Iltakahvit kuntapäättäjien kanssa verkossa

Vallitsevan tilanteen vuoksi on päätetty, että iltakahvit kuntapäättäjien kanssa järjestetään etänä.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset Jyväskylän kaupungin sivuilta (tässä linkki).

Syksyn 2020 illat kello 18-20
16.9. Vaajakoski-Jyskä
30.9. Lohikoski-Seppälänkangas
21.10. Keltinmäki-Myllyjärvi
4.11. Keljo

Ilmoittauduhan mukaan omalta kotisohvalta ja lähde mukaan ideoimaan ja jakamaan mielipiteitä alueiden kehittämiseksi!

Kirjamessut peruttu

Ikäväksemme joudumme ilmoittamaan, että Kirjamessut Paviljongissa on peruttu järjestäjän puolesta.
Tässä linkki tapahtumajärjestäjän sivuille.

Wemmi markkinat toteutuvat ulkoilmatapahtumana Paviljongin alueella
ja olemme tavattavissa 19. ja 20.9. kello 10-16.
Tästä tapahtumajärjestäjän sivuille.

Tervetuloa tervehtimään meitä ja juttelemaan kanssamme!
– KD:n väki Jyväskylästä

Liikenteeseen saatava ennakoivaa silmäpeliä

Tapahtui kesäkuun alussa. Tuttavani pyöräili Saarijärventietä Palokan kauppakeskuksilta keskustaan päin. Vastaan tuli ”hirmupyöräilijäjoukko”, joka ei antanut vastaantulijalle muuta vaihtoehtoa kuin koukata pientareelle. Jostain syystä pyörä veti linkkuun, josta seurasi pyöräilijälle kohtalokas ilmalento.

Joukkio jatkoi matkaansa tilannetta huomaamatta tai tapahtuneesta välittämättä. Onnettomuuden seurauksena tuttavani käsivarsi murskaantui pahoin, myös kylkeen ja jalkaan tuli ruhjevammoja.

Käden vammat olivat niin vaikeat, että tarvittavaa leikkausta pohdittiin ja suunniteltiin huolella useita spesialisteja konsultoiden. Onni onnettomuudessa, loukkaantunut käsi on ei-dominoiva ja kesän kipsiviikkojen jälkeen kädestä näyttäisi tulevan riittävän toimintakykyinen.

Samaisella kevyenliikenteenväylällä Mankolan alakoulua käyvä tyttäreni on saanut kuulla yläkoululaisilta ”väisty, pois tieltä” -huutelua. Hirvittää päästää matkaan varsinkin pyörällä ja kävelymatkallekin saattelen ohjeita kerraten, vaikka kyseessä on jo neljäsluokkalainen.

SAMAA HUOLESTUNUTTA viestiä olen kuullut muiltakin alakoulua käyvien vanhemmilta, niin yläkoululaisten pyöräilijöiden kuin mopoilla ja skoottereilla kurvailevien nuorten liikennekäyttäytymisestä.

Myös kaikenikäisillä jalankulkijoilla on toisinaan taipumusta kävellä rinnakkain, isoinakin joukkioina ja tällöin on pyöräilijän asemassa vaikea tehdä turvallisia ohituksia.

Pirikello on kätevä merkinantokapine kohtaamistilanteisiin ja alikulkukäytävissä soitettavaksi, sitä soisi rohkeammin käytettävän.

Kellonsoitto ei tarkoita vihoittelua, vaan antaa lisää joustavuutta ja ennakointimahdollisuutta liikenteeseen: talutushihnan kiskaisu, reunaan ryhmittyminen, turvallinen väistäminen. Pyöräilijän on syytä väistää jalankulkija riittävän kaukaa, ettei ihan hihakosketuksella ohi.

SIIRRETÄÄNPÄ näkökulma vielä ratin taakse. Erityisesti korkeilla nopeuksilla suhaavat maantiepyöräilijät tai muut vauhtipyöräilijät pudottelevat toisinaan varomattomasti suojatielle.

Kun tarkkaat ratin takana risteyksessä liikennettä kääntyäksesi, katsot moneen kertaan niin autot kuin kevyenliikenteenväylän tilanteen. Kun reitti näyttää vapaalta ja olet painamassa kaasua, eikö sieltä silti joku vauhtisankari kiidä pyörällään suojatielle ”koska hänellä on oikeus”.

