Lähde kuntavaaliehdokkaaksi

Oletko juuri sinä yksi etsimistämme kuntavaaliehdokkaista huhtikuussa 2021 pidettävissä vaaleissa? Etsimme joukkoomme eri-ikäisiä, eri aloja ja taustoja edustavia ehdokkaita eri puolilta Jyväskylää. Kuntavaaliehdokas on ennen muuta arjen asiantuntija. Emme edellytä aiempaa poliittista kokemusta, mutta terve järki, sitoutuminen arvopohjaamme, yhteistyökyky, vastuullisuus ja kiinnostus oman kunnan asioihin ovat toivottavia ominaisuuksia. Järjestämme myös koulutusta ja opastamme asioissa.   

Tutustu tarkemmin ehdokkuuteen liittyviin asioihin sivuille kd.fi. Sieltä löytyy myös sähköinen ehdokashakemus vaalit.kd.fi/2021/hakemus/, jonka täyttämällä tieto kiinnostuksestasi välittyy meille. Alkuvaiheessa riittää aivan perustietojen täyttäminen. Haastattelemme ehdokkaaksi haluavat ja annamme mielellään myös lisätietoja. Lopullisen päätöksen ehdokkaaksi hyväksymisestä tekee osaston johtokunta. Mitä aikaisemmin lähdet mukaan, sitä paremmin ehdit paneutua ja valmistautua vaaleihin. Lisätietoja asiasta voit kysyä rekrytointivastaava Rami Sipilältä ‪050-5863323‬ tai vaalipäällikkö Pekka Tuomiselta ‪0400-682 582‬

Kuntavaaliehdokkaita

Jyväskylän KD:n kuntavaaliehdokkaaksi tähän mennessä hyväksytyt

Airaksinen Sari Yrittäjä, kotiäiti

Alankola Silja Yamk tradenomi, ostopäällikkö

Anjam Anwar Lähihoitaja

Haapasaari MarjutNuorisotyöntekijä

Hautamäki Aarre Eläkeläinen

Huhtanen Päivi Erityisluokanopettaja

Hölttä Janne Määrälaskija

Jimmy Heini Lasten ja nuorten ohjaaja

Kaivos Joona Ylioppilas

Kauppinen Milla Opiskelija

Kettunen Tapio Yrittäjä, Dipl. Insinööri

Kiviaho MariaSairaanhoidon opiskelija

Koponen TainaPsykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja

Korpela KimmoAsiakkuuspäällikkö (sit.)

Kumpulainen Aaro Yliopisto- opiskelija, myyjä

Latvala Harri Yrittäjä

Liukko Timo Eläkeläinen

Lonnakko Raine Diplomi-insinööri (sit.)

Luomala MarkoOmaishoitaja

Malin SirpaHallintosihteeri

Muotka Petteri Rehtori, kaupunginvaltuutettu

Nylander KirstiOmaishoitaja, eläkeläinen

Peltola MarkoYhteiskuntatieteiden opiskelija

Piittala Johannes Opiskelija

Puolimatka MiaErityisopettaja, Omaishoitaja

Puolimatka Tapioprofessori

Saikkonen Lyyti Työtön, kotiäiti

Sipilä RamiPeruskoulunopettaja

Sipinen Raija Yrittäjä

Tuominen PekkaEläkeläinen

Turunen MerviKoulutuspäällikkö, KTM

Tuunanen InkeriSairaanhoitaja

Visakorpi MarikaAluesyyttäjä, varatuomari

 

KUVA: Vaalipäällikkö Pekka Tuominen on tyytyväinen, että moni on laittanut itsensä likoon ja lähtenyt ehdokkaaksi.

 

Lisätietoa kuntavaaleista:

KUNTAVAALIT 2021

Veteraanialoite

Jyväskylän Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä jätti 7.12.2020 seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti lisäksi 10 muuta valtuutettua eri puolueista.

RINTAMAVETERAANEILLE VALTION MAKSAMAT LAKISÄÄTEISET PALVELUT NYKYISTÄ JOUSTAVAMMIN JA LAAJEMMIN

Valtiokonttori jakaa vuosittain kunnille rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain mukaisesti kotona asumista tukevia palveluita sekä kuntoutusta varten määrärahaa, joka tulee käyttää heidän itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin. 

Esitämme, että sotiemme veteraanien tulee saada kotona asumista tukevat sekä kuntoutuspalvelut nykyistä runsaampina ja joustavammin. Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaan palveluita ei ole välttämätöntä kilpailuttaa, koska kyse on hankintalain mukaan erityisryhmästä. Ikääntyneen veteraanin tulisi saada valita tuttu, turvallinen työntekijä, esimerkiksi siivouspalveluita tuottava yksinyrittäjä. Ateriapalveluissa tulisi muistaa lounaan lisäksi veteraanin tarvitsemat muut ateriat. Veteraanin halutessa vaihtaa palveluntuottajaa, tulisi asia hoitaa viivyttelemättä.

Kuntoutuspalveluista veteraanien tulisi saada jalkahoitoja tarvitsemansa määrä ilman kaupungin asettamaa ylärajaa jalkojen hyvinvoinnin ja kävelykyvyn ylläpitämiseksi. Veteraaneille jalkahoitoja suorittaville yrityksille tulee maksaa kotikäynnistä puolitoistakertainen palveluhinta Valtionkonttorin ohjeistuksen mukaisesti. Tuettua kotikuntoutusta tulee myöntää jatkuvana ilman tutun työntekijän vaihtumista. Veteraanien tulee myös vihdoin saada heidän eniten toivomaansa hierontaa, joka kosketushoitona on tärkeää myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Kotona asumista tukevista veteraanipalveluista valtio korvaa kunnille mm. sosiaalihuoltolain mukaisen kotihoidon, liikkumista tukevat palvelut ja asumispalvelut. Niitä ei tule tarpeettomasti rajoittaa tai tehdä hankalaksi, vaan myöntää veteraanien yksilöllisten tarpeiden mukaan.  Kuljetuspalveluita tulee myöntää sujuvammin ja enemmän esim. taksikortin muodossa, johon ladataan riittävä summa rahaa ja kortin loppuessa ladataan lisää. Näin veteraani voi halutessaan käydä asiointien lisäksi katselemassa tuttuja maisemia tai käydä vierailuilla. Kotihoidossa tulisi aikaa varata runsaammin, jotta sitä jäisi myös yksinäisyyttä lievittävään sosiaaliseen kanssakäymiseen.  Erityisesti korona-aikana runsaampien palveluiden tuottaminen veteraanille pitää henkistä ja sosiaalista hyvinvointia yllä. 

Kaupungin tulee myös huolehtia siitä, että palveluneuvonta on asiantuntevaa, että palveluita tarjotaan heille ja että veteraaneja autetaan tarvittaessa niiden hankkimisessa. Lisäksi Jyväskylän kaupungin tulisi tarjota kunniakansalaisillemme ilmaiset maskit ja visiirit kotiin toimitettuina. 

Jyväskylässä 7.12.2020

 

KD:n esitys JVA:n osingonmaksun poistosta hyväksyttiin valtuustossa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti budjetista 23.11. Kristillisdemokraatit esittivät, ettei Jyväskylän Vuokra-asunnoista alettaisi perimään osinkoja. Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityksen, joka olikin ainoa hyväksytty muutos koko budjettiin. 

