KD ryhmä kannatti Tammirinteen luonto- ja virkistysarvojen parempaa huomioon ottamista

Kaupunginvaltuusto keskusteli pitkästi vilkasta kansalaispalautetta saaneesta Tammivuoren kaavasta. Marika Visakorpi-Kemppainen piti Kristillisdemokraattien puheenvuoron asiasta

TAMMIRINTEEN KAAVA 23.1.23

Olemme edellä käsitelleet erinomaisia täydennysrakentamisen kaavoja, joista etenkin Keljoon asunto- rakentamista on kaavoitettu alueelle, jotka ovat jo ennestään olleet rakentamisen kohteena. Näin on hyvä tehdä.

Tiedossa on, että Jyväskylässä on kova pula omakotitonteista ja etenkin hyvistä sellaisista. Tammirinteen alue on tältä kantilta katsottuna ja luonnonläheisenä kohteena houkutteleva rakennuspaikka melko lyhyen matkan päässä keskustasta ja hyvien yhteyksien varrella. Korkeuserot voivat toki tähän haastetta tuoda.

Metsäisellä maalla on kuitenkin myös muita arvoja kuin käyttö tonttimaana. Jyväskyläläiset arvostavat ja kaipaavat lähiluontoa ja aivan erityisesti metsiä. Tämä on tullut ilmi monissa kyselyissä, asukasilloissa ja vaikkapa tähän kaavaan liittyvässä aktiivisessa kansalaispalautteessa.

Metsässä kulkemisen moninaiset hyvinvointivaikutukset ovat jo yleisesti tiedossa. Samalla se on ilmaista lähiliikuntaa tulotasoon katsomatta ja samalla metsien merkitys puhtaan ilman ja moninaisten kasvi- ja eläinlajien asuinpaikkana on korvaamaton.

Tammirinteen alue kuuluu Halssilan-Aittovuoren metsäalueeseen, joka on ehkä Laajavuoren ohella Jyväskylän keskeisen kaupunkialueen laajin yhtenäinen ja monille helposti saavutettavissa oleva metsä- ja virkistysalue. Alueella on laaja polku-, ulkoilureitti- ja latuverkosto ja sen monipuolinen luonto palvelee niin kävelijöitä, marjastajia, hiihtäjiä kuin pyöräilijöitäkin.

Vuosien saatossa aluetta on kuitenkin jo useita kertoja nakerrettu rakentamalla ja niin ollaan tekemässä jälleen. KD ryhmä ei pidä tätä kehitystä hyvänä. Joka kerta on sanottu ja tänään taas sanotaan, että jäähän tuonne vielä metsää vaikka millä mitalla. Tämä on totta, mutta mikäli laajalla metsäalueella nähdään arvoa, ei sitä tule jatkuvasti pienentää. Mm. Espoossa ja Helsingissä on laajat metsäiset keskuspuistot, jotka on selkeästi rauhoitettu rakentamiselta. Näin voitaisiin tehdä myös meillä.

Kolmantena asiaan liittyvänä seikkana Tammirinteen kaavassa on pohdittava alueen erityisiä luontoarvoja. Rakentamisen keskelle sijoittuva kangasrämereunainen luhtaneva on kaupungin omassa metsänhoitoluokituksessa suojelualue ja sen on mainittu olevan metsälain 10 § mukainen kohde eli monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukaan erityisen tärkeissä elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä mm. elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. Hoito- tai käyttötoimenpiteiden tekeminen tämän lain vastaisesti on kriminalisoitu metsärikkomuksena. Vaikka pykälän tulkintaa ei voi varmuudella ennustaa, on joka tapauksessa selvää, että kaava muodostaa merkittävän riskin luontokohteen häviämiselle. Tällaista riskiä meidän ei ole mikään pakko ottaa. On myös mahdollista, ettei kaava ole tältä osin lainmukainen.