Ennakoivaa silmäpeliä pyöräilijän ja autoilijan välillä vaaditaan: hidasta suojatielle ja varmista, että sinut nähdään.

Päävastuu lasten ja nuorten liikennekasvatuksesta on vanhemmilla: kerrataanpa jälkikasvun kanssa liikennekäyttäytymistä varsinkin näin koulunalun kynnyksellä. Liikennevalistusta voisi kouluissakin olla jo heti kesälomabaanoilta palattua.

Ehdotuksena kouluille liikenneturvallisuutta ja virustilannetta ajatellen koulupäivän porrastetut aloitukset ja päättämiset, näin ruuhkia ei pääse syntymään.

Meidän aikuistenkin on hyvä tarkistaa asenteitamme ja käyttäytymistämme, jotta osaltamme edistämme sujuvaa ja turvallista liikennekulttuuria. Välitä, muista – ennakoi, kuten Liikenneturva meitä muistuttaa.

Mervi TurunenPalokka, Jyväskylä
(Kirjoittaja on kunnallisvaaliehdokkaana Jyväskylässä)

kirjoitus on julkaistu aiemmin
12.8.2020 Keskisuomalaisessa

Jyväskylän Kristillisdemokraattien syyskokouksen kannanotto 9.9.2020

TOIMINTATAPOJA USKALLETTAVA UUDISTAA

Jyväskylä on monen muun kunnan tapaan hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Säästöjen lisäksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja tulopohjan vahvistamista yrittäjyyttä edistämällä. Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan toimintatapojen uudistamiselle ja toimialojen vahvemmalle integraatiolle on nyt sekä vahva tarve että erinomainen mahdollisuus.  Perinteiset hallinto- ja toimialarajat on uskallettava ylittää poistamalla päällekkäisiä toimintoja, käyttämällä tiloja monipuolisemmin ja ennen kaikkea etsimällä yhdessä ratkaisuja asukkaiden tarpeisiin. Sekä asukkaiden että työntekijöiden kannalta on järkevämpää pyrkiä auttamaan paljon palveluja tarvitsevia asukkaita yhdessä kuin lukuisilla eri ”luukuilla” irrallaan. Myös sukupolvirajoja on paikka paikoin hyvä ylittää. Haluamme ilmaista tukemme suunnitelmalle hyvinvointikeskusten muodostamiseksi eri ikäryhmiä palveleviksi paikoiksi. Ikäihmisten asumiseen uusia vaihtoehtoja etsittäessä on selvitettävä ennakkoluulottomasti vaikkapa lähekkäistä opiskelija- ja senioriasumista toinen toistaan tukien. 

On ollut ilo havaita, että korona-aika on myös herättänyt naapuriavun aivan uudella tavalla. Tämän vapaaehtoisuuteen perustuvan ”toimintatavan” toivomme myös jäävän elämään kunnallisten palveluiden rinnalle. 

lisätietoja: puheenjohtaja Marika Visakorpi 044-273 0767

Haluamme ilmaista tukemme suunnitelmalle hyvinvointikeskusten muodostamiseksi eri ikäryhmiä palveleviksi paikoiksi.

Nuorten transhoidot – lääketieteellinen skandaali?

(Kirjoittaja on filosofi ja kasvatustieteilijä, joka toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa.
Hän on myös Jyväskylän kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas)