Alla ote Marika Visakorven pitämästä budjetin ryhmäpuheenvuorosta asiaan liittyen:

“Yhden asian suhteen olemme päätymässä esittämään muutosta kaupunginhallituksen esitykseen. Se koskee osinkojen ottamisen mahdollistamista JVA:sta. JVA:n valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden osalta todetaan budjettikirjassa (s. 45) mm. seuraavaa:  ”Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävillä kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena.” Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia myös jatkossa.

Samanaikaisesti ehdotetaan kuitenkin tytäryhtiöiden osinkoja koskevassa kirjauksessa sivulla 47, että Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luotaisiin edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistaisivat osingon. Osinkojen otosta päätettäisiin erikseen. Ensi vuodelle osinkojen nostoa ei budjetissa esitetä, joten suoranaisia talousvaikutuksia tällä esityksellä ei vielä olisi.

Kristillisdemokraattien ryhmässä on käyty perusteellinen keskustelu siitä, miten osingonmaksu käytännössä JVA:han ja ennen kaikkea sen asukkaisiin vaikuttaisi. JVA tekee nollatulosta, koska mahdolliset tuotot kirjataan asuintalovaraukseen, jolla puolestaan varaudutaan juurikin valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti korjaustoimenpiteisiin. Mikäli yhtiöstä päädyttäisiin nostamaan osinkoja, tarkoittaisi se korjauksiin käytettävien varojen pienentymistä taikka vuokrien korottamista. Koska kunnossapidosta on pidettävä huolta, on suuri vaara, että osinkojen otto tarkoittaisi vuokrien korotusta. JVA tarjoaa sosiaalista asuntotuotantoa ja asukkaista huomattava osa on pienituloisia. Vaikka vuokrankorotus ei välttämättä olisi suuri, voisi monille asukkaille pienetkin ylimääräiset korotukset tuoda lisävaikeuksia tai tarkoittaa vaikkapa sitä, ettei lapsen harrastuksiin ole enää varaa.  Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajatellen pidämme ongelmallisena sitä, että osinkojen otto eli tässä tapauksessa kunnan menojen rahoittaminen mahdollisen vuokrien korottamisen kautta kohdistuisi nimenomaan ja vain pienituloisempaan väestönosaan.  

Osinkojen oton mahdollistaminen on ristiriidassa JVA:lle nyt ja mitä todennäköisimmin myös tulevaisuudessa asetettujen tavoitteiden kanssa korjaustoimenpiteiden rahoittamisesta ja kohtuullisesta vuokratasosta. Lisäksi lisäkustannusten asettaminen yhtiölle asettaisi sen jo hyvin kilpailluilla vuokra-asuntomarkkinoilla hankalampaan asemaan.

Vaikka osinkojen otosta päätettäisiin kunakin vuonna erikseen, ei osinkojen ottoa tule em. syistä edes mahdollistaa, koska sille ei ole näköpiirissä hyväksyttäviä perusteita. On niin kaupungin kuin JVA:n asukkaiden etu, että JVA käyttää mahdolliset tuottonsa asuntokannan korjauksiin, investointeihin ja vaikkapa piha-alueiden viihtyisyyden ja leikkipaikkojen lisäämiseen.   

Tätä poikkeusta lukuunottamatta olemme valmiit hyväksymään talousarvion ja kiitämme kaikkia sen valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.

Esitän, että budjettikirjan sivulta 47 YLEISPERUSTELUT poistetaan kirjaus:

”Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n osingonmaksulle luodaan edellytykset siten, että yhtiön taserakenne ja yhtiöjärjestys mahdollistavat osingon. Edellytyksenä on, että JVA tekee vuoden 2020 tilinpäätöksessä voitonjakokelpoista tulosta siten, että osinkoa voidaan maksaa ARA lainsäädännön sallima määrä. Lisäksi yhtiön seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että osinko on mahdollinen. JVA:n osingonmaksusta päätetään erikseen.”

Sari Essayahin vierailu peruuntuu

PÄIVITYS!

Jyväskylän Kristillisdemokraatit ovat vastuullisen politiikan tekijöinä peruuttanut 5.12. Kävelykadulla Kompassissa järjestettävän glögi tilaisuuden. Haluamme olla yhdessä muiden toimijoiden kanssa taistelemassa Covid-19 tautia vastaan. Tilaisuudessa olisi myös vieraillut Kristillisdemokraattien pj. Sari Essayah. Puolueemme tiedoittaa uudesta tilaisuudesta. Hyvää adventin aikaa.

T. Johtokunta

Vammaispalvelun asukkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistettava

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut sekä läsnäolijat,

talousarvioesitus vuodelle 2021 edustaa monen toimialan kannalta rakentavaa siltaratkaisua, jonka turvin on pyritty pelastamaan ja turvaamaan yhdenvertaisesti useat ydinpalvelut jyväskyläläisille asukkaille ja veronmaksajille. Tähän esitykseen olen tyytyväinen, sillä kristillisdemokraattien sydämellä olevat erityiset lapset, nuoret ja aikuiset on huomioitu esityksessä hyvin.

Haluan nostaa puheenvuorossani esiin vielä 21.10.2020 vammaisneuvoston kokouksessa esitetyn ajatuksen vammaispalveluasiakkaiden palvelusuunnitelmapohjien päivittämiseksi heikompiosaisten ja erittäin tarvitsevien asiakkaiden ihmis- ja osallisuusoikeuksia kunnioittaen. Tällä viittaamme kirjaamiskäytänteiden päivitysten ohella vammaispalvelun palvelusuunnitelmapohjien uudistamiseen sekä niiden kriteerien avaamiseen, tarkentamiseen ja täsmentämiseen, joiden avulla turvataan vammaiskategoriaan luokiteltujen asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen asiakkaan osallistuutta, esteettömyyttä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittaen. Kysymys on itsemääräämisoikeuden turvallisesta ja rakentavasta toteuttamisesta asiakkaan omassa arjessa.

Tarkasti ja huolella pohditut itsemääräämisoikeuden kriteerit on avattava selkokielellä ja toteuttamissuunnitelmaluontoisesti kirjauskäytänteiden päivityksiä unohtamatta kaikille asiakkaille, varsinaisille työntekijöille, liitännäistyöntekijöille ja omaisille. On myös selvää, että vammaispalvelun työntekijöiden ja ulkoistettujen palvelujen työntekijöiden pätevyys ja ammattitaito tulevat haastetuksi itsemääräämisoikeuden tunnistamisen ja tunnustamisen saralla erityisesti asumispalveluissa. Siksi erityinen huomio tulee kiinnittää myös työntekijöiden pätevyystilanteen kartoittamiseen ja päivittämiseen, joka myös tutkimusten mukaan takaa arjessa itsemääräämisoikeuden laadukkaamman toteutumisen.

Koronan kurjistamassa taloustilanteessa on tärkeää vahvistaa imagoa Jyväskylästä sydämen sivistyskaupunkina. Hoivan ja huolenpidon silta osallisten ja syrjäytyneiden jyväskyläläisten välille on kuitenkin syntymässä.

Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 26.10.2020
Mia Puolimatka

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 budjetista

26.10.2020 Marika Visakorpi, ryhmäpuheenjohtaja

Vuoden 2021 budjetin valmistelu on tapahtunut harvinaisen epävarmassa ja haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Jo tutuksi tulleiden taloushaasteiden lisäksi koronan aiheuttamat menolisäykset ja toisaalta tulojen vähentymiset ovat olleet koko kuntakentälle aivan uusi ilmiö, jonka kestosta emme vielä tiedä. 

Kaiken tämän johdosta lautakunnille annettu budjettiraami oli tavanomaistakin tiukempi ja antoi hyvin vähän mahdollisuuksia vastata etenkään palvelutarpeiden kasvuun. Päinvastoin esim. sote lautakunnalle oli asetettu 4,4 miljoonan euron säästötavoite. Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistyslautakunta tekivät tarkkaan puntaroituja lisäyksiä menoihin keskittyen kaikkien kiperimpiin tarpeisiin. Kristillisdemokraattinen ryhmä on erittäin tyytyväinen siitä, että kaupunginjohtaja omassa esityksessään hyväksyi lautakuntien esitykset lähes sellaisenaan poislukien 1 miljoonan euron leikkauksen sivistyspalveluiden budjettiin. Esityksen vuosikate ei kata täysin poistoja, joten tasapainoiseen talouteen emme tällä esityksellä aivan pääse. Taloustoimikunnan työlle on siis tarvetta. Tämän esityksen pohjalta emme näe syytä verojen korotukselle ensi vuodelle. 

Säästöesityksistä kriittisin on varmasti kaupungin lukiokoulutuksen tukeen esitetty 400.000 euron säästö, joka kohdistuisi mitä ilmeisimmin suoraan opetukseen. Toivomme että lisärahoitusta olisi löydettävissä vielä niin, että tuota summaa voitaisiin pienentää. Muilta osin päätökset säästöjen kohdentumisesta on jätettävä lautakunnalle. Haluamme kuitenkin korostaa sitä, ettei säästöjä tule missään tapauksessa kohdentaa opetusryhmien kokoon, avustajien määrään tai erityiseen tukeen. Niiden osalta suunnan pitäisi pikemminkin olla heikentämisestä vahvistamisen suuntaan. Olemme tyytyväisiä siihen, että suunnitelmat muutoksista Vertti-toimintaan ja ety-opetukseen on nyt jätetty sivuun ja niiden merkitys vammaisille tai muuten erityistä tukea tarvitseville lapsille on nähty. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta lautakunnankin esitys on tiukka vallitsevan taloustilanteen asettamat realiteetit tunnustaen. Lautakunta halusi kuitenkin osoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tarpeisiin lisäpanostuksia. Haasteellisimpia kohtia budjetissa olivat ikääntyneiden palveluasuminen ja lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden nousu 25 ikävuoteen. Kumpaankin osoitettiin lautakunnan esityksessä merkittävää lisärahoitusta, jotka siis sisältyvät nyt kaupunginjohtajan esitykseen. Jälkihuoltoikärajaan valtion taholta tehty muutos on varmasti sinänsä tarpeellinen, mutta osoittaa sen valitettavan usein toistuvan tosiasian, että kunnille asetetaan lisää velvoitteita ilman niihin kohdistuvaa lisärahoitusta. KD ryhmä haluaakin painokkaasti todeta, että eduskunnan on mahdollisia lisävelvoitteita kunnille säätäessään osoitettava myös niihin rahoitusta. Mikäli esim. oppivelvollisuusikää nostetaan, sen kustannuksia ei voida jättää kuntien kukkaroille. 

Mitä ikääntymiseen tulee, kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä arvion mukaan seuraavan viiden vuoden aikana noin 3.500:lla. Tämä tulee ottaa huomioon kaikenlaisten ikäryhmää koskettavien palveluiden tarjonnassa. KD ryhmä onkin tyytyväinen, että valmisteilla on Ikäystävällinen Jyväskylä –ohjelma, jonka valmistelussa on kuultu myös kohderyhmän edustajia. Yhtenä tärkeänä osana on myös aivan keskeinen asumisen vaihtoehtojen kehittäminen sekä toimintakykyä ylläpitävät, ennaltaehkäisevät toimet. 

Yksi ikäystävällinen ja monia muitakin palveleva toimenpide on julkaista paperista kaupungin tiedotuslehteä. Kaupungin moninaisista palveluista ja asioista tiedottamista ei tule jättää yksinomaan sähköisen tiedottamisen varaan. Lehden painattamista tulee siis jatkaa. 

Kaupunkirakennepalveluiden osalta kannamme huolta rakennusvalvonnan rekrytointihaasteista, joihin toivottavasti löydetään ratkaisuja. Lisäksi pidämme ehdottoman välttämättömänä, että Kuokkalan ja uuden sairaalan välille luodaan pikaisesti joukkoliikenneyhteys. 

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan osalta toivomme, että lasten ja nuorten liikuntavuorot säilyvät maksuttomina. Tavoitteena olisi syytä olla Islannin mallin mukaan se, että jokaiselle lapselle ja nuorelle voitaisiin taata edes joku harrastus taloudellisista mahdollisuuksista riippumatta. Toivomme myös, että kulttuuritilojen kehittämishankkeelle löydetään niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti kestävä ratkaisu. Kulttuuripalveluilla on tärkeä merkitys kaupungin elinvoimaisuuden ja vetovoiman kannalta.  

Korona aika on moninkertaistanut luontopolkujen suosion.  Tähän halpaan ja ympäristöystävälliseen liikuntamuotoon kuten lähiliikuntapaikkoihin muutenkin on myös kaupungin syytä kohdentaa kunnossapitopanostuksia. 

Tiukka taloustilanne on toisaalta johtanut myös uusien toimintatapojen pohtimiseen. Erityisen positiivisena pidämme sitä, että palvelualojen ja ikäryhmien rajoja on uskallettu lähteä ylittämään esim. muuttamalla hyvinvointikeskusten toiminta eri ikäryhmiä tavoittavaksi ja poikkihallinnolliseksi. Hyvänä esimerkkinä on mainittava myös toiminnallinen tavoite mielenterveys- ja päihdepalveluiden saumattomaksi toiminnaksi eri palvelualueiden ja toimijoiden välillä. Yhteistyöllä pyritään tarjoamaan asiakkaalle hänen tarvitsemansa apu oikea-aikaisesti. Juuri tähän suuntaan palveluja tulee edelleen kehittää. 

Toiminnallisten tavoitteiden osalta haluamme kiinnittää huomiota siihen, että niiden määrä voisi olla suurempikin. Nyt esim. soten puolella on vain kolme toiminnallista tavoitetta. 

