Uusi sukupuolioppi loukkaa yhdenvertaisuutta ja hämmentää lapsia sekä nuoria

Tapio Puolimatkan puhe kaupunginvaltuustossa 29.8.2022 

Yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisällytetty oppi sukupuolen moninaisuudesta on suuri riski erityisesti lapsille ja nuorille. Heissä aiheuttaa hämmennystä ajatus, että lapsi voisi syntyä väärään kehoon. Maailmanlaajuisesti voidaan empiirisesti osoittaa, että suurella osalla sukupuoliahdistuneista nuorista on muitakin vakavia ongelmia. Autisminkirjon häiriöistä ja psykiatrisista häiriöistä kärsivät henkilöt ovat yliedustettuina sukupuoliahdistuneiden nuorten keskuudessa (Warrier ym. 2020). Tällaiset lapset ja nuoret saattavat omaksua uskomuksen, että sukupuolenvaihto on ratkaisu kaikkiin heidän ongelmiinsa.

Autistisille lapsille ja nuorille tarjottavan kuntoutuksen yhtenä tarkoituksena on auttaa autismin kirjon ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria ymmärtämään paremmin yhteyttä oman ”minänsä” ja kehonsa välillä. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan ujutettu oppi sukupuolen moninaisuudesta vie heitä päinvastaiseen suuntaan ja heikentää heidän tietoisuuttaan omasta kehostaan eli heikentää heidän minänsä ja kehonsa välistä yhteyttä. Onko kaupungin perusteltua toimia tavalla, joka haittaa autististen lasten ja nuorten kuntoutusta ja vieraannuttaa heitä omasta kehostaan opettamalla oppia, että sukupuoli ei määräydy ihmisen kehon vaan subjektiivisten tunteiden perusteella.  

Nuorten äkillinen sukupuolihämmennys liittyy yleensä lisääntyneeseen internetin ja sosiaalisen median käyttöön; usein ystäväpiirissä on joku, joka käy läpi sukupuolenvaihdosprosessia (Littman 2018); Tutkimus osoittaa, että kun trans-ilmiöstä uutisoidaan, lähetteiden määrä sukupuoliklinikoille lisääntyy seuraavina viikkoina (Pang ym. 2020). Jos kaupungin virallinen tiedotus julistaa uutta sukupuolioppia, voidaan tutkimuksen valossa odottaa, että sen seurauksena lisääntyy sukupuolihämmennykseen joutuvien nuorten määrä, joista osa päätyy terveyttään vaarantaviin hormonihoitoihin ja leikkauksiin, joita he myöhemmin katuvat katkerasti. 

Göteborgin yliopiston lasten- ja nuorisopsykiatrian professori Christopher Gillberg pitää lasten ja nuorten lääketieteellistä sukupuolenkorjausta ”ehkä yhtenä lääketieteen historian suurimmista skandaaleista”, koska näiden hoitojen pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. 

Yhdenvertaisuussuunnitelmaan on sisällytetty oppi sukupuolen moninaisuudesta, jonka mukaan sukupuoli ei perustu objektiivisesti havaittaviin biologisiin tosiasioihin vaan epämääräiseen tunteeseen. Tällainen opetus vetää todellisuuden maton lasten jalkojen alta. Jos lapsille ja nuorille opetetaan, että pojat ja tytöt eivät itse asiassa olekaan pysyviä, biologisiin tosiasioihin perustuvia kategorioita vaan tunteeseen perustuvia identiteettejä, annamme lasten turvallisuuden ytimelle iskun alueella, joka on perustavaa heidän itseymmärrykselleen. Lasten tasapainoista kehitystä vaikeuttaa opetus, että pojalla ja tytöllä ei ole mitään objektiivisesti tunnistettavia piirteitä, vaan kyse on vain henkilökohtaisesta tunteesta. (Davies-Arai 23.)

Sukupuolisen moninaisuuden opin varaan rakentuva tiedotus on suuri riski lapsille ja nuorille. Munchenin yliopistollisen sukupuoliklinikan lapsi- ja nuorisopsykiatri Alexander Korte korostaa, että mitä enemmän nuorta tuetaan uskossaan, että hän kuuluu toiseen sukupuoleen, sitä vahvemmaksi uskomus muuttuu ja sitä vaikeammaksi hänen on siitä myöhemmin irrottautua. (163) Näin lisätään mahdollisuutta, että muutoin väliaikainen vaihe jähmettyy pysyväksi ”identiteetiksi” ja nuori lopulta lähtee tielle kohti hormoneja ja leikkauksia, jotka voivat viedä häneltä sekä seksuaalisen toimintakyvyn että lisääntymiskyvyn.

Psykiatri Roberto D’Angelo (ym. 2020b) mukaan ”Yhä useammat potilaat kärsivät syvästä traumasta epäasianmukaisen sukupuolenkorjausleikkauksen vuoksi. He kärsivät peruuttamattomista fyysisistä muutoksista – – , jotka suoraan aiheuttamansa ahdistuksen lisäksi vaikuttavat henkilön kykyyn luoda vakaa identiteetti (monet tuntevat jäävänsä loukkuun seksuaaliseen ei-kenenkään-maahan), löytää romanttisia kumppaneita ja tukevia sosiaalisia verkostoja, hankkia lapsia tai löytää vakituinen työpaikka.”

Sukupuolenkorjaajille suunnattua psykoterapiaryhmää ohjannut psykiatri Az Hakeem (2018: 147) kertoo, että sukupuolenkorjaustaan katuvat henkilöt ”muodostavat uuden hiljaisen ja syrjäytyneen ryhmän, jolla ei ole ääntä eikä edustusta”. Nämä ihmiset joutuvat usein ”masentavaan, avuttomaan ja toivottomaan tilanteeseen, josta ei ole ulospääsyä” (149). 

