Valtuustoaloite: Vanhempien osallistaminen lasten informoidun rokotesuostumuksen todentamiseksi

Suomen hallitus päätti 5.8. 2021, että ehdollisen myyntiluvan saaneita Covid-19-rokotteita tarjotaan jatkossa kaikille 12-15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Asetusmuutos tuli voimaan 9.8.2021.  ”Jos nuori ei halua tai ole kykenevä itse päättämään rokotuksestaan, koronarokotteen antamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista.” (Koronarokotukset laajennetaan koskemaan kaikkia 12–15-vuotiaita – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi).

Rokotusten ottaminen on sanan varsinaisessa mielessä vapaaehtoista ainoastaan, jos se perustuu informoituun suostumukseen, kuten Suomen valtion hyväksymä Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla, artikla 5 toteaa: ”Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.” ((Suomennos) – FINLEX ®)

 Informoidun suostumuksen tarve korostuu tilanteessa, jossa lapsille annetaan uuteen rokoteteknologiaan perustuvia kokeellisia lähetti-RNA-koronarokotteita, joilla on ehdollinen myyntilupa. Tässä tilanteessa rokotteen antajia velvoittaa myös Nürnbergin säännöstö, jonka mukaan koehenkilöllä tulee olla ”vapaa valintavalta, minkäänlaisen – – ulkoisen pakon tai painostuksen puuttumatta päätöksentekoon” ja ”koehenkilön myönteinen ratkaisu hyväksytään vasta kun hänelle on selvitetty – – vaarat, joita kohtuuden mukaan on pidettävä odotettavissa olevina ja kokeeseen osallistumisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset hänen terveyteensä ja henkilöönsä.” Lääkäriliitto – Nürnbergin säännöstö (laakariliitto.fi)

Ilman vanhempien apua lapsen informoidun suostumuksen varmistaminen on käytännössä epävarmaa ja veisi kohtuuttomasti aikaa ja resursseja. Siksi aiemmin on vastaavissa rokotuksissa pyydetty vanhempien suostumus. Tässä valtuustoaloitteessa esitetään, että nytkin vanhemmat osallistetaan rokotusprosessiin sen varmistamiseksi, että rokotteet toteutetaan eettisesti hyväksyttävällä tavalla Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Jos lapsi saa rokotteesta vakavia haittoja ja hänet on rokotettu vanhempien kannasta välittämättä, kuka kantaa vastuun asiasta? Lapsi ei itse ole oikeuskelpoinen ja vanhempien on nostettava kanne hänen puolestaan.

THL on laatinut koronarokotteita varten ”esimerkinomaiseksi” luonnehtimansa suostumuslomakkeen Ohjeet koronavirusrokotteen saaneelle (thl.fi), joka on kuitenkin niin niukka ja epäinformatiivinen, etteivät vanhemmat ja lapset sen pohjalta pysty tekemään tietoon perustuvaa ratkaisua rokotteen ottamisesta. Tämä on erityisen ongelmallista ottaen huomioon rokotuksen kokeellinen luonne. Vaikka rokotuspäätös on tehty valtakunnallisesti, kunnilla on lopullinen vastuu toteuttaa rokotukset eettisesti hyväksyttävällä tavalla. 

Jotta alaikäinen ja hänen vanhempansa voisivat tehdä informoidun päätöksen rokotteen ottamisesta, heidän tulisi saada riittävä tieto rokotteen riskeistä ja hyödyistä sekä hoitovaihtoehdoista. Lasten ja vanhempien tulee olla tietoisia myös vastuusta, johon he sitoutuvat koronarokotukseen osallistuessaan, sekä mahdollisista toimenpiteistä vakavien rokotehaittojen ilmetessä. Suostumuslomakkeesta tulisi käydä ilmi, mitkä ovat rokotteen mahdollisia vakavia jälkioireita, jotka vaativat välitöntä sairaalahoitoa. (Esim. Yhdysvaltain tautikeskuksen haittailmoitusrekisterin mukaan 12-17 vuotiaista on koronarokotuksen seurauksena ilmoitettu kuolleeksi 14 ja sydänlihastulehduksia on ilmoitettu 397.) COVID-19 Vaccine Safety in Adolescents Aged 12–17 Years — United States, December 14, 2020–July 16, 2021 (cdc.gov)