Kaiken kaikkiaan Jyväskylän ongelma ei ole niinkään kustannusten suuruus: asetumme useimmissa palveluissa keskiarvokustannusten alapuolelle. Sen sijaan haasteena on tulopuolen mataluus. KD ryhmä korostaakin sitä, että on ensiarvoisen tärkeää jatkaa työtä tulopohjan vahvistamiseksi työpaikojen lisäämiseksi ja yritysten toimintaedellytysten tukemiseksi. Meidän on oltava aktiivisia kansainvälisten yritystenkin suuntaan niiden toimintojen sijoittumiseksi paikkakunnalle sekä pyrittävä vaikuttamaan siihen, että yhä useampi valmistuva opiskelija voisi löytää työpaikan seudulta ja asettua asumaan tänne.  

Lopuksi toteamme, että kaupungin toiminnan tärkein resurssi on sen henkilöstö. Haluammekin osoittaa kiitokset henkilöstölle sen sitoutuneesta työstä Jyväskylän asukkaiden hyväksi! YT-neuvottelut ovat varmasti tuoneet paineita jo entisestään monilla sektoreilla varsin kuormittuneelle henkilöstölle. KD ryhmä korostaakin sitä, että lomautuksia on pyrittävä välttämään viimeiseen asti eivätkä ne ole kestävä ratkaisu talouden kuntoonsaattamiseksi. Mikäli niihin joltain osin olisi ehdottoman välttämätöntä päätyä, tulee sen tapahtua ennen kaikkea oikeudenmukaisesti. Kaupungin henkilöstöltä tulleet säästöehdotukset on tutkittava huolella ja ylipäätään kuunneltava henkilöstön näkökulmia herkällä korvalla. 

Näillä evästyksillä KD ryhmä toivottaa kaupunginhallitukselle ja viranhaltijoille hyvää talousarvioseminaaria!

MUUTOKSIA LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ

21.9.2020 Jyväskylän kunnanvaltuustossa myönnettiin ero Tomi Kuosmaselle luottamustehtävistä hänen siirtyessä uusiin tehtäviin ulkomaille. Uudeksi valtuutetuksi nousi Rami Sipilä (kuvassa) ja kaupunginhallituksen jäseneksi Petteri Muotka.

Johtokunta

Kirjamessut peruttu

Ikäväksemme joudumme ilmoittamaan, että Kirjamessut Paviljongissa on peruttu järjestäjän puolesta.
Tässä linkki tapahtumajärjestäjän sivuille.

Wemmi markkinat toteutuvat ulkoilmatapahtumana Paviljongin alueella
ja olemme tavattavissa 19. ja 20.9. kello 10-16.
Tästä tapahtumajärjestäjän sivuille.

Tervetuloa tervehtimään meitä ja juttelemaan kanssamme!
– KD:n väki Jyväskylästä

Liikenteeseen saatava ennakoivaa silmäpeliä

Tapahtui kesäkuun alussa. Tuttavani pyöräili Saarijärventietä Palokan kauppakeskuksilta keskustaan päin. Vastaan tuli ”hirmupyöräilijäjoukko”, joka ei antanut vastaantulijalle muuta vaihtoehtoa kuin koukata pientareelle. Jostain syystä pyörä veti linkkuun, josta seurasi pyöräilijälle kohtalokas ilmalento.

Joukkio jatkoi matkaansa tilannetta huomaamatta tai tapahtuneesta välittämättä. Onnettomuuden seurauksena tuttavani käsivarsi murskaantui pahoin, myös kylkeen ja jalkaan tuli ruhjevammoja.

Käden vammat olivat niin vaikeat, että tarvittavaa leikkausta pohdittiin ja suunniteltiin huolella useita spesialisteja konsultoiden. Onni onnettomuudessa, loukkaantunut käsi on ei-dominoiva ja kesän kipsiviikkojen jälkeen kädestä näyttäisi tulevan riittävän toimintakykyinen.

Samaisella kevyenliikenteenväylällä Mankolan alakoulua käyvä tyttäreni on saanut kuulla yläkoululaisilta ”väisty, pois tieltä” -huutelua. Hirvittää päästää matkaan varsinkin pyörällä ja kävelymatkallekin saattelen ohjeita kerraten, vaikka kyseessä on jo neljäsluokkalainen.

SAMAA HUOLESTUNUTTA viestiä olen kuullut muiltakin alakoulua käyvien vanhemmilta, niin yläkoululaisten pyöräilijöiden kuin mopoilla ja skoottereilla kurvailevien nuorten liikennekäyttäytymisestä.

Myös kaikenikäisillä jalankulkijoilla on toisinaan taipumusta kävellä rinnakkain, isoinakin joukkioina ja tällöin on pyöräilijän asemassa vaikea tehdä turvallisia ohituksia.

Pirikello on kätevä merkinantokapine kohtaamistilanteisiin ja alikulkukäytävissä soitettavaksi, sitä soisi rohkeammin käytettävän.

Kellonsoitto ei tarkoita vihoittelua, vaan antaa lisää joustavuutta ja ennakointimahdollisuutta liikenteeseen: talutushihnan kiskaisu, reunaan ryhmittyminen, turvallinen väistäminen. Pyöräilijän on syytä väistää jalankulkija riittävän kaukaa, ettei ihan hihakosketuksella ohi.

SIIRRETÄÄNPÄ näkökulma vielä ratin taakse. Erityisesti korkeilla nopeuksilla suhaavat maantiepyöräilijät tai muut vauhtipyöräilijät pudottelevat toisinaan varomattomasti suojatielle.

Kun tarkkaat ratin takana risteyksessä liikennettä kääntyäksesi, katsot moneen kertaan niin autot kuin kevyenliikenteenväylän tilanteen. Kun reitti näyttää vapaalta ja olet painamassa kaasua, eikö sieltä silti joku vauhtisankari kiidä pyörällään suojatielle ”koska hänellä on oikeus”.

Ennakoivaa silmäpeliä pyöräilijän ja autoilijan välillä vaaditaan: hidasta suojatielle ja varmista, että sinut nähdään.

Päävastuu lasten ja nuorten liikennekasvatuksesta on vanhemmilla: kerrataanpa jälkikasvun kanssa liikennekäyttäytymistä varsinkin näin koulunalun kynnyksellä. Liikennevalistusta voisi kouluissakin olla jo heti kesälomabaanoilta palattua.

Ehdotuksena kouluille liikenneturvallisuutta ja virustilannetta ajatellen koulupäivän porrastetut aloitukset ja päättämiset, näin ruuhkia ei pääse syntymään.

Meidän aikuistenkin on hyvä tarkistaa asenteitamme ja käyttäytymistämme, jotta osaltamme edistämme sujuvaa ja turvallista liikennekulttuuria. Välitä, muista – ennakoi, kuten Liikenneturva meitä muistuttaa.