Yhdenvertaisuussuunnitelman osaksi on ujutettu oppi sukupuolen moninaisuudesta, jonka mukaan ihmisen sukupuoli määräytyy sen mukaan, mitä ihminen kokee ja tuntee, tai minkälaisen kertomuksen hän kertoo sukupuoli-identiteetistään. 

Tämän opin sisällyttäminen yhdenvertaisuussuunnitelmaan on ristiriitaista, koska se loukkaa yhdenvertaisuutta. Vaatimus siitä, että ihmisiä on kohdeltava kaikissa tilanteissa sen sukupuolen edustajina, johon he kertovat kuuluvansa, ei ole ihmisoikeus vaan syrjivä periaate, jonka seurauksena ”kaikki muut menettävät oikeutensa yhdelle sukupuolelle omistettuihin tiloihin, palveluihin ja toimintoihin”, kuten feministi Helen Joyce huomauttaa (Joyce 224) 

Sukupuolen moninaisuuden pohjalta organisoitu yhteiskunta syrjii biologisia naisia ja riistää heiltä oikeuden keholliseen yksityisyyteen. Biologisen sukupuolen korvaaminen subjektiivisiin tunteisiin perustuvalla sukupuoli-identiteetillä poistaa biologisen sukupuolen kategorian ja poistaa tytöt ja naiset pojista ja miehistä erillisenä kategoriana. Näin ohitetaan tyttöjen ja naisten oikeudet tiloihin ja erityisjärjestelyihin heidän yksityisyytensä suojelemiseksi (Holloway 2020). Nämä toimenpiteet vahingoittavat suhteettomasti naisia, ja ovat siksi lainvastaista syrjintää.

Oppi sukupuolen moninaisuudesta estää naisia puolustautumasta sellaisia järjestelyjä vastaan, joissa biologiset miehet saavat pääsyn naisille tarkoitettuihin tiloihin pelkästään kertomalla todentamattoman kertomuksen omasta sukupuoli-identiteetistään. Ongelma on erityisen akuutti lasten ja nuorten kannalta. Brittiläinen feministi ja The Economist -lehden toimittaja Helen Joyce (2022: 127-129) on huolissaan siitä, että oppi sukupuolen moninaisuudesta johtaa institutionaalisiin heikkouksiin, joita lapsia ja nuoria seksuaalisesti kaltoin kohtelevat henkilöt käyttävät hyväkseen. Kun syrjinnäksi määritellään se, että tyttö kokee ahdistavaksi jakaa pukuhuone- ja suihkutiloja naiseksi identifioituvan biologisen miehen kanssa, vanhempien on vaikeampi suojella lapsiaan. Uuden sukupuoliopin vaikutuksesta lapset eivät koe itseään vapaaksi ilmaisemaan ahdistustaan tytöille ja naisille tarkoitettujen tilojen jakamisesta biologisten miesten kanssa. 

Yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyvä oppi sukupuolen moninaisuudesta sisältää periaatteen, että sukupuoli määräytyy subjektiivisen tuntemuksen, ei biologian pohjalta. Kun tämä sukupuolioppi sovelletaan vanhempien ja lasten suhteeseen, vanhemmuuskaan ei ensisijaisesti määräydy biologisen suhteen pohjalta, jolloin siitä tulee oikeudellinen konstruktio, kuten McGillin yliopiston professori Douglas Farrow toteaa: ”Perheen idea katoaa, kun henkilökohtainen itsemääräämisoikeus ymmärretään siten, että sukupuolittuneella keholla ei ole merkitystä. Jos sukupuolittuneella keholla ei ole merkitystä, ei myöskään biologisella vanhemmuudella tai sukulaisuudella ole merkitystä.”

Pitkällä aikavälillä luonnollisten sukupuolierojen poistaminen yhteiskuntaelämää organisoivana periaatteena uhkaa vanhempien oikeuksia lapsiinsa ja luonnollisten perhesuhteiden yleisesti suojattua asemaa. Tähän asti luonnollinen biologinen suhde on määritellyt, ketkä ovat lapsen vanhemmat. Viranomaisten tehtävänä on ollut vain todeta tämä luonnollinen tosiasia. Kun sukupuolta ei enää käsitetä biologiseksi tosiasiaksi vaan subjektiiviseksi tunteeksi, biologisilla vanhemmilla ei enää ole luonnollista oikeutta lapsiinsa. Jos sukupuolta ei enää määritellä luonnollisen, biologisen sukupuolen perusteella, ei myöskään vanhemmuutta enää määritellä luonnollisella, biologisella tavalla. Kun tämä periaate viedään loogiseen loppupäätelmäänsä, viranomaiset päättävät, ketä pidetään lapsen vanhempina.

Miten voimme varmistaa, ettei uutta sukupuolioppia sovelleta ennemmin tai myöhemmin siten, että biologisten vanhempien luonnollinen oikeus lapsiinsa menettää merkityksensä? Juristi Ulrich Vosgerau kysyy: Tarkoittaako uusi sukupuolioppi sitten jossain vaiheessa sitä, että sinä et ole lapsen äiti vain siksi, että synnytit lapsen – vaan viranomaiset päättävät, kuka lapsen äiti on? Vosgeraun mukaan sukupuolikäsityksen muutos katkaisee biologian ja perheoikeuden välisen suhteen, jonka varaan lainsäätäjä on tähän asti rakentanut. Sitten valtio päättää, ketkä ovat lapsen vanhemmat, ja mielivaltaisten huostaanottojen määrä kasvaa.