Sukupuoliahdistuneita nuoria hoidetaan useissa länsimaissa niin sanotun hollantilaisen hoitomallin mukaisesti. Sen mukaan 10–12-vuotiaiden sukupuoliahdistuneiden nuorten murrosiän kehitys voidaan estää hormonisalpaajilla, sukupuoliominaisuuksia muuttavat hormonihoidot aloitetaan 16 vuoden iässä ja 18-vuotiaiden sukupuolielimiä voidaan kirurgisesti muokata muistuttamaan vastakkaisen sukupuolen elimiä.
Nämä hoidot tuhoavat lisääntymiskyvyn ja sisältävät merkittäviä terveysriskejä. Sitä paitsi psykiatritkaan eivät pysty varmuudella tunnistamaan niitä lapsia ja nuoria, joiden sukupuoliristiriita tulee pysymään aikuisuuteen asti.
Göteborgin yliopiston lapsi- ja nuorisopsykiatrian professori Christopher Gillberg pitää lasten ja nuorten lääketieteellistä sukupuolenkorjausta “ehkä yhtenä suurimpana skandaalina lääketieteen historiassa” ja vaatii ”välitöntä kieltoa hormonisalpaajien käytölle, koska niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa” (Van Maren 2019).
Diagnosoinnin epävarmuus
Vaikka sukupuoliristiriita tai sukupuoliahdistus on yleisesti tunnustettu lääketieteellinen tila, sen diagnosointi on epätarkkaa lääketiedettä. Useat alan asiantuntijat korostavat, ettei kukaan pysty kovin varmasti diagnosoimaan, kenellä sukupuoliahdistuneista lapsista tai nuorista ongelma säilyy ja kuinka moni katuu myöhemmin, jos hänet saatetaan transprosessin liukuhihnalle.
Sukupuolentutkimukseen erikoistuneet tutkijat Annelou de Vries ja Peggy Cohen-Kettenis (2016: 184) toteavat, että “yksittäisen lapsen kohdalla ei ole vielä mahdollista ennustaa, kenestä tulee ja kenestä ei tule transsukupuolista henkilöä aikuisuudessa”. Erityisesti lasten kohdalla tehdään helposti väärä diagnoosi. Jotkut niistä ihmisistä, jotka korjaavat sukupuoltaan, katuvat sitä katkerasti.
Vanhempien syyllistäminen
Kuitenkin vanhempia saatetaan syyttää lastensa terveyden vaarantamisesta, jos he vastustavat näiden radikaalien toimenpiteiden kohdistamista sukupuoliahdistuneisiin lapsiinsa.
Trans-poliklinikalla toimiva psykiatri Teemu Kärnä totesi HS:n haastattelussa, että ”nuorella on oikeus myös saada kotipaikkakunnalta tukea sukupuolen korjaamisen toteuttamiseen, jos vaikka lähiverkko sitä vastustaa tai vanhemmat ryppyilevät”.
Ovatko hormonihoitoja ja leikkauksia vastustavat vanhemmat siis vastuuttomia ”ryppyilijöitä”, joiden mielipiteellä ei ole merkitystä heidän lastensa hoidosta päätettäessä?
Onko hormonihoidoilla ja leikkauksilla tieteellistä perustaa?
1.8.2020 American Journal of Psychiatryjulkaisi korjauksen aikaisempaan artikkeliinsa, joka perustui maailman laajimpaan tietoaineistoon hormonaalisia ja kirurgisia sukupuolenkorjaushoitoja saaneista potilaista. Ruotsin väestö- ja potilasrekisteriin on kerätty tietoja 9,7 miljoonasta ruotsalaisesta, joista 2 679 sai sukupuoliristiriidan diagnoosin ja vähän yli 1000 kävi läpi sukupuolenkorjausleikkauksen.
Lokakuussa vuonna 2019 julkaistussa alkuperäisessä artikkelissa väitettiin, että sukupuolenkorjausleikkaukset vähentävät potilaiden tarvetta saada mielenterveyshoitoja. 1.8. 2020 julkaistun korjauksen mukaan alkuperäinen väite hoitojen hyödyistä oli virheellinen: todellisuudessa sukupuolenkorjausleikkauksista ei ollut hyötyä mielentilaan tai ahdistukseen liittyvien hoitojen osalta. Maailman laajimman tietoaineiston pohjalta tehdyt analyysit osoittavat, ettei hormonaalisesta ja kirurgisesta sukupuolenkorjauksesta ole mielenterveydellistä hyötyä.
Sukupuolenkorjausleikkauksen oletettuja mielenterveyshyötyjä puolustaneen artikkelin virheitä analysoi yksityiskohtaisesti Texasin yliopiston professori Mark Regnerus, joka totesi: “Artikkelin kirjoittajat turmelivat erinomaisen tietoaineiston ja analyysit vääristelevällä tulkinnalla. He lipsuivat tieteellisestä tarkkuudesta ja järkiperäisyydestä mukautuessaan aktivistiryhmien näkemyksiin, jotka haluavat normalisoida hedelmättömyyttä tuottavat ja pysyvästi vaurioittavat leikkaukset.” (Regnerus 2019b.)