Mervi TurunenPalokka, Jyväskylä
(Kirjoittaja on kunnallisvaaliehdokkaana Jyväskylässä)

kirjoitus on julkaistu aiemmin
12.8.2020 Keskisuomalaisessa

Jyväskylän Kristillisdemokraattien syyskokouksen kannanotto 9.9.2020

TOIMINTATAPOJA USKALLETTAVA UUDISTAA

Jyväskylä on monen muun kunnan tapaan hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Säästöjen lisäksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja tulopohjan vahvistamista yrittäjyyttä edistämällä. Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan toimintatapojen uudistamiselle ja toimialojen vahvemmalle integraatiolle on nyt sekä vahva tarve että erinomainen mahdollisuus.  Perinteiset hallinto- ja toimialarajat on uskallettava ylittää poistamalla päällekkäisiä toimintoja, käyttämällä tiloja monipuolisemmin ja ennen kaikkea etsimällä yhdessä ratkaisuja asukkaiden tarpeisiin. Sekä asukkaiden että työntekijöiden kannalta on järkevämpää pyrkiä auttamaan paljon palveluja tarvitsevia asukkaita yhdessä kuin lukuisilla eri ”luukuilla” irrallaan. Myös sukupolvirajoja on paikka paikoin hyvä ylittää. Haluamme ilmaista tukemme suunnitelmalle hyvinvointikeskusten muodostamiseksi eri ikäryhmiä palveleviksi paikoiksi. Ikäihmisten asumiseen uusia vaihtoehtoja etsittäessä on selvitettävä ennakkoluulottomasti vaikkapa lähekkäistä opiskelija- ja senioriasumista toinen toistaan tukien. 

On ollut ilo havaita, että korona-aika on myös herättänyt naapuriavun aivan uudella tavalla. Tämän vapaaehtoisuuteen perustuvan ”toimintatavan” toivomme myös jäävän elämään kunnallisten palveluiden rinnalle. 

lisätietoja: puheenjohtaja Marika Visakorpi 044-273 0767

Haluamme ilmaista tukemme suunnitelmalle hyvinvointikeskusten muodostamiseksi eri ikäryhmiä palveleviksi paikoiksi.

Nuorten transhoidot – lääketieteellinen skandaali?

(Kirjoittaja on filosofi ja kasvatustieteilijä, joka toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa.
Hän on myös Jyväskylän kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas)