Kirjallisuus

 

D’Angelo, Roberto & Syrulnik, Ema & Avad, Sasha & Marchiano, Lisa & Kenny, Dianna Theadora & Clarke, Patrick (2020a) “One Size Does Not Fit All: In Support of Psychotherapy for Gender Dysphoria” Archives of Sexual Behavior (2020). https://doi.org/10.1007/s10508-020-01844-2

D’Angelo, Roberto & Syrulnik, Ema & Avad, Sasha & Marchiano, Lisa & Kenny, Dianna Theadora & Clarke, Patrick (2020b) “Jack Turban’s Dangerous Campaign to Smear Ethical Psychotherapy as Anti-Trans ‘Conversion Therapy’”, Quillette, November 1, 2020, https://quillette.com/2020/11/01/jack-turbans-dangerous-campaign-to-smear-ethical-psychotherapy-as-anti-trans-conversion-therapy/

Biggs, Michael (2019) ”Britain’s Experiment with Puberty Blockers”, in Michele Moore & Heather Brunskell-Evans (toim.) Inventing Transgender Children and Young People. Cambridge Scholars Publishing. 

Dhejne C. & Lichtenstein P, & Boman M, & Johansson A, & Långström N, & Landén M. (2011) “Long-term follow-up of transsexual persons undergoing sex reassignment surgery: cohort study in Sweden.” PLoS One. 2011;6(2):e16885. Epub 2011 Feb 22.

De Vries A. L. C. ja Cohen-Kettenis P. T. (2016): ”Gender Dysphoria in Children and Adolescents.” In Randi Ettner, Stan Monstrey, Eli Coleman (ed.): Principles of Transgender Medicine and Surgery, s. 180–207. 

Farrow, Douglas (2010) The Government of Québec Declares War on ‘Homophobic’ and ‘Heterosexist’ Populace. file://fileservices.ad.jyu.fi/homes/tipuolim/My%20Documents/My%20Pictures/Farrow%20article%20for%20upload.pdf

Farrow, Douglas (2019) “The New Family Violence”. First Things 5.8. 2019.

Hakeem, Az (2018) TRANS: Exploring Gender Identity and Gender Dysphoria. Tiger Press.

Holloway, Geoff (2020) “The Mysterious Power of an International Transgender Declaration that No One Has Ever Heard of”, Mercatornet 10.9.2020  https://mercatornet.com/the-mysterious-power-of-an-international-transgender-declaration-that-no-one-has-ever-heard-of/66429/

Joyce, Helen (2022) Trans: When Ideology Meets Reality. One World. 

Korte, Alexander (2022) Alexander Korte | Jugendpsychiater über Transsexualität, Dysphorie und Self-ID | Hyslop Uncut – YouTube, 1.40.25-

Littman, L. (2018). Parent reports of adolescents and young adults perceived to show signs of a rapid onset of gender dysphoria. PloS one13(8), e0202330.

Minkowitz, Tina (2016) Female Autonomy vs Gender Identity: A critical analysis of gender identity in CEDAW jurisprudence and the Yogyakarta Principles. Master’s Thesis. University of Oslo. https://www.duo.uio.no/handle/10852/54626

Palveluvalikoimaneuvoston suositus. Alaikäisten sukupuoli-identiteetin variaatioihin liittyvän dysforian lääketieteelliset hoitosuositukset. Finnish_Guidelines_2020_Minors_Original.pdf (segm.org); Finnish_Guidelines_2020_Minors_Unofficial Translation.pdf (segm.org)

Pang, K. C., de Graaf, N. M., Chew, D., Hoq, M., Keith, D. R., Carmichael, P., & Steensma, T. D. (2020). Association of Media Coverage of Transgender and Gender Diverse Issues With Rates of Referral of Transgender Children and Adolescents to Specialist Gender Clinics in the UK and Australia. JAMA Network Open3(7), e2011161-e2011161.

Puolimatka, Tapio (2019) Sukupuoli muutoksessa. Päivä. 

Regnerus, Mark (2019b) “New Data Show ‘Gender-Affirming’ Surgery Doesn’t Really Improve Mental Health. So Why Are the Study’s Authors Saying It Does?”, Public Discourse, November 13, 2019. https://www.thepublicdiscourse.com/2019/11/58371/

Stock, Kathleen (2022) Material Girls: Why Reality Matters for Feminism. Fleet.

Stolzman, Jessica & Takala, Hanna (2019) Ei enää teidän tyttönne. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/09/vanhemmat-vastustivat-15-vuotiaan-tyttarensa-toivetta-korjata-sukupuoltaan?utm_source=facebook-share&fbclid=IwAR3IhKsCyk5vq1u6Xm9LY0nvz21y1hUut-tZl6At_rReMxHmcTOly7S7J3Q

Van Maron, Jonathon (2019) World Renowned Child Psychiatrist Calls Transtreatment “Possibly One of the Greatest Scandals in Medical History”.   https://thebridgehead.ca/2019/09/25/world-renowned-child-psychiatrist-calls-trans-treatments-possibly-one-of-the-greatest-scandals-in-medical-history/

Vosgerau, Ulrich (2022) Ulrich Vosgerau: ”Dann bestimmt der Staat, wer die Eltern Ihres Kindes sind!” (tichyseinblick.de)

Warrier, Varun & Greenberg, David M. & Weir, Elizabeth & Buckinham, Clara & Smith, Paula & Meng-Chuan, Lai & Allison, Carrie & Baron-Cohen, Samuel (2020) ”Elevated rates of autism, other neurodevelopmental and psychiatric diagnoses, and autistic traits in transgender and gender-diverse individuals.” Nature Communications 11.1 (2020): 1-12.

 

Kristillisdemokraateilta useita muutosesityksiä yhdenvertaisuussuunnitelmaan

KD ryhmä kiinnitti huomiota kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyvään ajatteluun sukupuolikäsityksen muuttamisesta ja sen ristiriitaisuuteen vallitsevan lainsäädännön kanssa sekä ajatteluun liittyviin ongelmiin sekä teki useita muutosesityksiä suunnitelmaan.

