Valtuusto hyväksyi vuoden 2019 budjetin

Jyväskylän kaupungnvaltuusto hyväksyi vuoden 2019 budjetin varsin yksimielisesti. Valtuustossa käytiin kuitenkin vilkasta keskustelua subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistamisesta. Lopulta äänestettiin siitä, poistetaanko rajaus elokuusta 2019 vai asteittain pidemmällä aikavälillä. Kristillisdemokraatit kannattivat jälkimmäistä vaihtoehtoa, joka hävisi äänestyksessä äänin 45-22. KD:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt valtuutettu Petteri Muotka totesi myös seuraavaa:

Yhteiskunta on muuttumassa suuntaan, jossa viranomainen on lähin omainen. Tätä emme toivo lapsille, vanhuksille, sairaille, eikä kenellekään. Tukea antaisimmekin mieluummin enemmän kodeille ja perheille, mikä auttaa myös syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn.

Kaiken kaikkiaan KD ryhmä oli varsin tyytyväinen budjettiesitykseen.

Visakorpi: Kaupungin tilinpäätöksessä paljon ilonaihetta

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan vuoden 2017 tilinpäätöksen. KD:n ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti valtuutettu Marika Visakorpi. Hän kehui 2000-luvun parhaan tilinpäätöksen pitävän sisällään monia ilonaiheita, mm. työttömyyden laskun ja uusien yritysten määrän kasvun. Myös asuntorakentaminen oli ennätysvilkasta, ja väestö kasvoi ylittäen 140.000 asukkaan rajan.

Visakorpi kiitteli, että yleisesti ottaen taloudessa on pysytty hyvin, ja tehostamistoimetkin ovat talouden kannalta onnistuneet. Toimintojen tehostamisen yhteydessä on kuitenkin samalla kiinnitettävä huomiota palveluiden laatuun ja henkilöstön jaksamiseen. Onneksi sairauspoissaolojen kasvun hillintään on jo lähdetty etsimään keinoja.

Huolenaiheitakin valtuutettu Visakorpi toi esiin. Kaupungin velkaantuneisuus on edelleen korkea, joten tarkkuutta taloudenpidossa tarvitaan jatkossakin. Perusturvan menoja ajatellen vakavaa huomiota on kiinnitettävä huumausaineiden ja niihin liittyvän rikollisuuden kasvuun. Moniammatillisen ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmän kokoamista on syytä kiirehtiä, jotta päihdepalvelut saataisiin toimiviksi. Kaupungin tilojen sisäilmaongelmien hoitoon on edelleen suhtauduttava vakavasti, vaikka tilanne on hieman parantunut joitakin vuosia aiempaan nähden. Kaupungin omistamia tiloja on myös paljon tyhjillään, noin 40.000 m2, ja myös tähän on etsittävä ratkaisuja edelleen aktiivisesti.

KD:n valtuustoryhmä oli kokonaisuutena tyytyväinen hyvään talouden kehitykseen, ja halusi antaa siitä kiitokset luottamushenkilöille, viranhaltijoille sekä koko kaupungin henkilöstölle.

Kuosmanen: Hyväksytty kotouttamissuunnitelma puutteellinen

KD:n valtuutettu Tomi Kuosmanen olisi kaivannut Jyväskylän kaupunginvaltuuston maanantaina hyväksymään kotouttamisohjelmaan lisää sisältöä ja enemmän laatua. Kaupungin kotouttamisohjelma hyväksyttiin vuosille 2017-2020, joten se oli jo puolitoista vuotta myöhässä.

Kuosmanen nosti käyttämässään puheenvuorossa esille aiheita, jotka kotouttamisohjelmasta oli tyystin unohdettu, mm. maahanmuuttajien asumiseen liittyvät kysymykset, työperäisen maahanmuuton edistäminen, maahanmuuttajien toisen asteen koulutus, maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen, ikääntyneet maahanmuuttajat, maahanmuuttajien osallisuus päätöksenteossa, maahanmuuton taloudelliset vaikutukset kaupungin talouteen, pakolaisten vastaanotto ja tilastoja kotouttamisprosessin kestosta Jyväskylässä.