Lasten ja vanhempien suostumuksen todentaminen on tärkeää, koska Maailman terveysjärjestö ei suosittele 12-17-vuotiaiden perusterveiden nuorten laajamittaista rokottamista koronavirusta vastaan. WHO:n mukaan lapsilla ja nuorilla ei ole merkittävää riskiä sairastua koronan vakavaan taudinmuotoon, he eivät ole taudin pääsiallisia levittäjiä ja koronarokotteita koskevaan tieteelliseen todistusaineistoon liittyy vielä epävarmuutta ja epäselvyyttä. 

WHO:n rokotejohtaja Dr. Kate O’Brien (WHO Director of Immunization Vaccines and Biologicals) kommentoi asiaa 28.7.2021 antamassaan haastattelussa: ”Tässä koronaviruksessa on erikoista se, ettei lapsilla ole merkittävää riskiä sairastua vakavaan taudinmuotoon, joutua sairaalaan ja lapsilla ei varmasti ole merkittävää riskiä kuolla koronavirukseen. – – Tällä hetkellä emme suosittele yleistä 12-17-vuotiaiden rokotusohjelmaa suureksi osaksi siitä syystä, että tieteellisessä todistusaineistossa on vielä jonkin verran epävarmuutta ja koska rokotteen saatavuuden osalta elämme rajoitusten alaisina.”(What is curious about this coronavirus, is that children actually are not the group that are at significant risk of serious disease nor hospitalization and certainly not death. – – We are not recommending at this point a general adolescent vaccination program in large part because there are still some uncertainties in the scientific evidence and the supply constraints that we are all living under right now.)“   ((https://www.facebook.com/watch/live/?v=350353060063257&ref=watch_permalink kohdasta 24.20 eteenpäin)

Varovaisen lähestymistavan on omaksunut esimerkiksi Britannian hallitus, joka päätti 19.7. 2021 lääketieteellisen asiantuntijaryhmän (Joint Committee on Vaccination and Immunisation, JCVI) suosituksen pohjalta olla ulottamatta rokotuksia alle 18- vuotiaisiin perusterveisiin lapsiin ja nuoriin (UK opts not to vaccinate most under-18s against COVID-19 (apnews.com).  ”Terveyshyödyt tälle väestönryhmälle ovat pienet ja hyödyt laajemmalle väestölle ovat hyvin epävarmat”, JCVI päätteli. ”Tällä hetkellä JCVI on sitä mieltä, että alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten yleisten rokotusten hyödyt eivät ole suuremmat kuin mahdolliset riskit.” Covid-19: Vaccine plan for children based on criteria beyond medical benefit (irishtimes.com) Tämä tieto pitäisi olla myös suomalaisten lasten ja vanhempien käytettävissä. 

Useilta vanhemmilta saamissamme palautteissa on ilmaistu huoli siitä, ettei alaikäisellä ole riittävää kypsyyttä tehdä asiasta informoitua päätöstä, erityisesti jos hän joutuu voimakkaan ryhmäpaineen alaiseksi koulussa. Alaikäisen suora tai epäsuora ohjaaminen rokotuspäätökseen ryhmäpaineen avulla ei täytä informoidun suostumuksen vaatimuksia.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupungin terveysviranomaiset laativat kiireellisesti lasten ja nuorten rokotuksia varten suostumuslomakkeen, jonka avulla varmistetaan lapsen ja hänen vanhempiensa kirjallinen suostumus rokotuksiin. Allekirjoittamalla suostumuksen vanhemmat todentavat, että rokotteen hyödyistä ja riskeistä on keskusteltu lapsen kanssa ja että lapsi ymmärtää niiden merkityksen. Suostumuslomakkeen tulee tuoda selkeästi esille rokotuksen hyödyt ja haitat (haittojen osalta esimerkiksi Fimean sivuilla tilastoitujen haittavaikutusten valossa käsitys siitä, että vaikka itse tauti on perusterveellä lapsella lievä, rokotehaitat voivat olla vakavia). Olisi tuotava ilmi, että rokote saattaa mahdollisesti jopa pahentaa tautia, jos rokotettu sairastuu johonkin koronaviruksen uuteen varianttiin (Informed consent disclosure to vaccine trial subjects of risk of COVID‐19 vaccines worsening clinical disease (nih.gov). Vanhempien ja lasten tulisi saada tietää, että lähetti-RNA-rokote on kokeellinen rokote, jolla on vain ehdollinen käyttölupa. Suostumuslomakkeen allekirjoittamalla sekä vanhemmat että lapsi ilmaisevat tiedostavansa vastuun rokotuksen mahdollisista seurauksista ja siitä, että kyseessä on vasta väliaikaisen myyntiluvan saanut uuteen lähetti-RNA-rokoteteknologiaan perustuva rokote, jonka pitkäaikaisvaikutuksia ei toistaiseksi tunneta riittävästi. 