Marika Visakorven puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 29.8.2022:

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Yhdenvertaisuussuunnitelma on jakautunut kolmenlaisiin tavoitteisiin, jotka koskevat yhdenvertaisuutta, syrjintää ja tasa-arvoa. Tässä puheenvuorossa keskityn viimemainittuun, johon suunnitelmassa kiinnitetään varsin paljon huomiota.

Tasa-arvolaki määrittelee lain tarkoituksena olevan estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin (eli henkilön kokemukseen omasta sukupuolestaan) tai sukupuolen ilmaisuun (eli sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla) perustuva syrjintä. Merkillepantavaa on, että tasa-arvolaki näyttää erottavan sukupuolen ja toisaalta sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun. Syrjinnäksi voidaan tasa-arvolain mukaan katsoa toiminta, jossa henkilö em. syistä joko suoraan tai välillisesti joutuu säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi epäedullisempaan asemaan. Tämä on lähtökohtaisesti oikein hyvä asia: samasta työstä tulee maksaa sama palkka eikä ihmisiä tule esim. rekrytoinneissa asettaa eri asemaan em. tekijöistä johtuen.

Suomen lainsäädäntö on perustunut biologiseen sukupuolikäsitykseen miehistä ja naisista ja juridisia sukupuolia on edelleen nämä kaksi. Sitä voidaan pitää vahvasti luonnontieteellisesti perusteltuna ja se näkyy monilla tavoin eri elämänalueilla kuten vaikkapa terveydenhoidossa. Siihen törmää väkisinkin myös vaikkapa rikosasioissa käytettävissä dna-lausunnoissa. Vallalla on kuitenkin pyrkimys irtautua tästä ja nostaa rinnalle kokemukseen tai itseilmaisuun perustuva sukupuolen määrittely ei vain muunsukupuolisuuden, vaan myös miesten ja naisten osalta. Tähän ajattelutapaan liittyy myös suunnitelmassa esiintyvä käsite sukupuolitietoinen. On varmasti totta, että kaikki ihmiset eivät koe identiteetikseen biologista sukupuoltaan eikä se tee heistä vähempiarvoisia. On kuitenkin kokonaan toinen asia ryhtyä muuttamaan vallitseva sukupuolikäsitys toiseksi. Tällä on huomattavia vaikutuksia koko yhteiskuntaan, sen järjestäytymiseen, arkiseen toimintaan, keholliseen yksityisyyteen ja lapsiin ja nuoriin. Sukupuolikäsityksen muuttamiseen liittyvät tavoitteet eivät ylipäätään ole aivan yksinkertaisia: samalla kun sukupuolioletuksista halutaan eroon, viedään isolta joukolta oikeus tulla kohdelluksi miehenä tai naisena silloinkin kun sitä toivoisi, ilman että se pitää erityisesti ilmaista. Välillä on myös vaikea hahmottaa, mitä kaiken kaikkiaan tavoitellaan: yhtäältä korostetaan sukupuolineutraalisuutta, toisaalta sukupuolinäkökulmaa.

Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on käytetty monia käsitteitä, joita siinä ei ole määritelty. Tällaisia ovat esim. sukupuolitietoinen viestintä, sukupuolineutraalisuus ja ylipäätään sukupuoli. Kun kysyin, mitä sukupuolella suunnitelmassa käsitetään, sain vastaukseksi: miehiä, naisia ja muunsukupuolisia. Tämä on ristiriidassa tämänhetkisen juridisen sukupuolikäsityksen kanssa. Mainittakoon, että myöskään tasa-arvolaki ei tunne käsitettä muunsukupuolisuus, vaan siellä siis puhutaan sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta. Käsitteiden suhteen olisi syytä olla tarkkana.

Käsitettä ”sukupuolitietoinen viestintä” käytetään monessa kohtaa suunnitelmassa ja vasta aivan loppupuolella suunnitelmaa kerrotaan, että sillä tarkoitetaan esim. sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden korvaamista neutraaleilla nimikkeillä, sen varmistamista, ettei ketään suljeta pois ja kuvien neutraalisuutta. Tosiasiassa sukupuolitietoisuudella viitattaneen myös THL:n määrittelyn mukaiseen sukupuoliin kulttuurisesti ja sosiaalisesti liitettyjen oletusten, ennakkoluulojen ja käsitysten tunnistamiseen arkisessa toiminnassa ja puhetavoissa ja sukupuolistereotypioiden kriittiseen arviointiin sekä tietoisuuteen sukupuolen moninaisuudesta. Vaikuttaa siis vahvasti, että sukupuolitietoisuuden tarkoituksena on juurikin siirtyä biologispohjaisesta sukupuolikäsityksestä kokemuspohjaiseen ja neutraaliutta korostavaan ajatteluun. Tämä on vallan eri asia kuin se, että ihmisiä kohdellaan samanarvoisina. Emme kannata tällaisen termin käyttöä etenkään kun epäselväksi jää, mitä kaikkea käytännössä tarkoitetaan sukupuolitietoisen viestinnän edistämisellä. Emme pidä perusteltuna THL:n kuvaamaa laajaa sukupuolikäsitysten arviointia ohi juridisesti määriteltyjen sukupuolten, tulisihan viranmaisen toimintojen perustua lakiin. Sen sijaan on hyvä, että viestinnässä pyritään ottamaan kaikki huomioon, olipa kyse sitten mistä tahansa henkilöön liittyvästä syystä.

Mitä tulee sukupuolittuneisiin ammattinimikkeisiin, on varmasti totta, että mies -päätteet ovat aikanaan tulleet siitä, että ammateissa on toiminut lähinnä miehiä, mutta niillä ei yleisesti ottaen ole ollut enää vuosikymmeniin sukupuoleen liittyvää tulkintaa. Olen ollut yli 20 vuotta virkamies, eikä se ole ollut koskaan minkäänlainen sukupuolikysymys itselleni enkä ole kuullut olleen muillekaan. Toki on mahdollista, että jollekin näin on. Olen myös lakimies, mutta yhtä hyvin voin käyttää sanaa juristi, koska kummatkin ovat vakiintuneita. Sen sijaan en ole luottamusmies vaan luottamushenkilö, koska sanoilla on eri merkitys. Ylipäätään ammatti- ja tehtävänimikkeillä on vakiintunut ja neutraali käyttötapa ilman että kieltä on tarpeen väkisin ryhtyä neutralisoimaan.