Sukupuoliahdistuneita nuoria hoidetaan useissa länsimaissa niin sanotun hollantilaisen hoitomallin mukaisesti. Sen mukaan 10–12-vuotiaiden sukupuoliahdistuneiden nuorten murrosiän kehitys voidaan estää hormonisalpaajilla, sukupuoliominaisuuksia muuttavat hormonihoidot aloitetaan 16 vuoden iässä ja 18-vuotiaiden sukupuolielimiä voidaan kirurgisesti muokata muistuttamaan vastakkaisen sukupuolen elimiä.
Nämä hoidot tuhoavat lisääntymiskyvyn ja sisältävät merkittäviä terveysriskejä. Sitä paitsi psykiatritkaan eivät pysty varmuudella tunnistamaan niitä lapsia ja nuoria, joiden sukupuoliristiriita tulee pysymään aikuisuuteen asti.
Göteborgin yliopiston lapsi- ja nuorisopsykiatrian professori Christopher Gillberg pitää lasten ja nuorten lääketieteellistä sukupuolenkorjausta “ehkä yhtenä suurimpana skandaalina lääketieteen historiassa” ja vaatii ”välitöntä kieltoa hormonisalpaajien käytölle, koska niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa” (Van Maren 2019).
Diagnosoinnin epävarmuus
Vaikka sukupuoliristiriita tai sukupuoliahdistus on yleisesti tunnustettu lääketieteellinen tila, sen diagnosointi on epätarkkaa lääketiedettä. Useat alan asiantuntijat korostavat, ettei kukaan pysty kovin varmasti diagnosoimaan, kenellä sukupuoliahdistuneista lapsista tai nuorista ongelma säilyy ja kuinka moni katuu myöhemmin, jos hänet saatetaan transprosessin liukuhihnalle.
Sukupuolentutkimukseen erikoistuneet tutkijat Annelou de Vries ja Peggy Cohen-Kettenis (2016: 184) toteavat, että “yksittäisen lapsen kohdalla ei ole vielä mahdollista ennustaa, kenestä tulee ja kenestä ei tule transsukupuolista henkilöä aikuisuudessa”. Erityisesti lasten kohdalla tehdään helposti väärä diagnoosi. Jotkut niistä ihmisistä, jotka korjaavat sukupuoltaan, katuvat sitä katkerasti.
Vanhempien syyllistäminen
Kuitenkin vanhempia saatetaan syyttää lastensa terveyden vaarantamisesta, jos he vastustavat näiden radikaalien toimenpiteiden kohdistamista sukupuoliahdistuneisiin lapsiinsa.
Trans-poliklinikalla toimiva psykiatri Teemu Kärnä totesi HS:n haastattelussa, että ”nuorella on oikeus myös saada kotipaikkakunnalta tukea sukupuolen korjaamisen toteuttamiseen, jos vaikka lähiverkko sitä vastustaa tai vanhemmat ryppyilevät”.
Ovatko hormonihoitoja ja leikkauksia vastustavat vanhemmat siis vastuuttomia ”ryppyilijöitä”, joiden mielipiteellä ei ole merkitystä heidän lastensa hoidosta päätettäessä?
Onko hormonihoidoilla ja leikkauksilla tieteellistä perustaa?
1.8.2020 American Journal of Psychiatryjulkaisi korjauksen aikaisempaan artikkeliinsa, joka perustui maailman laajimpaan tietoaineistoon hormonaalisia ja kirurgisia sukupuolenkorjaushoitoja saaneista potilaista. Ruotsin väestö- ja potilasrekisteriin on kerätty tietoja 9,7 miljoonasta ruotsalaisesta, joista 2 679 sai sukupuoliristiriidan diagnoosin ja vähän yli 1000 kävi läpi sukupuolenkorjausleikkauksen.
Lokakuussa vuonna 2019 julkaistussa alkuperäisessä artikkelissa väitettiin, että sukupuolenkorjausleikkaukset vähentävät potilaiden tarvetta saada mielenterveyshoitoja. 1.8. 2020 julkaistun korjauksen mukaan alkuperäinen väite hoitojen hyödyistä oli virheellinen: todellisuudessa sukupuolenkorjausleikkauksista ei ollut hyötyä mielentilaan tai ahdistukseen liittyvien hoitojen osalta. Maailman laajimman tietoaineiston pohjalta tehdyt analyysit osoittavat, ettei hormonaalisesta ja kirurgisesta sukupuolenkorjauksesta ole mielenterveydellistä hyötyä.
Sukupuolenkorjausleikkauksen oletettuja mielenterveyshyötyjä puolustaneen artikkelin virheitä analysoi yksityiskohtaisesti Texasin yliopiston professori Mark Regnerus, joka totesi: “Artikkelin kirjoittajat turmelivat erinomaisen tietoaineiston ja analyysit vääristelevällä tulkinnalla. He lipsuivat tieteellisestä tarkkuudesta ja järkiperäisyydestä mukautuessaan aktivistiryhmien näkemyksiin, jotka haluavat normalisoida hedelmättömyyttä tuottavat ja pysyvästi vaurioittavat leikkaukset.” (Regnerus 2019b.)
Hollantilaisen hoitomallin terveyshaitat
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heinon ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Laura Suomalaisen (2017) mukaan Hollannin hoitomallista ”on tehty yksi ainoa pitkäaikaisseurantatutkimus, jonka aineisto oli erittäin valikoitunutta”. Tämän tutkimuksen varaan maailmanlaaja Endocrine Society rakensi suosituksensa hoitomallin käytöstä.
Tutkimuksen (De Vries ym. 2014) kohteena oli 40 hollantilaista nuorta, joita hoidettiin hormonisalpaajilla, muuntohormoneilla ja sukupuolenkorjausleikkauksilla. Tutkimuksesta puuttui kontrolliryhmä, otos oli pieni ja valikoitunut: kaikki osallistujat olivat kokeneet sukupuoliristiriitaa lapsuudesta asti (mikä erottaa heidät nykyisin hoidettavista, joista valtaosa on alkanut kokea sukupuoliristiriitaa vasta esimurrosiässä tai murrosiässä).
Yksi nuorista kuoli sukupuolenkorjausleikkauksen komplikaatioihin. Muiden psykologista hyvinvointia, sosiaalista toimintaa ja koulu- tai ammatillista menestystä arvioitiin kolme kertaa. Heidän terveydentilaansa ei arvioitu lääketieteellisillä testeillä, vaikka hormonisalpaajien on havaittu haurastuttavan luustoa ja muuntohormonien lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Koska viimeinen arvio tehtiin noin vuosi leikkauksen jälkeen heidän ollessaan keskimäärin 21-vuotiaita, myöhemmin kehittyneet ongelmat jäivät piiloon. Pahimmat ongelmat kuten itsemurhat tulevat usein näkyviin vasta 10 vuotta leikkauksen jälkeen: sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneet potilaat kuolevat 19 kertaa todennäköisemmin itsemurhan kautta kuin muu väestö (Dhejne ym. 2011).
Hollantilainen hoitomalli vie hoidettavilta kyvyn saada omia lapsia ja heikentää heidän seksuaalista toimintakykyään ja kykyä kokea seksuaalista nautintoa. Hormonisalpaajien käytöllä saattaa olla kielteisiä sivuvaikutuksia esimerkiksi luiden kehitykseen (mikä altistaa myöhemmin osteoporoosille), pituuskasvuun ja älylliseen kehitykseen. Ne saattavat lisätä käyttäytymis- ja tunneongelmia, taipumusta vahingoittaa itseään ja pahentaa hoidettavan tyytymättömyyttä kehoonsa. (Grigorova ym. 2006; Craig ym. 2007; Biggs 2019, 2020).
Sukupuolihormonien tärkein vaikutuskohde ihmisessä on aivot: kun salvataan sukupuolihormonien vaikutus kasvuun ja sukupuoliominaisuuksiin, saatetaan salvata myös ajattelun kehitys. Ei tiedetä, kehittyykö älyllinen ja tunne-elämän toimintakyky normaalisti, kun sukupuolihormonien vaikutus estetään.
Myös vastakkaisen sukupuolen hormonien (pojilla estrogeeni, tytöillä testosteroni) käytöstä seuraa terveysongelmia. Suun kautta annosteltava estrogeeni pojille altistaa terveysriskeille: laskimotukos ja veritulppa, sydänsairaudet, painonnousu, kohonnut verenpaine, heikentynyt glukoositoleranssi, sappivaivat ja rintasyöpä. Testosteronia saavilla tytöillä voi olla kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin, maksavaurioihin, uniapneaan, insuliiniresistenssiin sekä muutoksiin rintarauhasissa, kohdun limakalvossa ja munasarjoissa. (Olson-Kennedy & Forcier 2015, Moore ym. 2003, Eyler 2014, FDA, WPATH 35–37)
Vaarantavatko Kärnän parjaamat ”ryppyilevät vanhemmat” lastensa terveyttä vastustaessaan hormonihoitoja ja leikkauksia? Vai toimivatko he asianmukaisesti vastustaessaan kokeilun asteella olevien ja terveyttä vahingoittavien hoitomenetelmien soveltamista lapsiinsa? Vanhemmat eivät voi antaa informoitua suostumustaan hoitoihin, joiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tutkimustietoa. Samasta syystä eivät informoitua suostumustaan voi antaa myöskään nuoret itse.