Tuomalla rehellisesti esille rokotteen ottamiseen liittyvät hyödyt ja riskit, voimme välttää toistamasta katastrofia, joka tapahtui Pandemrix-rokotteen kohdalla: turvalliseksi mainostettu Pandemrix-rokote aiheutti kahden vuoden sisällä rokottamisesta 230 rokotetulla suomalaisella narkolepsian, josta he joutuvat kärsimään loppuelämänsä. Suurin riski sairastua oli 5-15-vuotialla. Useat vanhemmat ovat julkisuudessa ilmaisseet katkeruutensa siitä, että heitä johdettiin harhaan. 

Eettisesti asiaa on tarkasteltava ensisijaisesti lapsen oman edun kannalta. ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon … toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” (Lapsen oikeuksien sopimus, 3. artikla)

On riskialtista toteuttaa lasten rokotuksia ilman, että vanhemmille tiedotetaan asiasta ja heidät osallistetaan prosessiin. Mahdollisten rokotehaittojen tuomat vaikeudet jäävät ensisijaisesti vanhempien kannettaviksi. ”Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi … Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta.” (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 §) 

Aloitteen tekijät:
Mia Puolimatka (KD)
Tapio Puolimatka (KD)

Jyväskylän KD:n uudet luottamushenkilöt

Jyväskylän KD:lla on valtuustokaudella 2021-2025 aiemmin mainittujen neljän valtuutetun (linkki) lisäksi edustukset seuraavissa luottamuselimissä:

Kaupunginvaltuuston
3. varapuheenjohtaja

Marika Visakorpi

Kaupunginhallituksen varajäsen
Tapio Puolimatka

Sivistyslautakunta
Petteri Muotka
varalla Tapio Puolimatka

Sosiaali- ja terveyslautakunta
Mia Puolimatka
varalla Raija Sipinen

Tarkastuslautakunta
Mervi Turunen
varalla Inkeri Tuunanen

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rami Sipilä
varalla Pekka Tuominen

Kylän Kattaus -liikelaitos
Kauno Riihonen
varalla Tarja Hiltunen

Yksilöasiainjaosto
Raija Sipinen
Silja Alankola

Vammaisneuvosto                                                                                                                                                               Tapio Puolimatka

Vanhusneuvosto                                                                                                                                                                   Raija Sipinen

KD säilytti neljä paikkaa Jyväskylässä

Jyväskylän kristillisdemokraatit kiittää kaikkia äänestäjiään. Puolue säilytti neljä paikkaa Jyväskylän kunnanvaltuustossa, mikä on ihan hieno tulos. 😊 Puolueen suhteellinen äänimäärä kunnassa oli 5,7%.

Jyväskylän läpi menneet valtuutetut ovat: (äänimäärä suluissa)

Marika Visakorpi (1057)
Tapio Puolimatka (723)
Petteri Muotka (439)
Mia Puolimatka (100)

Varavaltuutettuja ovat:
Rami Sipilä (93)
Raija Sipinen (86)
Inkeri Tuunanen (83)
Mervi Turunen (81)

Työ Jyväskylän puolesta jatkuu ja pidetään jatkossakin koko Jyväskylä mukana. Pysy linjoilla!