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu

Näistä syistä johtuen Kristillisdemokraatit tekivät yhdessä Perussuomalaisten kanssa useita muutosesityksiä, joissa esitettiin mm. termin ”sukupuolitietoinen” poistamista sekä seuraavia tekstimuutoksia (sinisellä)

Lause ”Koulujen fyysinen ympäristö suunnitellaan/merkitään opastein siten, että osa wc-,pukeutumis- ja pesutiloista on sukupuolineutraaleita.” muutetaan muotoon

”Koulujen fyysinen ympäristö suunnitellaan/merkitään opastein siten, että osa wc-,pukeutumis- ja pesutiloista on yhdelle henkilölle suunnattuja ja neutraaleja myös sukupuolen suhteen.”

”Sukupuolen moninaisuuden ja sukupuolineutraaliuden huomioiminen koulun toiminnassa siten, ettei kyseenalaisteta lapsen biologiseen sukupuoleen perustuvaa identiteettiä, vaan tuetaan sen kehitystä.” sekä ”Viestintä ja vuorovaikutus tukee sukupuolten tasa-arvoa ja kasvurauhan antamista lapsille ja nuorille.”

Lause ”Esimerkiksi ymmärrys siitä, että naisten ja miesten lisäksi on olemassa myös muunsukupuolisia kuntalaisia, parantaa kohtaamisten ja palveluiden laatua.” Muutetaan muotoon: Esimerkiksi ymmärrys siitä, että osa kuntalaisista kokee sukupuoli-identiteetikseen jonkun muun kuin miehen tai naisen sukupuolen, parantaa kohtaamisten ja palveluiden laatua.

Esitykset kaatuivat pääosin äänin 54-13. Joitakin muutosesityksiä kannattivat myös keskustalaiset, mutta esitykset hävisivät äänin 45-22.</

Köyhyysohjelmalla tavoitellaan pienituloisuudesta aiheutuvien ongelmien vähentämistä

Petteri Muotkan puhe kaupunginvaltuustossa 29.8.2022:

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut:

Köyhyysohjelmalla tavoitellaan pienituloisuudesta aiheutuvien (niin sosiaalisten, inhimillisten, kuin taloudellisten ongelmien) vähentämistä, segregaation torjumista ja suhteellisesta köyhyydestä johtuvan eriarvoisuuden kaventamista. Ohjelma sisältää johdannon lisäksi, nykytilan arviointia ja toimenpide-ehdotuksia.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää valmistelijoita siitä, että viime keväänä ryhmämme ohjelmaan antamia evästyksiä on kuultu.
Esimerkiksi ruoka-aputoiminta on nyt huomioitu hyvin. Ohjelmassa kerrotaan: “Lukemattomat suomalaiset ruoka-aputoimijat auttavat pienituloisia ja heikossa asemassa olevia kansalaisia pärjäämään, kun tulot eivät riitä menoihin ja ruoka uhkaa loppua. Vaikeudet korostuvat taloudellisen taantuman kohdatessa. Valmiiksi hauraassa asemassa olevat kärsivät kriisitilanteissa muita enemmän.”
Lisäksi ohjelmassa todetaan, että: “mm. ruoka-avussa ja seurakuntien tekemässä diakoniatyössä asiakasmäärät ovat kasvaneet.“ Ja nyt kun katsoo viimeaikaisia uutisia, niin avun tarvitsijoiden määrä ei näyttäisi olevan vähenemässä. Vapaaehtoisten toimijoiden työ tulee varmasti olemaan jatkossakin hyvin tärkeää, yhtälailla kuin järjestöjen ja seurakuntien toiminta, kaupungin omien palvelujen rinnalla.
Ryhmämme kiittää myös siitä, että keväällä mainitsemiimme toimenpideohjelman kohtiin on saatu nyt selkeyttä. Toivomme, että toimenpideohjelma jalkautuu hyvin käytäntöön, ja että tavoitteiden saavuttamista seurataan suunnitelmallisesti.
 - -
Petteri Muotka, 040 753 0344
kaupunginvaltuutettu (KD)
sivistyslautakunnan jäsen
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vaajakosken Kohinatorilla oli vilkas kuhina koko päivän.

Vaajakosken Kohinatorilla oli vilkas kuhina koko päivän.

Tapasimme KD:n teltalla paljon ihmisiä, kävimme hyviä keskusteluja politiikasta ja sen vierestä, tarkkuusheittoon osallistui sekä lapsia että aikuisia ja kojullamme sai myös suuta makeaksi.

Muistathan myös meneillään olevan jäsenkampanjamme, joka on 30.9.2022 saakka.

Hyvää elokuun jatkoa!

Liity Nyt!

Liity Nyt!

Kukin uusi 12.8.-30.9.2022 välillä KDn ja samalla Jyväskylän Kristillisdemokraattien jäseneksi liittynyt saa KD:n keittiöliinan sekä arvomme uusien jäsenten kesken kaksi kappaletta Miriams’in Herkkuhetki kahdelle -lahjakortteja. Lisäksi loppuvuodelta 2022 ei peritä jäsenmaksua.

Arvonta suoritetaan 11.10.2022 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Jäseneksi pääset liittymään www.kdjyvaskyla.fi sivuston kautta => Valikko => Liity jäseneksi.

Teemme arvoistasi politiikkaa Jyväskylässä ja valtakunnallisesti!