Kaikkien näiden eri intressien ja tavoitteiden yhteensovittamiseksi Kristillisdemokraatit on valmis sellaiseen kompromissiin, jossa kaava palautetaan uudelleen valmisteluun rakentamisen vähentämiseksi em. luontokohteen ympäriltä. Tämä tukisi sekä luonnon monimuotoisuutta että osaltaan virkistysarvoja, mutta toisaalta mahdollistaisi kipeästi kaivattujen tonttien saamisen alueelle. Harkittavissa on, että poistuvia tontteja siirretään kaavan eteläosaan.

Toivomme kuitenkin vahvasti, että jatkossa Aittovuoren-Halssilan alueen merkitys metsäisenä keskuspuistona tunnustetaan ja eikä alueelle jatkossa enää rakenneta.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vieraili Jyväskylässä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja kansanedustaja Sari Essayah vieraili Jyväskylässä 19.11. Sari Essayah avasi KD Keski-Suomen piirikokouksessa hallitukselle jätettyä välikysymystä.

Sari Essayah puhui KD teltalla Jyväskylän Kauppakadulla Suomen suunnanmuutoksesta. Hän korosti  maatalouden ja suomalaisen ruoan tärkeyttä. Ihmisiä oli kompassilla kuuntelemassa puheita ja keskustelemassa ehdokkaiden kanssa.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro talousarviosta vuodelle 2023