Hollantilaisen hoitomallin terveyshaitat
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heinon ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Laura Suomalaisen (2017) mukaan Hollannin hoitomallista ”on tehty yksi ainoa pitkäaikaisseurantatutkimus, jonka aineisto oli erittäin valikoitunutta”. Tämän tutkimuksen varaan maailmanlaaja Endocrine Society rakensi suosituksensa hoitomallin käytöstä.
Tutkimuksen (De Vries ym. 2014) kohteena oli 40 hollantilaista nuorta, joita hoidettiin hormonisalpaajilla, muuntohormoneilla ja sukupuolenkorjausleikkauksilla. Tutkimuksesta puuttui kontrolliryhmä, otos oli pieni ja valikoitunut: kaikki osallistujat olivat kokeneet sukupuoliristiriitaa lapsuudesta asti (mikä erottaa heidät nykyisin hoidettavista, joista valtaosa on alkanut kokea sukupuoliristiriitaa vasta esimurrosiässä tai murrosiässä).
Yksi nuorista kuoli sukupuolenkorjausleikkauksen komplikaatioihin. Muiden psykologista hyvinvointia, sosiaalista toimintaa ja koulu- tai ammatillista menestystä arvioitiin kolme kertaa. Heidän terveydentilaansa ei arvioitu lääketieteellisillä testeillä, vaikka hormonisalpaajien on havaittu haurastuttavan luustoa ja muuntohormonien lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Koska viimeinen arvio tehtiin noin vuosi leikkauksen jälkeen heidän ollessaan keskimäärin 21-vuotiaita, myöhemmin kehittyneet ongelmat jäivät piiloon. Pahimmat ongelmat kuten itsemurhat tulevat usein näkyviin vasta 10 vuotta leikkauksen jälkeen: sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneet potilaat kuolevat 19 kertaa todennäköisemmin itsemurhan kautta kuin muu väestö (Dhejne ym. 2011).
Hollantilainen hoitomalli vie hoidettavilta kyvyn saada omia lapsia ja heikentää heidän seksuaalista toimintakykyään ja kykyä kokea seksuaalista nautintoa. Hormonisalpaajien käytöllä saattaa olla kielteisiä sivuvaikutuksia esimerkiksi luiden kehitykseen (mikä altistaa myöhemmin osteoporoosille), pituuskasvuun ja älylliseen kehitykseen. Ne saattavat lisätä käyttäytymis- ja tunneongelmia, taipumusta vahingoittaa itseään ja pahentaa hoidettavan tyytymättömyyttä kehoonsa. (Grigorova ym. 2006; Craig ym. 2007; Biggs 2019, 2020).
Sukupuolihormonien tärkein vaikutuskohde ihmisessä on aivot: kun salvataan sukupuolihormonien vaikutus kasvuun ja sukupuoliominaisuuksiin, saatetaan salvata myös ajattelun kehitys. Ei tiedetä, kehittyykö älyllinen ja tunne-elämän toimintakyky normaalisti, kun sukupuolihormonien vaikutus estetään.
Myös vastakkaisen sukupuolen hormonien (pojilla estrogeeni, tytöillä testosteroni) käytöstä seuraa terveysongelmia. Suun kautta annosteltava estrogeeni pojille altistaa terveysriskeille: laskimotukos ja veritulppa, sydänsairaudet, painonnousu, kohonnut verenpaine, heikentynyt glukoositoleranssi, sappivaivat ja rintasyöpä. Testosteronia saavilla tytöillä voi olla kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin, maksavaurioihin, uniapneaan, insuliiniresistenssiin sekä muutoksiin rintarauhasissa, kohdun limakalvossa ja munasarjoissa. (Olson-Kennedy & Forcier 2015, Moore ym. 2003, Eyler 2014, FDA, WPATH 35–37)
Vaarantavatko Kärnän parjaamat ”ryppyilevät vanhemmat” lastensa terveyttä vastustaessaan hormonihoitoja ja leikkauksia? Vai toimivatko he asianmukaisesti vastustaessaan kokeilun asteella olevien ja terveyttä vahingoittavien hoitomenetelmien soveltamista lapsiinsa? Vanhemmat eivät voi antaa informoitua suostumustaan hoitoihin, joiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tutkimustietoa. Samasta syystä eivät informoitua suostumustaan voi antaa myöskään nuoret itse.