Hänen mielestään seuraavaa ohjelmaa tulisi alkaa valmistella hyvissä ajoin laajapohjaisena asiantuntijatyönä, jotta vuoden 2021 alussa Jyväskylän kaupungilla olisi käytössään kokonaisvaltainen ja laadukas kotouttamisohjelma.

Petteri Muotka kommentoi varhaiskasvatuksen selvitystä

Jyväskylän kaupunginvaltuustolle annettiin 11.6.2018 pidetyssä kokouksessa tiedoksi selvitys varhaiskasvatuksen palveluverkosta vuosille 2018-2023. Jyväskylän kristillisen koulun rehtorina toimiva KD:n valtuutettu Petteri Muotka oli pitämässään puheenvuorossa varsin tyytyväinen tehtyyn selvitykseen. Hänen mukaansa on hyvä, että yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia pyritään arvioimaan etukäteen, jotta esim. tilat riittävät kaikille niitä tarvitseville lapsille.

Muotka muistutti, että jokainen lapsiin sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin. Tämä on tärkein viesti, mikä halutaan valtuustolle ja virkakoneistolle tuoda 2019 vuoden budjettivalmisteluun. On olemassa yhtenäinen näkemys siitä, että resursseja tarvitaan lisää. Tärkeää olisi nyt miettiä, mikä olisi paras tapa suunnata mahdolliset lisävarat.

Valtuutettu Muotka otti kantaa myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun varhaiskasvatuksesta, jossa varhaiskasvatuksen merkitystä ja osallistumisprosentin nostamista on pidetty tärkeänä. Toisaalta huolena on se, että ollaanko pieniä lapsia turhankin voimakkaasti työntämässä tai vetämässä pois kodeista.

Muotka toi esille KD:n valtuustoryhmän kannan, että kasvatusvastuuta ei voi ulkoistaa varhaiskasvatukselle. Kodin rooli on joka tapauksessa merkittävä, oli lapsi sitten enemmän tai vähemmän varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Perheiden tukemista kasvatustyössä tulisi vahvistaa edelleen jo neuvoloista lähtien. Tärkeintä lapsen kasvulle ja kehitykselle on kaikin puolin turvallinen ympäristö sekä rakkaudellinen ja välittävä ilmapiiri, kun halutaan kasvattaa emotionaalisesti tasapainoisia ihmisiä. Akateeminen osaaminen yms. taidot rakentuvat päälle, kunhan perusta on kunnossa. Perheet ja heidän tilanteensa ovat erilaisia ja heillä pitää olla valinnanvapaus päättää lastensa hoitoratkaisuista, Petteri Muotka summasi puheenvuoronsa.

Maakuntavaltuustoaloite: Junalla tunnissa Jyväskylästä Helsinkiin

Kristillisdemokraattien maakuntavaltuustoryhmä jätti 1.6.2018 Karstulassa maakuntavaltuustoaloitteen:

Junalla Jyväskylästä tunnissa Helsinkiin

Esitämme, että maakunnan liitto aloittaa viipymättä selvityksen tekeminen suorasta pikaratayhteydestä Jyväskylästä Helsinkiin. Tavoitteena tulisi olla, että Jyväskylästä päästäisiin tunnissa junalla Helsinkiin kahdenkymmen vuoden sisällä.

Keski-Suomen liikenneyhteyksien kehittämisessä on otettava rohkeita uusia askeleita eteenpäin, jotta emme jää kehityksen jalkoihin. Emme voi ajatella vain Tampereen yhteyden parantamista, vaan meidän on nähtävä eteenpäin seuraavan sadan vuoden ajalle. Lyhyemmällä junayhteydellä olisi merkittävä vaikutus alueen kilpailukyvylle ja ympäristölle. Myös ilmastotavoitteet vaativat raideliikenteen lisäämistä. Kun edestakainen junamatka Helsinkiin lyhenisi noin neljällä tunnilla, olisi säästetyllä matkustusajalla luonnollisesti myös laajoja sosiaalisia vaikutuksia ja jopa päivittäinen työssäkäynti pääkaupunkiseudulla tulisi realistiseksi vaihtoehdoksi.

Merkittävä asia olisi myös se, että tämä uusi yhteys vähentäisi liikennettä ruuhkaisella pääradalla ja parantaisi siten koko raideliikenteen luotettavuutta.