Kaupunginvaltuusto kävi tänään lähetekeskustelun vuoden 2023 talousarviosta. Tässä Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro asiasta.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro talousarviosta vuodelle 2023
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Kaupungin talousarviota vuodelle 2023 ollaan valmisteltu jälleen monin tavoin ainutlaatuisessa tilanteessa. Vuodenvaihteessa toteutuva hyvinvointialueuudistus aiheuttaa merkittäviä muutoksia kuntatalouteen. Teemme nyt kaupungille ensimmäistä talousarviota ilman sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastuslaitoksen kokonaisuutta.
Taloudellisesti tämä tarkoittaa sitä, että yli 1 miljardin vuosibudjetti pienenee vähän yli 400 miljoonaan, eli noin 60% sekä toiminnasta, henkilöstöstä, että taloudesta siirtyy hyvinvointialueelle. Kunnille jäävistä vastuista selkeästi suurimmaksi nousee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut, jotka kattavat jatkossa Jyväskylän budjetissa puolet sen toimintamenoista.
Oman haasteensa talousarviovalmisteluun tuo epävakaa maailmanpoliittinen tilanne. Sota Euroopassa ja siitä seurannut energiakriisi sekä kova inflaatio aiheuttavat monia epävarmuustekijöitä myös meille paikallisesti.
Positiivista talousarviossa on se, että ennusteiden mukaan Jyväskylä on vahvistamassa asemiaan maan seitsemänneksi suurimpana kaupunkina, asukasluvun kasvu on ollut viime vuosina noin tuhannen luokkaan. Kaupungin veto- ja pitovoimaan on kuitenkin edelleen syytä panostaa, jotta tämä suunta säilyy hyvänä.
Hyvää on myös se, että vuoden 2023 talousarvio on tasapainoinen, eikä alijäämää pitäisi muodostua. Tasapainoisen talouden taustalla on kuitenkin kertaluonteinen ja hyvinvointialueuudistuksesta johtuva ”verotilitysrytmihäiriö”, kun kaupungille tilitetään vuonna 2023 osin vuonna 2022 korkeammalla veroprosentilla maksettuja veroja. Tässä kohtaa onkin syytä katsoa talousennustetta hieman pidemmälle. Vuoden 2024 osalta kaupungin talous näyttää ennusteiden mukaan yli 20 M€ alijäämäiseltä. Vaikkakin taloussuunnitelmavuosia 2024-2025 koskevat ennusteet ovat poikkeuksellisen epävarmoja.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä pitääkin tärkeänä tasapainoista ja pidemmälle katsovaa talouden suunnittelua, mitä myös kaupunginjohtajan esityksessä on huomioitu. Samalla sote-palveluiden poistumisen myötä toivotaan talousarvioon tulevan lisää ennustettavuutta ja tarkkuutta.
Merkittävin muutosehdotus suhteessa kaupunginjohtajan esitykseen ryhmällämme on kasvun ja oppimisen palveluihin. Sivistyslautakunta yksimielinen näkemys on, että sinne tarvitaan lautakunnan esittämä noin 2 M€:n lisää. Palvelutarpeen kasvusta ja jo tehdyistä sopimuksista koituvia kustannuksia ei voi jättää talousarvion ulkopuolelle. Se olisi alibudjetointia, jota ei voida hyväksyä. Varhaiskasvatus ja perusopetus ansaitsee ja tarvitsee jokaisen lautakunnan esittämän euron. Tätä voi perustella monin tavoin, mm. yhteisesti sovitulla strategialla, laadukkaalla opetuksella, ja sekä oppilaiden että henkilöstön hyvinvoinnilla. Samalla toivotaankin, että sairauspoissaolot sekä tällä että muilla toimialoilla saadaan laskuun.
Muiden lautakuntien toimialojen osalta kd-ryhmä on samoilla linjoilla kaupunginjohtajan esityksen kanssa.
Ryhmämme pohti myös, millä tuota sivistykseen esittämämme menolisäystä voisi kompensoida. Yhdeksi vaihtoehdoksi nousi myös kokoomuksen jo mainitsema henkilöstön liikunta- ja kulttuuriseteli, joka myönnettiin vuosi sitten alustavasti kertaluontoisesti. Vastaavat etuudet ovat toki arkipäivää monilla muilla työnantajilla. Emme kuitenkaan näe, että tämä on ratkaiseva tekijä henkilöstön pysyvyyden ja vetovoiman kannalta. Tärkeämpää on huolehtia henkilöstön hyvinvoinnin perusasioista mm. noilla sivistykseen esitetyillä lisäyksillä.
Investointiosa on ensi vuonna edellisvuosia korkeammalla tasolla. Kouluja ja päiväkoteja on jo aiemmin laitettu kuntoon. Viimeisimpänä, mielestämme hyvin onnistuneena hankkeen, mainittakoon Kortepohjan uusi  Kortetalo, jossa ryhmämme kävi hiljattain vierailulla. Kokonaisuus on hienosti toteutettu, tilavat ovat monikäyttöiset ja joustavat, saman katon alla toimii mm. päiväkoti, koulu, kirjasto, neuvola ja perhekeskus.
Seuraavaksi vuorossa ovat  liikunnan ja kulttuurin investoinnit. Jalkapallohallille on kova tarve, ja ryhmämme kannattaakin Huhtahallin hanketta. Tämä toisi huomattavaa helpotusta suurelle joukolle harrastajia, niin jalkapallon kuin monien muidenkin lajien osalta. Myös Hippos-hankkeelle on investointiosassa varaus, ja toivottavasti se saadaan vihdoin käyntiin, kun vanhat tilat Monnarilla ja Hippoksella alkaa olla osittain jo hyvin huonossa kunnossa.
Kulttuurin osalta suunnitelmassa on sinfonian konsertti- ja harjoitustilat Paviljonkiin, mikä on hyvä, mutta ryhmämme toiveena edelleen tähän asiaan myös pysyvämpi ratkaisu.
Veroratkaisuissa olemme ryhmänä pohjaesityksen kannalla. Tuloveroprosenttiin ei voitaisikaan koskea, eikä siihen nyt tarvetta

nähdäksemme olisi ollutkaan. Myöskin kiinteistöveroprosentti voidaan pitää nykyisellään.
Lopuksi Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä toivottaa kaupunginhallitukselle viisautta loppuviikon talousarvioseminaariin, ja kiittää kaikkia tähänastisesta hyvästä valmistelusta.