Vääristelevä vastakkainasettelu
Kärnän mukaan pyrkimykset tukea nuoren eheytymistä omaan biologiseen sukupuoleensa ovat vahingollisia ”eheytyshoitoja”, joilla ”pyritään käännyttämään transpotilaat väkisin pysymään syntymässä määritellyssä sukupuolessa”. Itse ”eheytyshoitojen” tai ”käännyttämisterapian” käsitettä ei tarkemmin määritellä. Entä jos psykiatri kertoo potilaalle hormonihoitojen terveysriskeistä. Onko tämä määriteltävä käännytysyritykseksi? Tai jos terapeutti pyrkii selvittämään, onko sosiaalinen tartunta saanut nuoren kanavoimaan ahdistuksensa sukupuoliahdistukseen. Onko tämä yritystä muuttaa potilaan päätöstä korjata sukupuoltaan?
Tosiasiassa näiden kahden vaihtoehdon, ”käännyttämisterapian” ja hormonihoitoihin ja leikkauksiin perustuvan hoitomallin väliin jää lukuisa joukko terapeuttisia lähestymistapoja, jotka ovat osoittautuneet menestyksellisiksi sukupuoliahdistuksen hoidossa. Miksi lukija jätetään näistä vaihtoehdoista tietämättömäksi?
”Käännyttämisterapian” käsite jätetään usein epämääräiseksi asiaa koskevassa keskustelussa ja tutkimuksissa (ks. esim. Turban ym. 2020; vrt. Regnerus 2019a). Näin tekee myös Kärnä, joka turvautuu tunteisiin vetoaviin ja liioitteleviin väitteisiin: ”En osannut edes ajatella, että osa ihmisistä pitää mahdollisena eheyttämistä. Tuntuu kuin joku olisi tullut pimeältä keskiajalta ja heittänyt naamalle kylmää vettä.”
Kärnän mukaan ”eheytyshoidon” tai ”käännyttämisterapian” vahingollisuus on tutkimuksen avulla vastaansanomattomasti osoitettu: ”Ne ovat suurella todennäköisyydellä ihmistä kohtaan haitallisia. Niiden tulee loppua. Kaikki johtavat terveysasiantuntijat ovat tämän saman asian tuoneet julki. Tästä ei voi olla erilaisia mielipiteitä, vaan tämä on tutkittu tosiasia.”
Tosiasiassa ”käännyttämisterapiaa” on tuskin ollenkaan tutkittu suhteessa nuorten sukupuoli-identiteettiin. James Cantor(2020) kritisoi Amerikan lastenlääkäriliiton (American Association of Pediatrics) asiaa koskevaa kannanottoa siitä, että sen pohjana “ei ole ollenkaan tutkimuksia, jotka käsittelisivät käännytysterapiaa suhteessa sukupuoli-identiteettiin. Käännyttämisterapiaa koskevat tutkimukset rajoittuvat käsittelemään seksuaalista suuntautumista, ja sitä paitsi aikuisten seksuaalista suuntautumista; sukupuoli-identiteettiä ja lapsia ei käsitellä ollenkaan.” (Cantor 2020).
Ei ole olemassa hyviä tutkimuksia, jotka asianmukaisesti ja nyansoidusti analysoivat erilaisia terapiavaihtoehtoja ja vertaavat niitä hollantilaiseen hoitomalliin. Jos ainoana vaihtoehtona pidetään hormonaalista ja kirurgista sukupuolenvaihdosta tukevaa hoitomallia ja muut terapiamallit torjutaan, useita tärkeitä näkökohtia jää tarkastelun ulkopuolelle: 1) Autistimin kirjon oireista ja psykiatrisista häiriöistä kärsivät ovat yliedustettuja sukupuoliahdistuneiden nuorten parissa (Warrier ym. 2020). 2) Äkillinen sukupuoliahdistuksen kokemus murrosikäisillä liittyy useimmiten lisääntyvään internetin ja sosiaalisten medioiden käyttöön; usein myös ystäväpiirissä on joku sukupuolenvaihdosta läpikäyvä henkilö (Littman 2018: 3) Kun joukkotiedotusvälineissä uutisoidaan transilmiöstä, seuraavina viikkoina ilmenee kasvava määrä lähetteitä sukupuoliklinikoille (Pang ym. 2020).
Kehityksellisesti informoitu psykoterapia
HS:n artikkeli jättää esimerkiksi huomiotta maailman johtaviin asiantuntijoihin kuuluvan Kenneth Zuckerin käyttämän kehityksellisesti informoidun psykoterapian, jota sovellettiin vuosikymmenien ajan Zuckerin johtamassa lasten ja nuorten sukupuoliklinikassa Kanadassa. Kehityksellisesti informoidun psykoterapian avulla potilaita autettiin tuntemaan olonsa tyytyväisiksi omassa kehossaan niin, että heidän sukupuoli-identiteettinsä olisi yhteneväinen heidän biologisen sukupuolensa kanssa.