Vääristelevä vastakkainasettelu
Kärnän mukaan pyrkimykset tukea nuoren eheytymistä omaan biologiseen sukupuoleensa ovat vahingollisia ”eheytyshoitoja”, joilla ”pyritään käännyttämään transpotilaat väkisin pysymään syntymässä määritellyssä sukupuolessa”. Itse ”eheytyshoitojen” tai ”käännyttämisterapian” käsitettä ei tarkemmin määritellä. Entä jos psykiatri kertoo potilaalle hormonihoitojen terveysriskeistä. Onko tämä määriteltävä käännytysyritykseksi? Tai jos terapeutti pyrkii selvittämään, onko sosiaalinen tartunta saanut nuoren kanavoimaan ahdistuksensa sukupuoliahdistukseen. Onko tämä yritystä muuttaa potilaan päätöstä korjata sukupuoltaan?
Tosiasiassa näiden kahden vaihtoehdon, ”käännyttämisterapian” ja hormonihoitoihin ja leikkauksiin perustuvan hoitomallin väliin jää lukuisa joukko terapeuttisia lähestymistapoja, jotka ovat osoittautuneet menestyksellisiksi sukupuoliahdistuksen hoidossa. Miksi lukija jätetään näistä vaihtoehdoista tietämättömäksi?
”Käännyttämisterapian” käsite jätetään usein epämääräiseksi asiaa koskevassa keskustelussa ja tutkimuksissa (ks. esim. Turban ym. 2020; vrt. Regnerus 2019a). Näin tekee myös Kärnä, joka turvautuu tunteisiin vetoaviin ja liioitteleviin väitteisiin: ”En osannut edes ajatella, että osa ihmisistä pitää mahdollisena eheyttämistä. Tuntuu kuin joku olisi tullut pimeältä keskiajalta ja heittänyt naamalle kylmää vettä.”
Kärnän mukaan ”eheytyshoidon” tai ”käännyttämisterapian” vahingollisuus on tutkimuksen avulla vastaansanomattomasti osoitettu: ”Ne ovat suurella todennäköisyydellä ihmistä kohtaan haitallisia. Niiden tulee loppua. Kaikki johtavat terveysasiantuntijat ovat tämän saman asian tuoneet julki. Tästä ei voi olla erilaisia mielipiteitä, vaan tämä on tutkittu tosiasia.”
Tosiasiassa ”käännyttämisterapiaa” on tuskin ollenkaan tutkittu suhteessa nuorten sukupuoli-identiteettiin. James Cantor(2020) kritisoi Amerikan lastenlääkäriliiton (American Association of Pediatrics) asiaa koskevaa kannanottoa siitä, että sen pohjana “ei ole ollenkaan tutkimuksia, jotka käsittelisivät käännytysterapiaa suhteessa sukupuoli-identiteettiin. Käännyttämisterapiaa koskevat tutkimukset rajoittuvat käsittelemään seksuaalista suuntautumista, ja sitä paitsi aikuisten seksuaalista suuntautumista; sukupuoli-identiteettiä ja lapsia ei käsitellä ollenkaan.” (Cantor 2020).
Ei ole olemassa hyviä tutkimuksia, jotka asianmukaisesti ja nyansoidusti analysoivat erilaisia terapiavaihtoehtoja ja vertaavat niitä hollantilaiseen hoitomalliin. Jos ainoana vaihtoehtona pidetään hormonaalista ja kirurgista sukupuolenvaihdosta tukevaa hoitomallia ja muut terapiamallit torjutaan, useita tärkeitä näkökohtia jää tarkastelun ulkopuolelle: 1) Autistimin kirjon oireista ja psykiatrisista häiriöistä kärsivät ovat yliedustettuja sukupuoliahdistuneiden nuorten parissa (Warrier ym. 2020). 2) Äkillinen sukupuoliahdistuksen kokemus murrosikäisillä liittyy useimmiten lisääntyvään internetin ja sosiaalisten medioiden käyttöön; usein myös ystäväpiirissä on joku sukupuolenvaihdosta läpikäyvä henkilö (Littman 2018: 3) Kun joukkotiedotusvälineissä uutisoidaan transilmiöstä, seuraavina viikkoina ilmenee kasvava määrä lähetteitä sukupuoliklinikoille (Pang ym. 2020).
Kehityksellisesti informoitu psykoterapia
HS:n artikkeli jättää esimerkiksi huomiotta maailman johtaviin asiantuntijoihin kuuluvan Kenneth Zuckerin käyttämän kehityksellisesti informoidun psykoterapian, jota sovellettiin vuosikymmenien ajan Zuckerin johtamassa lasten ja nuorten sukupuoliklinikassa Kanadassa. Kehityksellisesti informoidun psykoterapian avulla potilaita autettiin tuntemaan olonsa tyytyväisiksi omassa kehossaan niin, että heidän sukupuoli-identiteettinsä olisi yhteneväinen heidän biologisen sukupuolensa kanssa.
Jos tulee selväksi, että potilaan on mahdollista oppia elämään tyytyväisenä omaan sukupuoleensa, Zucker auttaa potilasta saavuttamaan tämän tavoitteen. Zuckerin psykoterapia saavutti hyviä hoitotuloksia: 88 % sukupuoliahdistuneista potilaista samaistui omaan biologiseen sukupuoleensa saamansa psykoterapian ansiosta (Kay 2020). Koska kehityksellisesti informoidun psykoterapian on osoitettu lievittävän nuorten sukupuoliahdistusta ilman hollantilaisen mallin terveyshaittoja, sitä on pidettävä ensisijaisena hoitokeinona (Zucker ym. 2012). Zuckerin mielestä sosiaalinen sukupuolenvaihdos voi tarpeettomasti ohjata lapsia hormonaalisen ja kirurgisen sukupuolenvaihdoksen tielle. Useimpien lasten kohdalla sitä ei ole mielekästä pohtia ennen kuin muut vaihtoehdot on perusteellisesti tutkittu (Zucker 2020: 395).
Mitä tiede sanoo?
Kärnä pitää hormonihoitoihin ja leikkauksiin perustuvan hoitomenetelmän kritisointia tiedevastaisuutena ja syyttää siitä kansanedustaja Päivi Räsästä: ”Hän tietää kyllä, mitä nykyinen lääketiede sanoo sukupuolen moninaisuudesta, mutta jättää tieteellisen tiedon huomiotta.”
Todellisuudessa puheella sukupuolen moninaisuudesta ei ole tieteellistä perustaa; sen perustana on postmodernin filosofian pohjalta rakentunut käsitesekaannus. Biologiassa sukupuoli määritellään sen perusteella, miten organismi on rakentunut lisääntymisen kannalta. Ihmisillä lisääntyminen vaatii kahden eri sukusolun yhtymistä. Siksi ihmisen sukupuoli on kaksiarvoinen biologinen ominaisuus, johon ei olennaisesti vaikuta henkilön psykologinen kokemus tai identiteetti.
Pitäisikö Kärnälle itselleen kohdistaa hänen Räsäselle kohdistamansa sanat: ”Hän tietää kyllä, mitä nykyinen lääketiede sanoo sukupuolen moninaisuudesta, mutta jättää tieteellisen tiedon huomiotta.”
Nuoret politiikan pelinappuloina
Aktivistien painostus heikentää nuorten sukupuoliahdistusta käsittelevien tutkimusraporttien ja hoitosuositusten tieteellistä tasoa. Nuorista on tullut kokeilun asteella olevien hoitomenetelmien koekaniineja. Hoitoja sovelletaan huolimatta hollantilaisen hoitomallin terveyshaitoista ja sen kyvyttömyydestä ratkaista edes nuorten sukupuoliahdistusta. Princetonin yliopiston professori Robert P. George pitääkin epäeettisenä tarjota lääketieteellistä sukupuolenkorjausta sukupuoliahdistuneille nuorille: ”Hallituksen tulisi kieltää tämä lääketieteellisen teknologian väärinkäyttö ja suojella lapsia näiltä vahingoilta.” (Anderson & George 2019).
Marinin hallituksen suunnittelema translain muutos itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi tulee vaikeuttamaan hoitohenkilökunnan mahdollisuutta ohjata sukupuoliahdistuneita nuoria terveydellisesti järkeviin ratkaisuihin. Jos jokaisella on oikeus itse määritellä sukupuolensa, lääkärin voi olla vaikea kieltäytyä hoitamasta potilasta hänen itse määrittelemänsä sukupuolen ehdoilla. Koska kehon biologia ei kuitenkaan muutu henkilön itsemääritelmien mukaan, itsemääritelmien ehdoilla annetut hoidot voivat vahingoittaa kehon terveyttä. Äskettäin transmies lähes menehtyi munuaissairauteensa, koska lääkäri käsitteli häntä miehen keholle asetettujen kriteerien pohjalta (Gorvett 2020). Lainsäädäntöä ollaan muuttamassa tieteenvastaisen ideologian pohjalta, jonka soveltaminen yhteiskuntaelämään ja terveydenhoitoon tulee aiheuttamaan ihmisille paljon tarpeetonta kärsimystä.
Kirjallisuus:
Anderson, Ryan T. & George, Robert P. (2019) “Physical Interventions on the Bodies of Children to “Affirm” their “Gender Identity” Violate Sound Medical Ethics and Should be Prohibited”, Public Discourse, December 8, 2019,