Petteri Muotka, 040 753 0344 kaupunginvaltuutettu (KD) sivistyslautakunnan jäsen
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kilpailukyvyn nimissäkään ei saa unohtaa tervettä järkeä

Kilpailukyvyn nimissäkään ei saa unohtaa tervettä järkeä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat,

Kiitos viranomaisille talousarvioesityksen huolellisesta valmistelusta. Vuoden 2023 talousarvioesitys on hahmoteltu poikkeuksellisissa olosuhteissa eikä ainoastaan siksi, että lopulta yhdessä yössä kuntien tulot ja menot puolittuvat hyvinvointialueuudistuksen seurauksena. Tunnistamme äkillisesti muuttuneet
turvallisuuspoliittiset olosuhteet, koronakriisiin ylireagoidun hoidon seurauksena syntyneet valtion
massiiviset miljardivelat ja sen vaikutukset tulevina vuosina maksettavien valtionosuuksien määriin.
Erilaisten kriisien varjolla nopeutetun vihreän siirtymän ja ajallisesti epärealististen ilmastotavoitteiden
saavuttaminen inflaation kasvun ja korkojen nousun pohjalta luovat pienemmänkin kaupungin taloudelle
valtavan riskin. Talousarviossa esitetty talouden tasapainottamisohjelma vuodesta 2023 eteenpäin noin 20
miljoonan euron alijäämän poiskuromiseksi kertoo harkitusta viranomaistyöskentelystä, mutta edellyttää
valmiutta reagoida olosuhdemuutoksiin nopean toiminnan joukoilla.

 

Moniin muihin kaupunkeihin verrattuna sivistys- ja liikuntakaupungiksi profiloitunut Jyväskylä edustaa
silti koulutuksen, korkean osaamisen ja monipuolisen elinvoiman ja yrittämisen vahvaa keskittymää, jolla
on mahdollisuudet rakentaa uutta pessimistisemmänkin vision keskelle. Tästä kertovat esimerkiksi
korkeakoulujen kasvavat hakijamäärät, kuten myös nuorten kasvava kiinnostus yrittäjyyteen.
Talousarvioesitystä lukiessa syntyy luottamus siihen, että vetovoimaisen Jyväskylän tulevaisuus lepää
myös jatkossa taloudellisesti jäntevässä infrastruktuurissa, harkituissa investoinneissa, määrätietoisessa
digitalisaatiossa, hyvinvoivissa perheissä ja rakennuksissa, osaavissa nuorissa ja pienyrittäjyydessä.
Lähivuosina kaupungistuminen tarjoaa todennäköisimmän perusuran, jota pitkin Suomeen saapuvat
maahanmuuttajat löytävät paikkansa uusiutuvan yhteiskunnan rakenteissa. Tämä ei silti tule tapahtumaan
ongelmitta, sillä sopeutuminen vaatii kotoutumista, työtä, aikaa ja rahaa.

 

Jyväskylän aseman vahvistaminen kasvavana kaupunkina tulee jatkossakin olemaan Jyväskylän
kaupungin ja Keski-Suomen Liiton yhteinen tavoite. Huoltovarmuuskeskuksena ja MAL-kaupunkina
Jyväskylä kyllä voittaa, mutta monet pienemmät häviävät sen rinnalla. Hyvinvointivaltiolla on vaarana
kutistua yksittäiseksi hyvinvointialueeksi, jonka rakenteiden nykyinen jäsentymättömyys ei mahdollista
kuntatalouden tunnuslukujen oikea-aikaista ennakoimista. Tätä haastetta perustelevat myös jokaista
kuntaa sitovat EU-direktiivit, kuntalaki ja EU-hankintalaki, jotka altistavat vaikkapa pienkuntien
ruokapalvelukeskukset ylitsepääsemättömään pattitilanteeseen, kun ruokaa ei saa kuljettaa viereiseen
vanhainkotiin siksi että sama keskus valmistaa ruokaa sivistystoimelle. Kaupungistumisen ja
kilpailukyvynkään nimissä ei saa unohtaa tervettä järkeä. Nyt hyvinvointialueelle siirtyvä 470 miljoonan
euron budjetti lyö kättä ylivelkaisen valtion kanssa, joten Jyväskylään jää ainakin heikoimpien ja
puolustuskyvyttömimpien asukkaiden asioista keskusteleva hyvinvointitoimikunta. Tähän resursseja lisää,
kiitos!
Kokonaisuudessaan katson, että nykyisen talousarvioesityksen valossa Jyväskylä on valmis tarttumaan
lähivuoden tuleviin haasteisiin.
Kiitos.