Lahjakortin kuvaus: Herkkuhetki kahdelle -lahjakortti pitää sisällään kaksi vapaavalintaista makeaa tai suolaista herkkua ja kaksi vapaavalintaista juomaa – valikoimassa muun muassa ihania erikoiskahveja. Lahjakortti on voimassa 6 kk.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

KD:n aloite polkupyöräbusseista sai hyvän vastaanoton

Petteri Muotka:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitteessamme  ehdotetaan, että tulevien kilpailutusten ja hankintojen yhteydessä Jyväskylään hankittaisiin muutamia pyörien kuljettamiseen soveltuvia linja-autoja tai muokattaisiin nykyisistä sellaisia lisävarustein. Näillä päästäisiin liikennöimään aluksi kokeiluluontoisesti muutamia valittuja bussivuoroja.

Aloitevastauksessa tähän ajatukseen suhtaudutaan myönteisesti ja todetaan:
“Kalustovaatimuksissa voidaan pyrkiä ottamaan huomioon myös kiinnitysmahdollisuudet polkupyörille. Jos sopiva ratkaisu pyörien kiinnittämiseen löytyy, sitä voidaan kokeilla muutamissa autoissa jo aiemmin.”

Näin toivomme tapahtuvan. Onhan tämä kuitenkin huomattavasti edullisempi tapa edistää pyöräilyä kuin esim. nyt jo rakenteilla olevat joidenkin pysäkkien yhteyteen tulevat pyöräparkit, mitkä nekin ovat toki hyvä kokeilu. Jää nähtäväksi kuinka nämä toimivat.  Onko esim. työmatkaliikenteessä mielekkäämpää jättää pyörä parkkiin vai ottaako se matkaan bussiin.

Joka tapauksessa toivotaan, että nämä jo muutamissa muissa kaupungeissa pilotoidut polkupyöräbussit huomioidaan jatkossa osana Jyväskylän polkupyöräilyn edistämisohjelmaa

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää kaikkia aloitteen allekirjoittaneita.
Kiitos myös viranhaltijoille tästä vastauksesta ja positiivisesta suhtautumisesta asiaan.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.6. Cygnaeuksen koulun peruskorjaushankkeen

 

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana yksimielisesti Cygnaeuksen koulun peruskorjaussuunnitelman Jyväskylän kristillisen koulun käyttöön. Hanke mahdollistaisi Kristillisen koulun toiminnan jatkumisen keskeisellä sijainnilla täysin uudistetuissa tiloissa pitkällä vuokrasopimuksella. Koulun muutto samalla tontilla sijaitsevasta purettavasta kiinteistöstä tapahtuisi suunnitelman mukaan kesällä 2024.

 

 

Jäsenistön kesäilta 20.6.22

 

Kesäilta Jyväskylän Kristillisdemokraattien jäsenistölle maanantaina 20.6.2022, klo 18–20.30 Vesa Lehtelällä, Livantie 30, 41800 Jyväskylä (Korpilahti)

Hyvää ruokaa ja yhdessäoloa Suomen suvi-illassa, ei voi kesäkuista iltaa paremmin viettää! Illanvietossa saamme kuulla ajankohtaisia asioita Korpilahdelta sekä valtuustokauden ensimmäisen vuoden kohokohtia. Tilaa on myös vapaalle keskustelulle ja pihapeleille. Kiitämme jo etukäteen Vesaa ja Saria, jotka ovat ystävällisesti avanneet meille kotinsa illanviettopaikaksi.

Ilmoittautumiset keskiviikko 15.6.2022 mennessä: luomala.marko@gmail.com Kerro myös mahdollisista ruokarajoitteistasi.

Tapio Puolimatkan puhe valtuustossa 30.5. liittyen pride-liputukseen.

”Kaupungin vastauksessa todetaan, että liputuksen kohteena olevan toimijan arvot tai perustoiminta eivät saa olla ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. Kaupungin keskeisiin arvoihin kuuluu se, että kaikki kaupungin toiminnat on arvioitava lapsivaikutusten näkökulmasta siten, että lapset oikeudet ja hyvinvointi asetetaan etusijalle.
Pride-liputus on kuitenkin ongelmallinen sikäli, että korostaessaan sukupuolineutraalisuutta pride-ideologia vähintäänkin epäsuorasti kyseenalaistaa kolme lapsen ihmisoikeutta, jotka koskevat lapsen suhdetta alkuperäänsä eli siihen, miten lapsi on saanut olemassaolonsa.
Nämä kolme lapsen perustavaa ihmisoikeutta ovat
1) lapsen oikeus tuntea biologinen alkuperänsä, isänsä ja äitinsä
2) lapsen oikeus olla biologisten vanhempiensa kasvatettavana ja kasvaa oman biologisen sukunsa yhteydessä, ja
3) lapsen oikeus omata vanhempi molemmista sukupuolista.
Alkuperäoikeuksien loukkaaminen tuottaa vakavia identiteettiongelmia.
On selvää, että erilaisista olosuhdetekijöistä johtuen nämä lapsen oikeudet eivät aina toteudu, mutta kaupunkina meidän eettinen velvollisuutemme on edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Yksi perustavista eettisistä periaatteista on, että kaikkein haavoittuvimpien ihmisten oikeuksien turvaaminen tulisi asettaa ensisijaiseksi.
Lapset epäilemättä kuuluvat kaikkein haavoittuvimpien ihmisten joukkoon. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistötkin ovat haavoittuva ryhmä, mutta aikuisina heidän oikeusvaateensa jäävät toiseksi suhteessa lasten tarpeisiin ja oikeuksiin. Sitä paitsi, puolustaessamme lasten oikeuksia puolustamme kaikkien kansalaisten oikeuksia, koska yhdessä vaiheessa me kaikki olemme lapsia.
Ei ole perusteltua kyseenalaistaa yhteiskuntamme kaikkein hauraimpien ja haavoittuvimpien jäsenten hyvinvointia erityisesti liputtamalla sellaista aatetta, jonka sukupuolineutraaliuden korostus samalla epäsuorasti kyseenalaistaa lapsen perustavan identiteetti- ja suhdeoikeuden, oikeuden tuntea biologinen alkuperänsä ja kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa.”

