tapioprofessori

Saikkonen Lyyti Työtön, kotiäiti

Sipilä RamiPeruskoulunopettaja

Sipinen Raija Yrittäjä

Tuominen PekkaEläkeläinen

Turunen MerviKoulutuspäällikkö, KTM

Tuunanen InkeriSairaanhoitaja

Visakorpi MarikaAluesyyttäjä, varatuomari

 

KUVA: Vaalipäällikkö Pekka Tuominen on tyytyväinen, että moni on laittanut itsensä likoon ja lähtenyt ehdokkaaksi.

 

Lisätietoa kuntavaaleista:

KUNTAVAALIT 2021

Veteraanialoite

Jyväskylän Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä jätti 7.12.2020 seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti lisäksi 10 muuta valtuutettua eri puolueista.

RINTAMAVETERAANEILLE VALTION MAKSAMAT LAKISÄÄTEISET PALVELUT NYKYISTÄ JOUSTAVAMMIN JA LAAJEMMIN

Valtiokonttori jakaa vuosittain kunnille rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain mukaisesti kotona asumista tukevia palveluita sekä kuntoutusta varten määrärahaa, joka tulee käyttää heidän itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin. 

Esitämme, että sotiemme veteraanien tulee saada kotona asumista tukevat sekä kuntoutuspalvelut nykyistä runsaampina ja joustavammin. Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaan palveluita ei ole välttämätöntä kilpailuttaa, koska kyse on hankintalain mukaan erityisryhmästä. Ikääntyneen veteraanin tulisi saada valita tuttu, turvallinen työntekijä, esimerkiksi siivouspalveluita tuottava yksinyrittäjä. Ateriapalveluissa tulisi muistaa lounaan lisäksi veteraanin tarvitsemat muut ateriat. Veteraanin halutessa vaihtaa palveluntuottajaa, tulisi asia hoitaa viivyttelemättä.

Kuntoutuspalveluista veteraanien tulisi saada jalkahoitoja tarvitsemansa määrä ilman kaupungin asettamaa ylärajaa jalkojen hyvinvoinnin ja kävelykyvyn ylläpitämiseksi. Veteraaneille jalkahoitoja suorittaville yrityksille tulee maksaa kotikäynnistä puolitoistakertainen palveluhinta Valtionkonttorin ohjeistuksen mukaisesti. Tuettua kotikuntoutusta tulee myöntää jatkuvana ilman tutun työntekijän vaihtumista. Veteraanien tulee myös vihdoin saada heidän eniten toivomaansa hierontaa, joka kosketushoitona on tärkeää myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Kotona asumista tukevista veteraanipalveluista valtio korvaa kunnille mm. sosiaalihuoltolain mukaisen kotihoidon, liikkumista tukevat palvelut ja asumispalvelut. Niitä ei tule tarpeettomasti rajoittaa tai tehdä hankalaksi, vaan myöntää veteraanien yksilöllisten tarpeiden mukaan.  Kuljetuspalveluita tulee myöntää sujuvammin ja enemmän esim. taksikortin muodossa, johon ladataan riittävä summa rahaa ja kortin loppuessa ladataan lisää. Näin veteraani voi halutessaan käydä asiointien lisäksi katselemassa tuttuja maisemia tai käydä vierailuilla. Kotihoidossa tulisi aikaa varata runsaammin, jotta sitä jäisi myös yksinäisyyttä lievittävään sosiaaliseen kanssakäymiseen.  Erityisesti korona-aikana runsaampien palveluiden tuottaminen veteraanille pitää henkistä ja sosiaalista hyvinvointia yllä. 

Kaupungin tulee myös huolehtia siitä, että palveluneuvonta on asiantuntevaa, että palveluita tarjotaan heille ja että veteraaneja autetaan tarvittaessa niiden hankkimisessa. Lisäksi Jyväskylän kaupungin tulisi tarjota kunniakansalaisillemme ilmaiset maskit ja visiirit kotiin toimitettuina. 

Jyväskylässä 7.12.2020

 

KD:n esitys JVA:n osingonmaksun poistosta hyväksyttiin valtuustossa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti budjetista 23.11. Kristillisdemokraatit esittivät, ettei Jyväskylän Vuokra-asunnoista alettaisi perimään osinkoja. Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen, joka olikin ainoa hyväksytty muutos koko budjettiin. 

Alla ote Marika Visakorven pitämästä budjetin ryhmäpuheenvuorosta asiaan liittyen:

“Yhden asian suhteen olemme päätymässä esittämään muutosta kaupunginhallituksen esitykseen. Se koskee osinkojen ottamisen mahdollistamista JVA:sta. JVA:n valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden osalta todetaan budjettikirjassa (s. 45) mm. seuraavaa:  ”Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävillä kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.” Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia myös jatkossa.

Samanaikaisesti ehdotetaan kuitenkin tytäryhtiöiden osinkoja koskevassa kirjauksessa sivulla 47, että Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luotaisiin edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistaisivat osingon. Osinkojen otosta päätettäisiin erikseen. Ensi vuodelle osinkojen nostoa ei budjetissa esitetä, joten suoranaisia talousvaikutuksia tällä esityksellä ei vielä olisi.