Mia Puolimatka 7.11.2022

Jyväskylän KD-ryhmän huomioita Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelmaan

Petteri Muotkan puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 31.10.2022:
Arvoisa pj, hyvät valtuutetut

Yksi Jyväskylän neljästä strategiakärjistä on kaupunki, ja nyt päätöksen teossa olava Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma onkin siis strategisestikin merkittävä suunnitelma.

Ohjelma rakentuu seitsemästä teemasta, ja sisältää paljon hyviä ja kannatettavia tavoitteita,

Seuraavassa Kristillisdemokraattien ryhmän puolesta lyhyesti muutamia huomioita ohjelmaa.
Ensimmäisenä energiatuotannon osalta on terkeää varmistaa uusien teknologioiden toimivuus ja toimintavarmuus, jottei jouduta ongelmiin, kun ajetaan alas vanhoja tuotantomalleja ja siirrytään egologisempiin vaihtoehtoihin, On siis tärkeää ensin kartoittaa vaihtoehtoja huolellisesti, ja tehdä kauaskantoisia ratkaisuja.

Toisena huomiona ohjelman mukaisesti, se ettei kaupunkia rakennettaisi liian asfaltoiduksi. Tämä on tärkeää sekä  viihtyisä ja monimuotoinen ympäristön kannalta, että siitä näkökulmasta, että meillä on tarpeeksi  imevää maa-ainesta sade ja hulevesille. Maailmalta on kuulunut ikäviä uutisia vakavista tulvista isoissa kaupungeissa ilmaston muututtua sateisemmaksi,

Kolmantana  arjen resurssiviisauteen ja vastuulliseen kulutukseen ja kiertotalouteen liittyen terveiset Mustankorkealta, jossa Jyväskylän KD:n paikallisosasto kävi viime viikolla tutustumassa. Siellä kuultiin, että biojätteiden lajittelussa on kuntalaisilla vielä huomattavasti parantamisen varaa. Merkittävä määrä hyvää biokaasun raaka-ainetta menee vielä vääriin astioihin. Erilaisia kierrätys ja keräyspisteitä on Jyväskylässä jo paljon, mutta esim. muovin keräykseen voisi pisteitä olle enempikkin, jotta jätteen lajittelu tehdään kuntalaisille mahdollisimman helpoksi.

Lopuksi vielä kiitosta ja kannatus saa joukkoliikenne kehittämis- ja pyöräilyn edistämisohjelma.

Petteri Muotka, 040 753 0344
kaupunginvaltuutettu (KD)
sivistyslautakunnan jäsen
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Korpilahdelle taattava tasapuoliset liikuntapaikkaolosuhteet

Marika Visakorpi-Kemppaisen puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 31.10.2022:

Kiitos Keskustalle hyvästä aloitteesta, jonka myös koko KD-ryhmä aikanaan allekirjoitti! Valtuustoaloitteessa kiinnitetään perustellusti huomiota Korpilahden alueen lähiliikuntapaikkoihin ja liikuntaolosuhteisiin laajemminkin. Nuorten kaipaama Skeittiparkki, josta tehtiin siis myös heidän toimestaan kuntalaisaloite ja Pump Track -rata nostetaan aloitteessa erityisesti esiin ja on ilahduttavaa, että selvitystyö niiden osalta etenee.

On tärkeää, että kaupungin eri osia kohdellaan tasapuolisesti myös liikuntaolosuhteita kehitettäessä etenkin kun yksi strategiamme kärjistä on olla liikuntapääkaupunki. Korpilahden osalta näin ei aivan näytä olleen ja siitä on tullut useaan otteeseen palautetta myös alueen asukkailta. Lähiliikuntaolosuhdekartoituksen mukaan Korpilahden päiväkotien ja koulujen liikuntaolosuhteet on arvioitu heikoksi, mutta toimenpiteitä ei lähiliikuntapaikkaohjelmassa juurikaan ole.

Korpilahti edustaa maantieteelliseltä alueeltaan huomattavaa osaa Jyväskylästä, minkä lisäksi etäisyydet sieltä muiden alueiden liikuntapaikoille ovat pitkät. Tämä puoltaa sitä, että Korpilahden liikuntaolosuhteisiinkin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Asukkaat toivovat, että kaupunki voisi ylläpitää esim. suosittua jäälatua mäkisen latureitin ohella. Myös uimarannoista on tullut palautetta.

