MIELIPIDE (Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 27.11.2020 Ksml:ssa)
Luodon kunta on vuodesta toiseen työllisyystilastojen kärjessä työttömyysprosentin ollessa viimeisimmässä katsauksessa 3,5 % (9/2020, TEM). Jyväskylässä luku on 13,7 %.
Vaikka piskuista Luotoa ei voi rakenteiltaan laittaa samalle viivalle Jyväskylän kanssa, olisi meillä opittavaa luotolaisesta mentaliteetista ”Oma työpaikka on aina parempi kuin tukien nosto”.
Mitä varhemmin nuori saa palkitsevan kokemuksen omalla työllä tienaamisesta ja onnistumisesta, sitä todennäköisemmin hän on myös aikuisiällä joustava työn suhteen ja yrittäjäksi ryhtyminenkin koetaan normaaliksi tavaksi tienata elantonsa.
Peruskoulu voi tuottaa haasteita, jos on oppimisen pulmia ja/tai ei ole motivaatiota. Nämä nuoret voivat kuitenkin olla tulevaisuuden toivosukareita, jolla ei kertomansa mukaan ollut huima koulumenestys, mutta pistämätön bisnesvainu kylläkin.
Peruskoulussa olisi hyödykästä perustaa opintoihin sidottuna ryhmiä, joissa nuoret saisivat TET-jaksoja syvällisemmin tuntumaa työelämään ja yrittäjyyteen Tiimiakatemian hengessä: projekteja ja työkeikkoja asiakastyönantajille.
4H-yrittäjyys on valmis konsepti 14–29-vuotiaille nuorille. Pelkästään Jyväskylän seudulla on jo noin 60 4H-yrittäjää. Nuoret viettävät aikaa Veturitalleilla, keskustassa ja Sepässä. Avattaisiinko näihin paikkoihin nuorten yrittäjyys- ja työmestoja?
Teemme omissa laareissamme hyvää työtä, yhdessä voisimme tehdä erinomaista työtä alle 30-vuotiaiden parissa. Yhteistä rajapintaa eri-ikäiset ja eri osaamisasteiset kohderyhmät huomioiden löytyy monilta toimijoilta, kuten TE-palvelut, työllistämisen kuntakokeilu, yläkoulut, toisen ja korkea-asteen oppilaitokset, EduFutura, järjestöpuolelta mm. 4H, YAD, Jyväskylän Katulähetys ja lukuisat muut toimijat.
Mukaan yhteispeliin myös yrityksiä ja yrittäjäyhteisöjä, kuten Crazy Town ja Jyväskylän Yrittäjät. Yrityksille lisää rohkeutta ja tahtotilaa nuorten palkkaamiseen.
Nuori voi olla osaamisessaan vehreä, mutta piankin jo yrityksen innovaattori ja tuloksentakoja. Työikäisten nuorten palkkaamiseen on usein saatavilla tukeakin.
Tiukassakin taloustilanteessa eri toimijat hyötyvät yhteistyöstä. Sitran ja THL:n tutkimuksen mukaan pelkän peruskoulun varaan jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle noin ?300 000? euroa elämänsä aikana. Jos mukaan otetaan laajemmin esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset, voi hintalappu olla jo jopa miljoona euroa.
Ihan perusmatikalla havaitaan, että tehokkaalla yhteistyöllä syntyy sekä säästöä että kilisee euroja niin kaupungille kuin toimijoille. Mikä tärkeintä, nuoret saavat työtä, toimeentuloa sekä luodaan kasvumahdollisuuksia uusille menestystarinoille.
Mervi Turunen
koulutuspäällikkö
kuntavaaliehdokas (kd.)
Jyväskylä