Jos tulee selväksi, että potilaan on mahdollista oppia elämään tyytyväisenä omaan sukupuoleensa, Zucker auttaa potilasta saavuttamaan tämän tavoitteen. Zuckerin psykoterapia saavutti hyviä hoitotuloksia: 88 % sukupuoliahdistuneista potilaista samaistui omaan biologiseen sukupuoleensa saamansa psykoterapian ansiosta (Kay 2020). Koska kehityksellisesti informoidun psykoterapian on osoitettu lievittävän nuorten sukupuoliahdistusta ilman hollantilaisen mallin terveyshaittoja, sitä on pidettävä ensisijaisena hoitokeinona (Zucker ym. 2012). Zuckerin mielestä sosiaalinen sukupuolenvaihdos voi tarpeettomasti ohjata lapsia hormonaalisen ja kirurgisen sukupuolenvaihdoksen tielle. Useimpien lasten kohdalla sitä ei ole mielekästä pohtia ennen kuin muut vaihtoehdot on perusteellisesti tutkittu (Zucker 2020: 395).
Mitä tiede sanoo?
Kärnä pitää hormonihoitoihin ja leikkauksiin perustuvan hoitomenetelmän kritisointia tiedevastaisuutena ja syyttää siitä kansanedustaja Päivi Räsästä: ”Hän tietää kyllä, mitä nykyinen lääketiede sanoo sukupuolen moninaisuudesta, mutta jättää tieteellisen tiedon huomiotta.”
Todellisuudessa puheella sukupuolen moninaisuudesta ei ole tieteellistä perustaa; sen perustana on postmodernin filosofian pohjalta rakentunut käsitesekaannus. Biologiassa sukupuoli määritellään sen perusteella, miten organismi on rakentunut lisääntymisen kannalta. Ihmisillä lisääntyminen vaatii kahden eri sukusolun yhtymistä. Siksi ihmisen sukupuoli on kaksiarvoinen biologinen ominaisuus, johon ei olennaisesti vaikuta henkilön psykologinen kokemus tai identiteetti.
Pitäisikö Kärnälle itselleen kohdistaa hänen Räsäselle kohdistamansa sanat: ”Hän tietää kyllä, mitä nykyinen lääketiede sanoo sukupuolen moninaisuudesta, mutta jättää tieteellisen tiedon huomiotta.”
Nuoret politiikan pelinappuloina
Aktivistien painostus heikentää nuorten sukupuoliahdistusta käsittelevien tutkimusraporttien ja hoitosuositusten tieteellistä tasoa. Nuorista on tullut kokeilun asteella olevien hoitomenetelmien koekaniineja. Hoitoja sovelletaan huolimatta hollantilaisen hoitomallin terveyshaitoista ja sen kyvyttömyydestä ratkaista edes nuorten sukupuoliahdistusta. Princetonin yliopiston professori Robert P. George pitääkin epäeettisenä tarjota lääketieteellistä sukupuolenkorjausta sukupuoliahdistuneille nuorille: ”Hallituksen tulisi kieltää tämä lääketieteellisen teknologian väärinkäyttö ja suojella lapsia näiltä vahingoilta.” (Anderson & George 2019).
Marinin hallituksen suunnittelema translain muutos itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi tulee vaikeuttamaan hoitohenkilökunnan mahdollisuutta ohjata sukupuoliahdistuneita nuoria terveydellisesti järkeviin ratkaisuihin. Jos jokaisella on oikeus itse määritellä sukupuolensa, lääkärin voi olla vaikea kieltäytyä hoitamasta potilasta hänen itse määrittelemänsä sukupuolen ehdoilla. Koska kehon biologia ei kuitenkaan muutu henkilön itsemääritelmien mukaan, itsemääritelmien ehdoilla annetut hoidot voivat vahingoittaa kehon terveyttä. Äskettäin transmies lähes menehtyi munuaissairauteensa, koska lääkäri käsitteli häntä miehen keholle asetettujen kriteerien pohjalta (Gorvett 2020). Lainsäädäntöä ollaan muuttamassa tieteenvastaisen ideologian pohjalta, jonka soveltaminen yhteiskuntaelämään ja terveydenhoitoon tulee aiheuttamaan ihmisille paljon tarpeetonta kärsimystä.
Kirjallisuus:
Anderson, Ryan T. & George, Robert P. (2019) “Physical Interventions on the Bodies of Children to “Affirm” their “Gender Identity” Violate Sound Medical Ethics and Should be Prohibited”, Public Discourse, December 8, 2019,