KD-studio: Elämää ja yrittäjyyttä Jyväskylän sydämessä.

Keskusta-alueen kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta keskustelemassa ehdokkaat Marko Peltola (kd.), Juha Oksanen (kok.), Antti Rastela (kok.) ja Mervi Turunen (kd.) sekä Coffea Oy:n yrittäjä Jorgos Skaniakos.

Ma 17.5.2021 klo 18.00

Osoite: 51.fi/kdjyvaskyla

Järjestäjänä: Jyväskylän Kristillisdemokraatit

Jyväskylään 42 ehdokasta kuntavaaleihin.

Jyväskylän Kristillisdemokraateilla on 42 vahvistettua ehdokasta 2021 kuntavaaleihin.

Vaalipäällikkö Pekka Tuomisen kommentti ehdokastilanteesta. KD:llä on erittäin hyvä ja  monipuolinen ehdokasasettelu.
Meillä on lähes puolet naisia ja miehiä, ja iloitsemme runsaasta nuorten määrästä. Myös elämänkokemusta ehdokkaat tuo eri työaloilta, sekä yrittäjistä, kuin senioreistakin. Eritysesti sosiaalipuolen asiantuntijoita ja opettajia on myös mukana.
KD:n kaikki neljä kunavaltuutettua haluaa tuoda kokemustaan kuntavaaleihin.

Kaikki Jyväskylän ehdokkaat löydät alla olevasta linkistä:

https://vaalit.kd.fi/2021/?kunta=Jyväskylä

Selkokielisten ja selkokuvallisten digipalvelupolkujen avaaminen

”Avun hakemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin päihteiden saamisen.” (Kan ry:n toiminnanjohtaja Jouko Vuorenniemi)

Mia Puolimatka (kd) jätti 3.5. valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti KD-ryhmä mukaan luettuna 17 muuta valtuutettua.

Jyväskylän kaupungilla on laaja valikoima palveluita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluiden saavutettavuus ja löytäminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Palvelut ovat usein hajallaan, irrallisia tai epäselviä. Lisäksi varsinaisten kaupungin palveluiden rinnalla on useita erilaisia sosiaali- ja terveysalan osaamisalahankkeita. Toisinaan ne ovat sirpalemaisia jääden usein vieraaksi ihmisryhmille, joita ne on suunniteltu palvelemaan. Erityisesti palveluiden saavutettavuuden merkitys korostuu niiden kuntalaisten kohdalla, joiden toimintakyky on alentunut tai kielitaito heikko. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti ikääntyneet, mielenterveys- päihde-  vammais- ja maahanmuuttaja-asiakkaat. Esimerkiksi mielenterveysasiakkaista vain 27% on ollut viime vuonna tyytyväisiä olemassaoleviin palveluihin. Tämä voi kertoa siitä, että palvelupolku on avattu puutteellisesti tai tarjottu apu ei ole ollut oikea-aikaista tai konkretisoitunut riittävän ajoissa. Saavutettavuuden vahvistamiseksi esimerkiksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointipalvelu Omaolo.fi on soveltanut digitalisaation tuomia hyötyjä 2019 alkaen hyvällä menestyksellä. Lähtökohtaisesti saavutettavan verkkopalvelun on oltava sellainen, jota voivat käyttää mahdollisimman monenlaiset ihmiset. Lain mukaan julkisilla varoilla rahoitettujen verkkopalvelujen täytyy olla saavutettavia, jotka tässä tapauksessa täyttäisivät kriittisimmätkin saavutettavuusvaatimukset.