Kaupunginvaltuutettu Tapio Puolimatka

Marika Visakorven puheenvuoro

PUHEENVUORO ALOITTEESTA SUOMEN LIPPU SALKOON

Tapani Mäen ja muiden allekirjoittaneiden valtuustoaloitteella toivottiin yhtenäisten liputuskäytäntöjen laatimista siten, että kaupungintalon kiinteistöillä tapahtuva liputus tapahtuisi Suomen lippua ja tapauskohtaisesti EU:n tai muiden valtioiden lippuja käyttäen.

Onko tällaisella asialla kuin liputuskäytännöt sitten mitään oleellista merkitystä? Ukrainan sodan aikana olemme nähneet, että lipulla tai väreillä on tosiasiallisesti iso symbolinen merkitys.

Kaupunginhallitus ehti jo hyväksyä liputuskäytännöt kaupungille äänestyksen jälkeen. Ne eroavat valtuustoaloitteessa esitetystä erityisesti siinä, että niissä jätetään harkinnan mukaan mahdollisuus myös muilla lipuilla liputtamiseen. Päätöksen mukaan ”Muilla kuin valtioiden lipuilla tai EU-lipulla liputtamista arvioidaan kaupungin strategian ja arvojen pohjalta. Liputuksen tulee perustua valtakunnallisesti tai maailmanlaajuisesti toteutettavaan teematapahtumaan tai liputuspäivään. Liputus voi perustua myös esimerkiksi maailmanlaajuisen järjestön edustajan vierailuun. Toimijalla on oltava käytössään oma tunnistettava lippu. Toimijan arvot tai perustoiminta eivät saa olla ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. Mikäli kaupunki järjestää liputuksen muulla kuin Suomen lipulla, eikä kaupungilla ole kyseistä lippua, se tulee toimittaa kaupungille liputusta varten.” Erikseen kaupunginhallituksen liputuspäätöksessä on mainittu saamelaisten ja romanien kansallispäivä, jolloin olisi mahdollisuus liputtaa joko heidän lipuillaan tai Suomen lipulla sekä Pride-liputus. Ensinmainittuja lippuja kaupunki ei ole hankkinut, mutta sen sijaan Pride lippuja on hankittu kaupungin kustannuksella. Tämä on tietysti jo sinänsä mielenkiintoinen ratkaisu.

Ongelmalliseksi liputuskäytännöt tekee se, että kun haetaan oletettavasti yhdenvertaisuutta, toimitaan tosiasiallisesti epäyhdenvertaisesti. Kansallispäivinä liputtamista voi pitää ymmärrettävänä ja valtakunnallisesti linjattuna, mutta kaikenlaisten muiden tapahtumien ja järjestöjen lippujen salkoon vetäminen on helposti eriarvoistavaa. Kaupunkilaiselle jää myös epäselväksi, onko kaupunki jollain lailla järjestämässä tai isännöimässä tapahtumaa, jonka lippu on vedetty salkoon ja mitkä kaikki tapahtuman tavoitteet se kenties allekirjoittaa?

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti riippumatta iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Monillakaan laissa mainituilla vähemmistöillä ei välttämättä ole mitään lippuja eivätkä kaikki ole edes erityisemmin järjestäytyneitä. Silti on lukuisia vähemmistöjä, joiden asemassa on paljonkin parantamisen varaa. Ei ole järin yhdenvertaista, että kaupunki toimii aktiivisen järjestön tai ihmisryhmän esityksen mukaan ja osoittaa sille toistuvasti tukensa toisin kuin muille, vaan viranomaisen toiminnan on oltava korostuneen tasapuolista. Vuodessa on lukuisia päiviä kuten lapsen oikeuksien päivä, vanhusten viikko ym. jolloin voisi olla perusteita liputukseen, mutta lippuja ei ole. Entä veteraanit? Haluaisivatko he kenties, että  Talvisodan päättymispäivänä, joka on vakiintunut muistopäivä, muttei liputuspäivä, liputettaisiin veteraanijärjestöjen lipuilla? Ilmoittaisiko kaupunki silloin, että emme hanki niitä lippuja?

Huomionarvoisia ryhmiä ja tapahtumia on lukuisia, mutta rajanveto on vähintäänkin haastavaa. Helpoin tapa toimia tasapuolisesti olisi tyytyä liputtamaan aloitteessa esitetyllä tavalla Suomen lipulla.

Kaupungin tehtävä on edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta kohtelemalla asukkaita keskenään yhdenvertaisesti, tasapuolisesti ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen.

 

Petteri Muotkan puheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

 

 

Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus on tärkeä työkalu valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Jotta kaupungin toimintaa voidaan kehittää, on tärkeää saada selkeästi esitettyä ja ajantasaista tietoa siitä, missä eri toimialoilla mennään ja kuinka kaupungissa voidaan.

 

Kuten arviointikertomuksessa todetaan, on talouden ja toiminnan katsauksiin saatu selkeyttä, esimerkiksi neljännesvuosiraporttien liikennevalomallilla esitetyt arviot tavoitteiden toteutumisesta antavat jo nopeallakin silmäyksellä kuvaa kokonaistilanteesta. Lisäksi seurattavia mittareita on pyritty kehittämään, ja tuota työtä on syytä edelleenkin jatkaa. Onhan niin, että sitä mitä mitataan, niin sitä yleensä myös kehitetään.

 

 

Keskeisimmät meille kaikille yhteiset tavoitteet, joita seurata, lienevät talouden pitäminen tasapainossa ja yhtä aikaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän huomiot näistä kahdesta ensin talouteen.