Yksi huomionarvoinen seikka on se, että vaikka Korpilahdella on kaupungin suurimmat metsäalueet, ei siellä ole yhtään kaupungin ylläpitämää luontopolkua. Muiden ylläpitämiä on luontopolkuja alueelta löytyy kaupungin sivuilta neljä: Vaarunvuoren luontopolku, jota ylläpitää Metsähallitus, Oravivuoren polku, joka johtaa Struven ketjun yhdelle mittauspisteelle, joka on Unescon maailmanperintökohde (ainut Jyväskylässä). Tikkalassa olevaa Hangasjärven ulkoilualuetta ylläpitää Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ja Haukankierrosta Korpilahden yrittäjät, Lions Club Korpilahti ja Tähtirinteen asukasyhdistys. Asukasyhdistysten ja yrittäjien aktiivisuus talkootöillä ylläpidettävissä liikuntapaikoissa on Korpilahdella esimerkillistä. Yhteistyötä voidaan varmasti tehdä jatkossakin, mutta tärkeää on, ettei kaupunki sysää omia vastuitaan vain vapaaehtoistoimijoiden harteille.

Valtuustoaloitteeseen annetussa vastauksessa todetaan, että tulevassa lähiliikuntapaikkaohjelman päivityksessä otetaan huomioon myös Korpilahteen liittyvät toiveet ja tarpeet. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä toivoo ja edellyttää, että näin tulee myös tapahtumaan.

Kuulumisia vuosikokouksesta

Jyväskylän Kristillisdemokraattien vuosikokous järjestettiin keskiviikkona 26.10.2022 Mustankorkean jätekeskuksella. Ennen kokousta toimitusjohtaja Esko Martikainen esitteli kattavasti keskuksen toimintaa ja kokousväki esitti runsaasti kysymyksiä.

Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvio, toimintasuunnitelma ja valittiin edustus piirin ja puolueen kokouksiin.

Paikallisosaston johtokuntaan valittiin: Mervi Turunen (pj), Pekka Tuominen (vpj), Marko Luomala, Silja Alankola, Roosa Paakkunainen, Kauno Riihonen, Minna Mustonen ja Vesa Lehtelä (uusi).

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Rami Sipilä ja varapuheenjohtajana Kari Lahti.

Viittomakieliset otettava paremmin huomioon kaupungin toiminnassa

Marika Visakorpi-Kemppaisen puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.9.22

Valtuutettu Jasmine Repo on tuonut esille tärkeitä asioita aloitteessaan esteettömyysstrategian laatimisesta. Esteettömyys on kehittynyt Jyväskylässä monelta osin hyvään suuntaan ja se on huomioitu eri näkökulmista, mutta vielä on myös parannettavaa. Tässä puheenvuorossa haluan nostaa esille näkökulmia erityisesti viittomakielisten asukkaiden näkökulmasta.

Viittomakieli on yksi kieli muiden joukossa: kuitenkaan sen paremmin varhaiskasvatuksessa kuin ikääntyneiden palveluissa eivät viittomakieliset asiakkaat välttämättä saa palvelua omalla kielellään ja kommunikointi voi olla hyvinkin puutteellista. Ruotsinkielisille lapsille on tiettävästi oma varhaiskasvatusryhmä, mutta viittomakielisille lapsille ei ole eikä välttämättä edes viittomakielistä avustajaa apuna. Lapsen kieli ei kuitenkaan kehity, jollei hän pysty kommunikoimaan viittovien lasten ja aikuisten kanssa. Pelkät tukiviittomat eivät tähän riitä. Samoin kotihoidossa tai palveluasumisessa voi käydä niin, ettei asiakkaan luona käy tai palvelutalossa ole juuri lainkaan viittomakieltä osaavia hoitajia. Jokainen voi ymmärtää, että kommunikointi jää silloin hyvin heikolle ja vähäiselle tasolle. Tämä on olennainen puute myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. 