Kristillisdemokraattien ryhmässä on käyty perusteellinen keskustelu siitä, miten osingonmaksu käytännössä JVA:han ja ennen kaikkea sen asukkaisiin vaikuttaisi. JVA tekee nollatulosta, koska mahdolliset tuotot kirjataan asuintalovaraukseen, jolla puolestaan varaudutaan juurikin valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti korjaustoimenpiteisiin. Mikäli yhtiöstä päädyttäisiin nostamaan osinkoja, tarkoittaisi se korjauksiin käytettävien varojen pienentymistä taikka vuokrien korottamista. Koska kunnossapidosta on pidettävä huolta, on suuri vaara, että osinkojen otto tarkoittaisi vuokrien korotusta. JVA tarjoaa sosiaalista asuntotuotantoa ja asukkaista huomattava osa on pienituloisia. Vaikka vuokrankorotus ei välttämättä olisi suuri, voisi monille asukkaille pienetkin ylimääräiset korotukset tuoda lisävaikeuksia tai tarkoittaa vaikkapa sitä, ettei lapsen harrastuksiin ole enää varaa.  Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajatellen pidämme ongelmallisena sitä, että osinkojen otto eli tässä tapauksessa kunnan menojen rahoittaminen mahdollisen vuokrien korottamisen kautta kohdistuisi nimenomaan ja vain pienituloisempaan väestönosaan.  

Osinkojen oton mahdollistaminen on ristiriidassa JVA:lle nyt ja mitä todennäköisimmin myös tulevaisuudessa asetettujen tavoitteiden kanssa korjaustoimenpiteiden rahoittamisesta ja kohtuullisesta vuokratasosta. Lisäksi lisäkustannusten asettaminen yhtiölle asettaisi sen jo hyvin kilpailluilla vuokra-asuntomarkkinoilla hankalampaan asemaan.

Vaikka osinkojen otosta päätettäisiin kunakin vuonna erikseen, ei osinkojen ottoa tule em. syistä edes mahdollistaa, koska sille ei ole näköpiirissä hyväksyttäviä perusteita. On niin kaupungin kuin JVA:n asukkaiden etu, että JVA käyttää mahdolliset tuottonsa asuntokannan korjauksiin, investointeihin ja vaikkapa piha-alueiden viihtyisyyden ja leikkipaikkojen lisäämiseen.   

Tätä poikkeusta lukuunottamatta olemme valmiit hyväksymään talousarvion ja kiitämme kaikkia sen valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.

Esitän, että budjettikirjan sivulta 47 YLEISPERUSTELUT poistetaan kirjaus:

”Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luodaan edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistavat osingon. Edellytyksenä on, että JVA tekee vuoden 2020 tilinpäätöksessä voitonjakokelpoista tulosta siten, että osinkoa voidaan maksaa ARA lainsäädännön sallima määrä. Lisäksi yhtiön seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että osinko on mahdollinen. JVA:n osingonmaksusta päätetään erikseen.”

Sari Essayahin vierailu peruuntuu

PÄIVITYS!

Jyväskylän Kristillisdemokraatit ovat vastuullisen politiikan tekijöinä peruuttanut 5.12. Kävelykadulla Kompassissa järjestettävän glögi tilaisuuden. Haluamme olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa taistelemassa Covid-19 tautia vastaan. Tilaisuudessa olisi myös vieraillut Kristillisdemokraattien pj. Sari Essayah. Puolueemme tiedoittaa uudesta tilaisuudesta. Hyvää adventin aikaa.

T. Johtokunta

Vammaispalvelun asukkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistettava

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut sekä läsnäolijat,

talousarvioesitus vuodelle 2021 edustaa monen toimialan kannalta rakentavaa siltaratkaisua, jonka turvin on pyritty pelastamaan ja turvaamaan yhdenvertaisesti useat ydinpalvelut jyväskyläläisille asukkaille ja veronmaksajille. Tähän esitykseen olen tyytyväinen, sillä kristillisdemokraattien sydämellä olevat erityiset lapset, nuoret ja aikuiset on huomioitu esityksessä hyvin.

Haluan nostaa puheenvuorossani esiin vielä 21.10.2020 vammaisneuvoston kokouksessa esitetyn ajatuksen vammaispalveluasiakkaiden palvelusuunnitelmapohjien päivittämiseksi heikompiosaisten ja erittäin tarvitsevien asiakkaiden ihmis- ja osallisuusoikeuksia kunnioittaen. Tällä viittaamme kirjaamiskäytänteiden päivitysten ohella vammaispalvelun palvelusuunnitelmapohjien uudistamiseen sekä niiden kriteerien avaamiseen, tarkentamiseen ja täsmentämiseen, joiden avulla turvataan vammaiskategoriaan luokiteltujen asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen asiakkaan osallistuutta, esteettömyyttä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittaen. Kysymys on itsemääräämisoikeuden turvallisesta ja rakentavasta toteuttamisesta asiakkaan omassa arjessa.

Tarkasti ja huolella pohditut itsemääräämisoikeuden kriteerit on avattava selkokielellä ja toteuttamissuunnitelmaluontoisesti kirjauskäytänteiden päivityksiä unohtamatta kaikille asiakkaille, varsinaisille työntekijöille, liitännäistyöntekijöille ja omaisille. On myös selvää, että vammaispalvelun työntekijöiden ja ulkoistettujen palvelujen työntekijöiden pätevyys ja ammattitaito tulevat haastetuksi itsemääräämisoikeuden tunnistamisen ja tunnustamisen saralla erityisesti asumispalveluissa. Siksi erityinen huomio tulee kiinnittää myös työntekijöiden pätevyystilanteen kartoittamiseen ja päivittämiseen, joka myös tutkimusten mukaan takaa arjessa itsemääräämisoikeuden laadukkaamman toteutumisen.

Koronan kurjistamassa taloustilanteessa on tärkeää vahvistaa imagoa Jyväskylästä sydämen sivistyskaupunkina. Hoivan ja huolenpidon silta osallisten ja syrjäytyneiden jyväskyläläisten välille on kuitenkin syntymässä.

Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 26.10.2020
Mia Puolimatka