 

Vuoden 2021 tilikaudelta kaupungille kertyi ylijäämä 70 M€, mikä on toki hieno tulos, mutta ilman EF:n kiinteistökaupoista saatua kertaluontoista tuloa, olisi tilinpäätös ollut kuitenkin 17 M€ alijäämäinen, ja tämä on syytä tiedostaa jatkoa suunniteltaessa. Yhdeksän suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän kaupungin taseen kertynyt ylijäämä on vertailukaupunkien heikoin. Lisäksi verotulot per asukas ovat Jyväskylässä olleet perinteisesti pienet, kun suuri osa asukkaista on pienituloisia opiskelijoita.

 

Onkin selvää, että talouden tasapainottamista on jatkettava aiemman suunnitelman mukaisesti, ja rakenteellisiakin uudistuksia tullaan todennäköisesti tarvitsemaan. Hyvinvointialueuudistuksen pakottamana myös kaupungin puolella tapahtuva organisaatiouudistus onkin nyt hyvä mahdollisuus tarkastella rakenteita uudelleen, ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan virtaviivaistamaan toimintaa edelleen. Tätä onkin toki jo huomioitu uudistukseen liittyvässä valmistelussa.

 

Toisaalta, jotta toimintamenojen hillitsemisen lisäksi saataisiin tulovirtoja kasvatettua, pitää kaupungin elinvoiman vahvistamiseen panostaa. Jyväskylän on oltava yrittäjäystävällinen ja uusia innovaatioita mahdollistava kaupunki. Uuden kaupunkistrategian mukaan tavoitteena onkin, että Jyväskylä yltäisi Yrittäjien kuntabarometrissa ja EK:n kuntarankingissa kärkikolmikkoon. Ja vaikka talouden näkymät ovat useista globaaleista haasteista johtuen vaikeasti ennustettavat, on tärkeää tehdä myös pidemmän aikavälin suunnitelmia.

 

 

Toisena laajempana kokonaisuutena kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa kiinnittää huomiota henkilöstön ja asukkaiden hyvinvointiin.

 

 

Huolta herättää kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien kustannusten jo pidempään jatkunut nousu. Vuonna 2021 sairauspoissaoloja oli yhtä henkilötyövuotta kohden 19,9 päivää, ja niistä aiheutuneiden kustannusten määrä nousi edellisestä vuodesta hieman yli miljoonalla 8,9 M€:oon, ja kun katsotaan kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen lukuja, on sairauspoissaolot olleet edelleen kasvussa. Toki koronan vaikutukset näihin lukuihin ovat varmasti merkittävät. Hyvä olisikin tehdä analyysia myös niin, että saataisiin koronan vaikutukset eriteltyä.

 

Pelkästään koronan taakse tässä ei voida kuitenkaan mennä. Myös muita tekijöitä on arviointikertomuksessakin tunnistettu. Suurimmaksi syyksi näihin poissaoloihin mainitaan mielenterveyden haasteet ja toisena tuki- ja liikuntaelimistön vaivat.

 

Sekä inhimillisesti että taloudellisesti olisi tärkeää saada sairauspoissaolojen trendi kääntymään laskuun. Joitakin toimenpiteitä tähän onkin jo arviointikertomuksessa ja tilinpäätöksessä mainittu. Tätä työtä on syytä edelleen jatkaa ja pyrkiä varmistamaan jokaiselle kaupungin työntekijälle mahdollisimmat hyvät edellytykset voida työssä hyvin.

 

 

Kuntalaisten hyvinvoinnin arvioinnissa puolestaan huolta herättää erityisesti nuorten mielenterveyden haasteet. Nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys on lisääntynyt. THL:n mukaan jopa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii masennuksen ja ahdistuksen oireista. Korona-aika on varmasti osaltaan lisännyt näitä haasteita, kun sosiaalinen elämä on ollut rajoitettua.

 

KD-ryhmä pitää tärkeänä, että mielenterveyden haasteissa päästäisiin kiinni juurisyihin, koska ennaltaehkäisy on kuitenkin aina parempi vaihtoehto kun kriisiytyneiden tilanteiden ratkominen. Toki myös mahdollisimman nopea apu tukea tarvitseville olisi turvattava. Lisäksi on tärkeää analysoida, mahdollisten tulevien epidemioiden varalta, mitkä korona-ajan toimenpiteistä olivat kannattavia toteuttaa ja mitä niistä ei kannata uudelleen käyttää.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, vielä muutama sana työllisyydestä, joka on merkittävä tekijä sekä kaupungin talouden että kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta.

 

Jyväskylän työttömyysaste oli yhdeksän suurimman kaupungin vertailussa toiseksi korkein ja työmarkkinatuen kuntaosuutta (eli ns. sakkomaksua) maksettiin 20,4 M€. Työllisyydessä kohtaanto-ongelma onkin ilmeinen, ja alanvaihtokoulutusta kehitettävä, kun samaa aikaan esim. ict- ja sote-alalla on haasteita saada rekrytoitua riittävästi työvoimaa. Toimenpideohjelmaa tähän on tehty. Palvelujen turvaamiseksi myös ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen on huomioitu. Näissä tilanteissa on tärkeää huolehtia työntekijöiden riittävästä koulutuksesta ja suomenkielentaidosta etenkin sote-palveluissa. Mainittakoon vielä loppuun positiivisina nostona Nuorten talon -toimintamalli tarjota palvelut yhden luukuun periaatteella.

 

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää tarkastuslautakuntaa hyvästä arviointikertomuksesta ja kaupungin koko organisaatiota vuodesta 2021, joka on saatu haastavista olosuhteista huolimatta nyt tyylikkäästi pakettiin. Myös kristillisdemokraattien valtuustoryhmä on valmis osaltaan hyväksymään tilinpäätöksen ja myöntämään vastuuvapauden tilivelvollisille.