Muista tilanteista voisi mainita vaikka kaupungin tilaisuudet, joissa voisi myös olla useammin tulkkausta viittomakielelle. Myös kriiseihin ja hätätilanteisin olisi syytä varautua viittomakielisetkin huomioon ottaen: viestinnän tulisi tapahtua kriisitilanteissa myös viittomalla ja esim. palohälytys pitäisi antaa myös valovilkuilla. 

Viittomakieltä tarvitsevien asukkaiden lisäksi monella kaupunkilaisella kuulo on alentunut. Se tulisi ottaa niin ikään huomioon kaupungin toiminnassa lähtien liikkeelle jo vaikkapa valtuustoseminaareista, joissa olisi syytä käyttää mikrofoneja. Viimeksi se ei aivan onnistunut, joten muistetaan tämä jatkossa. 

valtuuston kokous 26.9.22 Marika Visakorpi-Kemppainen

Uudet nimetyt eduskuntavaaliehdokkaat

Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin johtokunta nimesi viime viikon keskiviikkona kolme eduskuntavaaliehdokasta.

Emeritusprofessori Tapio Puolimatka Jyväskylästä, sairaanhoitaja Juha Käpyaho Jyväskylästä sekä koulutuspäällikkö Mervi Turunen Jyväskylästä. Puolimatka on sekä aluevaltuutettu että kaupunginvaltuutettu.

Onnittelut ehdokkaille ja menestystä vaaleihin!

Pride-ideologia loukkaa lapsen oikeuksia

Tapio Puolimatkan puhe Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.5.2022

Kaupungin vastauksessa todetaan, että liputuksen kohteena olevan toimijan arvot tai perustoiminta eivät saa olla ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. Kaupungin keskeisiin arvoihin kuuluu se, että kaikki kaupungin toiminnat on arvioitava lapsivaikutusten näkökulmasta siten, että lapset oikeudet ja hyvinvointi asetetaan etusijalle.

Pride-liputus on kuitenkin ongelmallinen sikäli, että korostaessaan sukupuolineutraalisuutta pride-ideologia vähintäänkin epäsuorasti kyseenalaistaa kolme lapsen ihmisoikeutta, jotka koskevat lapsen suhdetta alkuperäänsä eli siihen, miten lapsi on saanut olemassaolonsa.

Nämä kolme lapsen perustavaa ihmisoikeutta ovat

1) lapsen oikeus tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä
2) lapsen oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä, ja
3) lapsen oikeus omata vanhempi molemmista sukupuolista.

Alkuperäoikeuksien loukkaaminen tuottaa vakavia identiteettiongelmia.

On selvää, että erilaisista olosuhdetekijöistä johtuen nämä lapsen oikeudet eivät aina toteudu, mutta kaupunkina meidän eettinen velvollisuutemme on edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Yksi perustavista eettisistä periaatteista on, että kaikkein haavoittuvimpien ihmisten oikeuksien turvaaminen tulisi asettaa ensisijaiseksi. Lapset epäilemättä kuuluvat kaikkein haavoittuvimpien ihmisten joukkoon. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistötkin ovat haavoittuva ryhmä, mutta aikuisina heidän oikeusvaateensa jäävät toiseksi suhteessa lasten tarpeisiin ja oikeuksiin. Sitä paitsi, puolustaessamme lasten oikeuksia puolustamme kaikkien kansalaisten oikeuksia, koska yhdessä vaiheessa me kaikki olemme lapsia.

Ei ole perusteltua kyseenalaistaa yhteiskuntamme kaikkein hauraimpien ja haavoittuvimpien jäsenten hyvinvointia erityisesti liputtamalla sellaista aatetta, jonka sukupuolineutraaliuden korostus samalla epäsuorasti kyseenalaistaa lapsen perustavan identiteetti- ja suhdeoikeuden, oikeuden tuntea biologinen alkuperänsä ja kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa. Se että tämä oikeus ei aina toteudu ei merkitse sitä, että meidän tulisi kaupunkina heikentää yleistä tajua näistä lapsen perustavista oikeuksista.

Tapio Puolimatka (kd)