Biggs, Michael (2019) “Britain’s Experiment with Puberty Blockers”, teoksessa Michele Moore & Heather Brunskell-Evans (toim.) Inventing Transgender Children and Young People. Cambridge Scholars Publishing.
Biggs, Michael (2020). Puberty Blockers and Suicidality in Adolescents Suffering from Gender Dysphoria. Archives of Sexual Behavior, 1-3.
Bränström, Richard & Pachankis, John E. (2019) “Reduction in Mental Health Treatment Utilization Among Transgender Individuals After Gender-Affirming Surgeries: A Total Population Study”, American Journal of Psychiatry 3.10. 2019, https://ajp.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp.2019.19010080
Cantor, James M. (2020) “Transgender and gender diverse children and adolescents: fact-checking of AAP policy.” Journal of Sex & Marital Therapy 46.4 (2020): 307-313.
Correction to Bränström and Pachankis, American Journal of Psychiatry, 1 Aug. 2020 https://ajp.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp.2020.1778correction
Craig, Michael, C & Fletcher, Paul & Daly, Eileen & Rymer, Janice J. & Cutter, William & Brammer, Mick & Giampietro, Vincent & Wickham, Harvey & Maki, Pauline & Murphy, Declan (2007): Gonadotropin hormone releasing hormone agonists alter prefrontal function during verbal encoding in young women. Psychoneuroendocrinology 32, s. 1116–1127. 10.1016/j.psyneuen.2007.09.009.
De Vries A. L. C. ja Cohen-Kettenis P. T. (2016): “Gender Dysphoria in Children and Adolescents.” Teoksessa Randi Ettner, Stan Monstrey, Eli Coleman (toim.): Principles of Transgender Medicine and Surgery, s. 180–207. Toinen painos.
De Vries, Annelou L.C. & McGuire, Jenifer K. & Steensma, Thomas D. & Wagenaar, Eva C.F. & Doreleijers, Theo A.H. & Cohen-Kettenis, Peggy T. (2014) “Young Adult Psychological Outcome After Puberty Suppression and Gender Reassignment”, Pediatrics, September 2014, peds.2013-2958; DOI: https://doi.org/10.1542/peds.2013-2958
Dhejne C, Lichtenstein P, Boman M, Johansson A, Långström N, Landén M. (2011) “Long-term follow-up of transsexual persons undergoing sex reassignment surgery: cohort study in Sweden.” PLoS One. 2011;6(2):e16885. Epub 2011 Feb 22.
Eyler, AE & Pang, SC & Clark, A (2014): “LGBT assisted reproduction – Current practice and future possibilities.” LGBT Health 2014; 1 (3), s. 151−156.
FDA Food and Drug Administration, Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto. Ks. Drug Safety Communication issued for Testosterone products. https://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/ucm436259.htm?attorney_name=Brett%20Hollett?PageSpeed=noscript.
Gorvett, Zaria (2020) “Why our Medical Systems are Ignoring Transgender People”, BBC 17th of Aug. 2020 https://www.bbc.com/future/article/20200814-why-our-medical-systems-are-ignoring-transgender-people
Grigorova, Miglena & Sherwin, Barbara B. & Tulandi Togas (2006): “Effects of treatment with leuprolide acetate depot on working memory and executive functions in young premenopausal women.” Psychoneuroendocrinology 31, s. 935–947. 10.1016/j.psyneuen.2006.05.004.
Kaltiala-Heino Riittakerttu ja Suomalainen Laura (2017): “Kommenttipuheenvuoro nuorisopsykiatrian näkökulmasta.” Lapsen itsemääräämisoikeus sukupuoleen. Pyöreän pöydän keskustelu Säätytalolla 13. marraskuuta 2017. http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2018/02/Kommenttipuheenvuoro_Kaltiala-Heino_ja_Suomalainen.pdf
Kay, Barbara (2020) “’Provocative’ Gender Dysphoria Expert Gives Vital Speech at McGill.” The Post Millenial 28.1.2020. https://www.thepostmillennial.com/provocative-gender-dysphoria-expert-gives-vital-speech-at-mcgill/
Littman, L. (2018). Parent reports of adolescents and young adults perceived to show signs of a rapid onset of gender dysphoria. PloS one, 13(8), e0202330.
Moore E., Wisniewski A. ja Dobs A. (2003): “Endocrine treatment of transsexual people – A review of treatment regimens, outcomes, and adverse effects.” The Journal of Endocrinology & Metabolism, 2003; 88 (9), s. 3467−3473.
Nykänen, Anna-Stina (2020) “Miksi hoitoon hakeutuu yhä enemmän nuoria, jotka haluavat eroon naiseudesta?” Helsingin Sanomat 2.8. 2020.
Olson-Kennedy J. ja Forcier M. (2015): “Overview of the management of gender nonconformity in children and adolescents.” UpToDate 4. marraskuuta 2015. www.uptodate.com.
Pang, K. C., de Graaf, N. M., Chew, D., Hoq, M., Keith, D. R., Carmichael, P., & Steensma, T. D. (2020). Association of Media Coverage of Transgender and Gender Diverse Issues With Rates of Referral of Transgender Children and Adolescents to Specialist Gender Clinics in the UK and Australia. JAMA Network Open, 3(7), e2011161-e2011161.
Puolimatka, Tapio (2019) Sukupuoli muutoksessa. Päivä. https://tapio.blog/sukupuoli-muutoksessa/
Puolimatka, Tapio (2020) Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe. Perussanoma. https://tapio.blog/kirja-saanko-luvan-sanoa/
Regnerus, Mark (2019a) “Does “Conversion Therapy” Hurt People Who Identify as Transgender? The New JAMA Psychiatry Study Cannot Tell Us.” Public Discourse, September 18, 2019. https://www.thepublicdiscourse.com/2019/09/57145/
Regnerus, Mark (2019b) “New Data Show ‘Gender-Affirming’ Surgery Doesn’t Really Improve Mental Health. So Why Are the Study’s Authors Saying It Does?”, Public Discourse, November 13, 2019. https://www.thepublicdiscourse.com/2019/11/58371/
Turban, Jack L. & Beckwith, Noor & Reisner, Sari L. & Keuroghlian, Alex S. (2020) “Association Between Recalled Exposure to Gender Identity Conversion Efforts and Psychological Distress and Suicide Attempts Among Transgender Adults”, JAMA Psychiatry 2020:77(1): 68-76. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2019.2285
Van Maron, Jonathon (2019) World Renowned Child Psychiatrist Calls Transtreatment “Possibly One of the Greatest Scandals in Medical History”. https://thebridgehead.ca/2019/09/25/world-renowned-child-psychiatrist-calls-trans-treatments-possibly-one-of-the-greatest-scandals-in-medical-history/
Warrier, Varun & Greenberg, David M. & Weir, Elizabeth & Buckinham, Clara & Smith, Paula & Meng-Chuan, Lai & Allison, Carrie & Baron-Cohen, Samuel (2020) “Elevated rates of autism, other neurodevelopmental and psychiatric diagnoses, and autistic traits in transgender and gender-diverse individuals.” Nature Communications 11.1 (2020): 1-12.
WPATH World Professional Association of Transgender Health. Järjestö on julkaissut muun muassa “transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja kokemukseltaan tai ilmaisultaan sukupuolinormeista erottuvien ihmisten hoitosuosituksia” (Standards of Care for the Health of Transsexual, Transgender, and Gender Nonconforming). Suositukset ovat luettavissa suomeksi osoitteessa https://www.wpath.org/media/cms/Documents/SOC%20v7/SOC%20V7_Finnish.pdf.
Zucker Kenneth & Wood, Hayley & Singh, Devita & Bradley Susan J. (2012): “A Developmental, Biopsychosocial Model for the Treatment of Children with Gender Identity Disorder.” Journal of Homosexuality59 (maaliskuu 2012).
Zucker, Kenneth (2020) “Gender Dysphoria in Children and Adolescents.” In: Principles and Practice of Sex Therapy, Sixth Edition, edited by Kathryn S. K. Hall, and Yitzchak M. Binik, Guilford Publications, 2020. P. 395-422. ProQuest Ebook Central,

Prof. Tapio Puolimatka

Professori Tapio Puolimatka

kirjoitus julkaistu aiemmin
29.8.2020 KSML.fi blogit