Kuntalaisen suuntaan tapahtuvan verkkoviestinnän ja digitalisaation kannalta on vielä paljon kehitettävää erityisesti selkokielisyyden osalta. Selkokielinen ja eri aistikanavia monipuolisesti huomioiva ja hyödyntävä digitalisoitu viestintä kaupungin tarjoamista palvelupoluista voisi tuoda palvelut helpommin saavutettaviksi. Näin se voisi olla osaltaan ennaltaehkäisemässä erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä ja kasvamista. Jokaisella palveluviidakon portaita tuntemattomalla kuntalaisella on oikeus seurata saatavilla olevia palvelupolkuja tehokkaammin ja osaavammin. Kokonaisuutta entistä selkeämmin avaava palvelukartta voisi näin avautua jokaiselle osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistaen sekä kunnallisia hallintoaloja soveliaasti intergroiden kuten esimerkiksi NEPSY-nuorten nivelvaiheiden palvelupolkuja avattaessa.

Kunnalla tulee siis olla selkeä ja helppokäyttöinen digiaikaan päivitetty konkreettinen työkalupakki, josta kuntalainen voi etsiä ja löytää asiaa täysin tuntemattomanakin oikea-aikaiset ja selkokieliset palvelupolut- ja kokonaisuudet. Kysymys on samalla kaupunkistrategian peräänkuuluttamasta osallisuudesta, johon myös alentuneen toimintakyvyn omaavat ihmiset ovat oikeutettuja. 

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylään luodaan digipalvelun saavutettavuutta arvioivan asiantuntijaryhmän tuella digiavusteinen selkokielinen ja selkokuvia tekstin ohella (esimerkiksi kuvakirjoitus- ja kriittistä saavutettavuussohjelmaa) hyödyntävä, palvelupolkuja monipuolisesti avaava selkokartta ja digipohjainen hakukone. Tämän kehittely voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kotoutumispalveluista. Siihen asiakas voisi kirjata tietyin kriteerein ongelmansa tai tarpeensa tunnusmerkit. Hakukone etsisi automaattisesti soveltuvia palvelupolkuja asiakkaan palvelutarpeiden ratkaisemiseksi ja kertoisi, mihin hän voi olla yhteydessä päästäkseen palvelun piiriin. Näin kuntalainen voisi hahmottaa käytettävissä olevan palvelukokonaisuuden oli se sitten omaishoitoon, ikääntymiseen, mielenterveyteen, vammaan, päihteisiin tai kotoutumiseen liittyvä asia siitä riippumatta, tarjotaanko palvelua ennaltaehkäisevänä, subjektiivisena vai harkinnanvaraisena palveluna. Tällainen digiloikka mahdollistaisi ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä tuesta hyötyvän kuntalaisen olemassaolevien palvelupolkujen pariin. Mikäli tietosuojakysymykset olisivat ratkaistavissa, voisi tutkia myös jonkinlaisen asiakasystävällisen chattipalvelun mahdollisuutta, jossa mahdollisesti voitaisiin hyödyntää motivoituneita ja osaavia opiskelijoita harjoittelijoina esimerkiksi yliopiston tai ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyshallinnon aloilta.

Aloitteen laatija: Miia Puolimatka

Paneelikeskustelu – Kiusaaminen ja nuorten pahoinvointi – Mitä on tehtävissä?

Keinoja kiusaamisen ehkäisyyn:

  • Varhainen tuki perheille
  • Sosiaalisten taitojen opettelu
  • Hyvinvoinnin, toiveikkuuden ja sinnikkyyden harjaannuttaminen
  • Positiivinen pedagogiikka – Itsetuntemus ja tunne tulla nähydyksi, kuulluksi sekä kohdatuksi
  • Lasten keskenäinen vuorovaikutus
  • Väkivaltaista ja kiusaamista vähentävä kasvatus
  • Tunnetaitojen harjoittelu
  • Pienemmät ryhmäkoot lisäävät läheisyyden tuntua ja tuovat turvaa sekä luovat mahdollisuuden kehittää yhteisöllistä toimitakulttuuria
  • Uusia menetelmiä varhaiskasvatukseen, missä perhe toimii mukana -> Vanhempien ja lasten vuorovaikutus ja yhteinen harrastustoiminta (Kodin ja koulun yhteistyö)
  • Opettajilla riittävät mahdollisuudet puuttua kiusaamiseen ja rangaista siitä
  • Riittävät resurssit oppilashuoltoon
  • Oppilaalla oikeus myös erityisluokkaan, jos se on hänen etunsa mukaista.