Biggs, Michael (2019) “Britain’s Experiment with Puberty Blockers”, teoksessa Michele Moore & Heather Brunskell-Evans (toim.) Inventing Transgender Children and Young People. Cambridge Scholars Publishing.
Biggs, Michael (2020). Puberty Blockers and Suicidality in Adolescents Suffering from Gender Dysphoria. Archives of Sexual Behavior, 1-3.
Bränström, Richard & Pachankis, John E. (2019) “Reduction in Mental Health Treatment Utilization Among Transgender Individuals After Gender-Affirming Surgeries: A Total Population Study”, American Journal of Psychiatry 3.10. 2019, https://ajp.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp.2019.19010080
Cantor, James M. (2020) “Transgender and gender diverse children and adolescents: fact-checking of AAP policy.” Journal of Sex & Marital Therapy 46.4 (2020): 307-313.
Correction to Bränström and Pachankis, American Journal of Psychiatry, 1 Aug. 2020 https://ajp.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp.2020.1778correction
Craig, Michael, C & Fletcher, Paul & Daly, Eileen & Rymer, Janice J. & Cutter, William & Brammer, Mick & Giampietro, Vincent & Wickham, Harvey & Maki, Pauline & Murphy, Declan (2007): Gonadotropin hormone releasing hormone agonists alter prefrontal function during verbal encoding in young women. Psychoneuroendocrinology 32, s. 1116–1127. 10.1016/j.psyneuen.2007.09.009.
De Vries A. L. C. ja Cohen-Kettenis P. T. (2016): “Gender Dysphoria in Children and Adolescents.” Teoksessa Randi Ettner, Stan Monstrey, Eli Coleman (toim.): Principles of Transgender Medicine and Surgery, s. 180–207. Toinen painos.
De Vries, Annelou L.C. & McGuire, Jenifer K. & Steensma, Thomas D. & Wagenaar, Eva C.F. & Doreleijers, Theo A.H. & Cohen-Kettenis, Peggy T. (2014) “Young Adult Psychological Outcome After Puberty Suppression and Gender Reassignment”, Pediatrics, September 2014, peds.2013-2958; DOI: https://doi.org/10.1542/peds.2013-2958
Dhejne C, Lichtenstein P, Boman M, Johansson A, Långström N, Landén M. (2011) “Long-term follow-up of transsexual persons undergoing sex reassignment surgery: cohort study in Sweden.” PLoS One. 2011;6(2):e16885. Epub 2011 Feb 22.
Eyler, AE & Pang, SC & Clark, A (2014): “LGBT assisted reproduction – Current practice and future possibilities.” LGBT Health 2014; 1 (3), s. 151−156.
FDA Food and Drug Administration, Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto. Ks. Drug Safety Communication issued for Testosterone products. https://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/ucm436259.htm?attorney_name=Brett%20Hollett?PageSpeed=noscript.
Gorvett, Zaria (2020) “Why our Medical Systems are Ignoring Transgender People”, BBC 17th of Aug. 2020 https://www.bbc.com/future/article/20200814-why-our-medical-systems-are-ignoring-transgender-people
Grigorova, Miglena & Sherwin, Barbara B. & Tulandi Togas (2006): “Effects of treatment with leuprolide acetate depot on working memory and executive functions in young premenopausal women.” Psychoneuroendocrinology 31, s. 935–947. 10.1016/j.psyneuen.2006.05.004.
Kaltiala-Heino Riittakerttu ja Suomalainen Laura (2017): “Kommenttipuheenvuoro nuorisopsykiatrian näkökulmasta.” Lapsen itsemääräämisoikeus sukupuoleen. Pyöreän pöydän keskustelu Säätytalolla 13. marraskuuta 2017. http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2018/02/Kommenttipuheenvuoro_Kaltiala-Heino_ja_Suomalainen.pdf
Kay, Barbara (2020) “’Provocative’ Gender Dysphoria Expert Gives Vital Speech at McGill.” The Post Millenial 28.1.2020. https://www.thepostmillennial.com/provocative-gender-dysphoria-expert-gives-vital-speech-at-mcgill/
Littman, L. (2018). Parent reports of adolescents and young adults perceived to show signs of a rapid onset of gender dysphoria. PloS one, 13(8), e0202330.
Moore E., Wisniewski A. ja Dobs A. (2003): “Endocrine treatment of transsexual people – A review of treatment regimens, outcomes, and adverse effects.” The Journal of Endocrinology & Metabolism, 2003; 88 (9), s. 3467−3473.
Nykänen, Anna-Stina (2020) “Miksi hoitoon hakeutuu yhä enemmän nuoria, jotka haluavat eroon naiseudesta?” Helsingin Sanomat 2.8. 2020.
Olson-Kennedy J. ja Forcier M. (2015): “Overview of the management of gender nonconformity in children and adolescents.” UpToDate 4. marraskuuta 2015. www.uptodate.com.
Pang, K. C., de Graaf, N. M., Chew, D., Hoq, M., Keith, D. R., Carmichael, P., & Steensma, T. D. (2020). Association of Media Coverage of Transgender and Gender Diverse Issues With Rates of Referral of Transgender Children and Adolescents to Specialist Gender Clinics in the UK and Australia. JAMA Network Open, 3(7), e2011161-e2011161.
Puolimatka, Tapio (2019) Sukupuoli muutoksessa. Päivä. https://tapio.blog/sukupuoli-muutoksessa/
Puolimatka, Tapio (2020) Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe. Perussanoma. https://tapio.blog/kirja-saanko-luvan-sanoa/
Regnerus, Mark (2019a) “Does “Conversion Therapy” Hurt People Who Identify as Transgender? The New JAMA Psychiatry Study Cannot Tell Us.” Public Discourse, September 18, 2019. https://www.thepublicdiscourse.com/2019/09/57145/
Regnerus, Mark (2019b) “New Data Show ‘Gender-Affirming’ Surgery Doesn’t Really Improve Mental Health. So Why Are the Study’s Authors Saying It Does?”, Public Discourse, November 13, 2019. https://www.thepublicdiscourse.com/2019/11/58371/
Turban, Jack L. & Beckwith, Noor & Reisner, Sari L. & Keuroghlian, Alex S. (2020) “Association Between Recalled Exposure to Gender Identity Conversion Efforts and Psychological Distress and Suicide Attempts Among Transgender Adults”, JAMA Psychiatry 2020:77(1): 68-76. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2019.2285
Van Maron, Jonathon (2019) World Renowned Child Psychiatrist Calls Transtreatment “Possibly One of the Greatest Scandals in Medical History”. https://thebridgehead.ca/2019/09/25/world-renowned-child-psychiatrist-calls-trans-treatments-possibly-one-of-the-greatest-scandals-in-medical-history/
Warrier, Varun & Greenberg, David M. & Weir, Elizabeth & Buckinham, Clara & Smith, Paula & Meng-Chuan, Lai & Allison, Carrie & Baron-Cohen, Samuel (2020) “Elevated rates of autism, other neurodevelopmental and psychiatric diagnoses, and autistic traits in transgender and gender-diverse individuals.” Nature Communications 11.1 (2020): 1-12.
WPATH World Professional Association of Transgender Health. Järjestö on julkaissut muun muassa “transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja kokemukseltaan tai ilmaisultaan sukupuolinormeista erottuvien ihmisten hoitosuosituksia” (Standards of Care for the Health of Transsexual, Transgender, and Gender Nonconforming). Suositukset ovat luettavissa suomeksi osoitteessa https://www.wpath.org/media/cms/Documents/SOC%20v7/SOC%20V7_Finnish.pdf.
Zucker Kenneth & Wood, Hayley & Singh, Devita & Bradley Susan J. (2012): “A Developmental, Biopsychosocial Model for the Treatment of Children with Gender Identity Disorder.” Journal of Homosexuality59 (maaliskuu 2012).
Zucker, Kenneth (2020) “Gender Dysphoria in Children and Adolescents.” In: Principles and Practice of Sex Therapy, Sixth Edition, edited by Kathryn S. K. Hall, and Yitzchak M. Binik, Guilford Publications, 2020. P. 395-422. ProQuest Ebook Central,

Prof. Tapio Puolimatka

Professori Tapio Puolimatka

kirjoitus julkaistu aiemmin
29.8.2020 KSML.fi blogit